Missä kalat on?

Pyydettyjä smoltteja on tällä hetkellä vain 60 kappaletta vaikka oletettu vaellus mereen piti asiantuntija tiedon mukaan käynnistyä vedenlämpötilan saavuttaessa 8 astetta. Ympäristö.fi sivuilta katsottaessa vesi on tällä hetkellä Pirttinrannan mittauspisteessä jo 11 asteessa. Lämpötilan nousu olisi siis pitänyt jo näkyä pyydyksissä, suurimpina saalismäärinä. Tällä hetkellä mitään piikkiä ei ole havaittavissa, vaan pyydettyjen smolttien määrä vaihtelee satunnaisesti 1 – 6 smoltin välillä, vaikka pyydysten määrä on tuplattu. Alkujaanhan pyydyksenä toimi vain joensivuhaarassa oleva ruuvi. Nykyään käytössä on myös rysä. Toisen pyydyksen lisääminen luulisi jotenkin näkyvän pyydettyjen smolttien määrässä.

Vanhassa mallissamme päivitimme pyydysten ”tehoa” sitä mukaan kun kaloja saatiin pyydyksiin. Pyydetty kala oli ensin failure ja sitten succes mikäli merkattu kala saatiin pyydettyä uudestaan. Priorit saatiin malliin Vesi- ja Kalatutkimus Oy:n mandariinikokeesta. Mandariini kokeessa mandariineista pyydykseen päätyi 20 %. Jos mandariineja ajateltaisiin merkattuina smoltteina, olisi uudelleenpyydettävyys riittävällä tasolla, jotta voitaisiin arvioida smolttien kokonaismäärää luotettavasti. Tällä hetkellä uudelleen pyydettyjä kaloja on vasta 1, joten kahdella pyydyksellä päästään vain 1,7 % uudelleenpyydettävyyteen. Kurssilla oli tosin puhetta, että smoltit saattavat kuitenkin tulla pyydykseen uudestaan vasta 1-2 viikon päästä siitä, kun ne on edellisen kerran saatu pyydettyä. Pyydykset ovat nyt kuitenkin pyytäneet jo 40 päivän ajan, joten viiveen ei enää pitäisi vaikuttaa siihen, että merkattuja kaloja ei onnistuta pyytämään takaisin. Tällä hetkellä vanhan mallin pyydysteho olisi niin alhaalla, että en tiedä olisiko sillä voinut antaa luotettavaa arvioita vaelluskannan koosta.

Itseäni on myös ihmetyttänyt pyydysten sijoittaminen. Jo kokeen alkaessa puhuttiin, että ruuvi ei toimi kunnolla, koska virtaus on niin pieni, että ruuvi ei pyöri kunnolla. Sitten rysä asetettiin aluksi joen haaraumaan. Ymmärtääkseni pyydykset toimivat sitä paremmin mitä kovempi virtaus on. Tällöin smolttien on vaikeampi välttää ”omituista kapistusta”. Tästä syystä pyydys tulisi sijoittaa joen ”päävirran” kohdalle. Toki pyydysten sijoittamiseen on vaikuttanut moni asia, ja juurikin kovasta virrasta johtuen sitä, ei ehkä ole voitu sijoittaa juuri sinne minne se olisi haluttu.

Uudessa mallissamme otimme mallia kurssinvetäjämme pyydysmallista ja siinäkin pyydysten teho päivittyy ymmärtääkseni samaan tapaan, kuin vanhassakin mallissa, näin ainakin teoriassa. Koodia katsoessani, ei jotkut kohdat tästä kuitenkaan aukea minulle kuten ei myöskään ehkä muillekaan ja toivoisinkin, että seuraavalla kerralla palattaisiin vielä tähän, vaikka olemmekin siirtyneet jo päätöksentekoanalyysin maailmaan. Tässä kohta, mikä on vielä epäselvä tagged[d]~dbin(1,1000)}. Mistä nämä numerot tulevat?

1 thought on “Missä kalat on?

  1. Hyviä huomioita pyydyksien suhteen. Pitäisikö valintoja tiedustella tiedot keränneeltä taholta? Suurin yksittäinen ongelma mallissamme on (mielestäni) nimenomaan se, että pyydystettävyys on kovin pieni, minkä seurauksena usean kertaluokan virhearviot (esimerkiksi onko pyydystettävys 0.01 vai 0.1?) ovat täysin mahdollisia (toisin kuin jos pyydystettävyyden arviomme olisivat esim. 0.5 luokkaa). Tämän kertaluokan virhearviot näkyvät vastaavan kertaluokan virhearvioina todella muuttaneiden smolttien estimaateissa.

    Samaan hengenvetoon on todettava, että kuten mallin kehittämistiimimme, on myös tiedonkeruutiimimme tehnyt hartiavoimin töitä pyrkien parantamaan pyydystettävyyttä. Useista yrityksistä huolimatta olosuhteet ovat tainneet olla sellaiset, ettei suurempia saaliita ole onnistuttu kovasta yrityksestä huolimatta saamaan.

    Toki suuri avoin kysymys onkin edelleen: ovatko uupuvat kalat menneet ohi pyydyksestä, vai eikö niitä vain ole enempää?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *