Georg Haggrén, Espoon Mankbyn kaivaukset

Kolmas viikko Mankbyn kaivauksilla kääntyi lopuilleen. Viime vuonna aloitetun kaivausalueen 8 sisälle onnistuttiin heti alussa rajaamaan kokonaisen keskiaikaisen rakennuksen perustukset, mutta nyt vuotta myöhemmin kaivaus on yhä kesken. Suurin syy tähän on kaksi kantoa. Kooltaan tämä 1400-1500-luvuille ajoittuva rakennus on ollut noin 4 x 7 metriä ja siinä on luultavasti ollut vain yksi huonetila. Monipuolisen löytöaineiston perusteella kyseessä on ollut asuinrakennus. Asian varmistaa rakennuksen länsipäässä oleva,  jo selvästi maanpinnalle erottunut kivikasa – uuninperustus.

Kun Mankbyn kylätontti löytyi vuonna 2004, ensimmäisiä rakenteita jotka osuivat arkeologin silmiin, oli tämä samainen maanpinnalle kivikasana erottunut uuninperustus.

Vanhat uuninperustukset ja erityisesti niihin kertynyt tuhka tarjoavat  hyvän kasvupaikan puille. Niinpä myös Mankbyssä monen uunin jäänteiden päältä löytyy iso puu tai suuri kanto, ja juuri tämän uunin päällä kasvoi kaksi valtavaa koivua. Ne oli tarkoitus kaataa jo keväällä 2007, mutta metsuri ei tuolloin ehtinyt paikalle.

Jouduimme siis varovaisesti kaivamaan uunia esiin pieniä juuria katkoen. Kokonaisuudessaan uuni säilytti salaisuutensa, sillä turvallisuussyistä kaivamista ei voinut pitkälle jatkaa. Kaataakaan ei koivuja enää voinut, kun isot puut olisivat rikkoneet esiin kaivetut rakenteet.

Viime huhtikuussa koivut kaadettiin, kun maa oli roudassa ja etelärannikon ohut hanki oli talonjäännöksen suojana. Tänä kesänä pääsimme Tarjan johdolla vihdoin kaivamaan uunia kunnolla esiin. Vähä vähältä juuria katkomalla uunia peittänyt maa ja kivet on saatu poistettua. Yksi kerrallaan tulisijan nurkat alkoivat erottua.

Parin viikon ahkeroinnin jälkeen tutkimamme rakennuksen pohja ja erityisesti tuo kantojen peittämä uuni on vihdoin saatu esiin. Kokonaan kantoja ei saada pois, sillä silloin hajoaisivat myös alla olevat rakenteet, mutta nyt voimme kunnolla mitata, kuvata ja muutoinkin dokumentoida uunin ehjinä säilyneet rakenteet.

Tutkimuksellisesti askel on iso, sillä vain kourallinen maaseudun keskiaikaisia rakennuksia on Suomessa saatu kokonaisuudessaan tutkittua.