Tehtävänantomme kurssin kokoontumiskertojen välille oli melko löyhästi ohjeistettu henkilökohtainen blogipostaus koskien projektia ja siinä mahdollisesti askarruttavia tai kiinnostavia asioita, sekä omia tuntemuksia kurssilta.
Vanhankaupunginkosken itähaaran kalatie 20.4.2015.
Kurssilla olevat opiskelijat ovat hyvin eri taustoista lähtöisin. Monella heistä on huomattavasti vahvempi tekninen osaaminen tilastotieteellisistä perusasioista, sekä mallintamisohjelmien käyttämisestä, kuin itselläni. Kurssin alussa tämä tuntui hankalalta, sillä etenemistahti oli reippaan puoleinen valtaosalle kurssilaisista perusasioiden ollessa jo entuudestaan selviä. Minä puolestani ympäristötieteelliseltä pohjalta ponnistaessani taistelin yrittäessäni yhdistää eri todennäköisyysjakaumia sekä parametreja konkreettisiin, ymmärrettäviin asioihin ja laahasin koko ajan askeleen perässä. Kurssipäivän lopuksi olo tuntui kaikkensa antaneelta ja tyhjältä, kun yritti viimeisillä pään voimilla miettiä, mitä jonkin mallissa esiintyvän todennäköisyysjakauman keskihajontaa kuvaava todennäköisyysjakauma nyt sitten oikeassa elämässä kuvastaa tai mistä lähteä purkamaan, jos tietokoneohjelma herjasi toimimattomasta mallista.
Tässä kohtaa nostan hattua kurssimme vetäjälle, joka päätti parin ensimmäisen kurssikerran jälkeen tarttua tilaisuuteen ja muuttaa kurssimme suoritustapaa käytännönläheisempään suuntaan huomattuaan Vantaanjoella alkavan meritaimenprojektin. Nyt kurssin asioita sovelletaan suoraan käytännön asioihin ja yhteydet mallien ja todellisten kosketeltavien asioiden välillä ovat huomattavasti helpompia hahmottaa. Tämä lisää myös merkittävästi motivaatiota ymmärtää, mitä malleissa ja niiden sisällä tapahtuu.
Smolttirysän sivusaaliina pyytämä laskutaimen mitataan ja siltä otetaan suomunäyte.
Vieläkään en koe puhuvani edes ontuvaa ”Bayesia” ja yksinkertaisienkin BUGS -mallien yksin puhtaalta pöydältä kirjoittaminen (siten, että myös BUGS –ohjelma minua ymmärtäisi) tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Nyt kuitenkin hahmotan valmiiden, tässä vaiheessa käyttämiemme verraten yksinkertaisen mallien eri osat ja mitä ne kuvastavat. Kun isommat asiat teknisten yksityiskohtien ympäriltä hahmottuvat paremmin, on varmasti myös mallien kieltä lopulta helpompi opetella ja ymmärtää. Uskon, että paljon kerkeän vielä kurssin loppupuoliskon aikana oppimaan.
Jotta saisin postaukseen muutakin sisältöä, kuin omaan oppimisprosessiini liittyviä pohdiskeluita, esitän joitakin projektiin liittyviä mietelmiä. Minulla ollessa hyvin rajallisesti annettavaa vaelluspoikasten kokonaismäärää arvioivan mallimme teknisessä kehittämisessä, katson nyt mallista eteenpäin. Malli tulee laskemaan ja posteriorijakauma kuvastamaan käsitystämme kauden aikana Vantaanjoesta mereen vaeltavien taimensmolttien kokonaismäärästä (mallissa kuvastettuna kirjaimella N). Olisi luontevaa mallia, sekä tutkimusta eteenpäin kehittämällä saada myös tietoa tapetilla olevan länsihaaran voimalapadon aiheuttamasta tappiosta mereen asti lopulta pääsevien smolttien lukumäärässä. Tästä saataisiin paljon kaivattua tietoa päätöksenteon tueksi padon mahdollista purkamista koskien. Mikäli esimerkiksi padon aiheuttama lovi Vantaanjoen taimentuotantopotentiaaliin arvotetaan tarpeeksi korkealle muiden purkamisen tuomien etujen lisäksi verrattuna vaakakupin toisella puolella mm. padon sähköntuotanto-, sekä kulttuuriarvoihin on päätöksentekijöiden helpompaa toimia padon purkamisen puolesta.
Vanhankaupunginkoskella kalassa oleva isokoskelo.
Kuten mallin kehittelystä kertovissa aiemmissa postauksissa on kerrottu, saatiin tutkimuksessa käytetyn pyydyksen tehoa alustavasti arvioitua mandariinikokeella, jossa ylävirrasta lasketuista 100 mandariinista 70 ajautui padolle ja 30 itähaaraan, joista edelleen 20 päätyi ruuviin. Smoltit uivat toki mandariineja ketterämmin, mutta voidaan olettaa mandariinien antavan suuntaa myös laskeutuvien kalojen jakautumisesta joen haaroihin. Tästä saamme alustavan oletuksen padolle päätyvistä smolteista. Uutta dataa tarvittaisiin padon aiheuttamasta kuolevuudesta, jotta arvioissa sen aiheuttamasta hävikistä mereen asti pääsevien smolttien määrässä päästäisiin eteenpäin.