Taituri Podcast: Katsojan ”ei-toiminta” Q-teatterin Toksinen Kabaree -esityksessä


Olemme Jalmari Savolainen ja Sara Vaittinen. Opiskelemme taiteiden tutkimuksen kandiohjelmassa pääaineenamme teatteritiede. Tämän podcastin teimme Esityksen katsojakokemuksen tutkiminen -kurssin lopputyönä. Podcastissa analysoimme katsojakokemusta Q-teatterin Toksinen kabaree -livestreamissä (29.3.2021 näytös) ja keskitymme erityisesti osallistuvuuden kokemukseen sekä siihen, miten katsojat kokivat muiden läsnäolon streamin aikana. Pohdimme myös miten pandemiavuosi on saattanut vaikuttaa katsojakokemukseen ja teatterin katsomiseen ylipäänsä. Podcastia varten on haastateltu neljää ihmistä, jotka kaikki katsoivat saman näytöksen.

Podcastin prosessi oli mukavaa vaihtelua etäopintoihin. Monella on varmasti alla pitkä vuosi etäopintoja, joten nyt kasvokkain teatterista keskusteleminen Seurasaaren ulkoilmassa tuntui raikkaalta vaihtelulta.

Podcastissa viittaamme lyhyesti ei-aktiivisuuden (enaction) käsitteeseen, joka saattaa jäädä hieman epäselväksi. Tässä vielä tarkennus käsitteeseen ja miten se mielestämme liittyy käsittelemäämme aiheeseen: Gabriele Sofia esittää käsitteen enaction Francisco Varelan ja Humberto Maturanan autopoeettisen ja dynaamisen organisaation ontologisen selityksen kautta. Podcastissa elävänä järjestelmänä (a life system / a living system) tai dynaamisena organisaationa voidaan pitää itse teatteritapahtumaa, esitystä Toksinen kabaree. Näiden elävien järjestelmien ontologia määritellään niiden toiminal-lisuuden kautta yksittäisten elementtien tai osien sijaan. Näin ollen toiminnallisuudella on ontologinen rooli, joten ei-toiminnalla voidaan myös nähdä olevan merkittävä paikkansa. (Sofia, 2018).

Toiminnallisuudeksi voidaan katsoa Toksisessa kabareessa yhtäältä teatteriesitykseen muutoinkin liitetty vuorovaikutuksen taso, josta muun muassa Grotowski kirjoittaa, että esiintyjä ja katsoja ovat vuorovaikutuksessa eikä katsoja tarkastele esitystapahtumaa vain objektina. (Grotowski, 1968.) Tällöin katsoja on toimimattomuutensakin äärellä yhteydessä teatteritapahtumaan ainaisessa vuorovaikutuksessa ja osallistuu täten ei-toiminnallaan tai ”passiivisuudellaan” siihen.

Toksinen kabaree on livestream-esitys, jolloin haastateltavamme eivät olleet fyysisesti samassa tilassa, jossa teatteritapahtuma tapahtuu. Näin ollen käytimme käsitettä kuvaamaan osallistumattomuutta eli ei-toimintaa, sillä äänestäminen oli selkeä kanava, jolla katsoja pystyi muokkaamaan itse teatteritapahtumaa. Tosiasiassa enactionin käsite edustaa kognitiivisten prosessien määritelmää, joka ei välttämättä vaadi jaettua fyysistä tilaa tapahtuakseen. Katsoja on silti vuorovaikutuksessa dynaamisen organisaation kanssa, tarkasteli hän tapahtumaa minkälaisten kuvapintojen kautta tahansa.

Lähdeteoksina käytimme seuraavaa materiaalia:

Grotowski, Jerzy.; Barba, Eugenio 1992 (1968). Towards a Poor Theatre. Lontoo: Methuen.

Kildal, Nanna ja Stein Kuhnle 2005. Normative Foundtations of the Welfare State: The Nordic Exprerience. Lontoo; New York: Routledge.

Sauter, Willmar 2000. The Theatrical Event: Dynamics of Performance and Perception. Iowa City: University of Iowa Press.

Sofia, Gabriele 2019. ”Systems Theory, Enaction and Performing Arts.” Teoksessa The Routledge Companion to Theatre, Performance and Cognitive Science. Toim. Rick Kemp ja Bruce McConachie, 195–202. Abingdon, Oxon; New York, NY: Routledge.

Sullivan, Erin 2020. ”Live to your living room: Streamed theatre, audience experience, and The Globe’s Midsummer Night’s Dream.” Teoksessa Participations: journal of audience & reception studies, vol. 17, no. 1, 92-119. University of Birmingham: Shakespeare Institute. https://www.participations.org/Volume%2017/Issue%201/7.pdf

Walmsley, Ben. 2019. Audience Engagement in the Performing Arts : A Critical Analysis. Cham: Springer International Publishing AG.

Musiikki:
Underbelly. 2019. Eyeliner. Poimittu YouTuben audiokirjastosta 03.06.2021. YouTuben audiokirjaston lisenssi.
Mukavia hetkiä podcastin parissa!

Q-teatteri: Toksinen kabaree (ensi-ilta 18.2.2021)

teksti ja ohjaus: Juho Mantere
rooleissa: Miro Lopperi, Olli Riipinen, Miiko Toiviainen ja
Anna-Sofia Tuominen

lavastus ja pukusuunnittelu: Riina Leea Nieminen
valosuunnittelu: William Iles
äänisuunnittelu: Pekka Kiiliäinen
säveltäjä ja muusikko: Henri Lyysaari

livestriimin ohjaus: Ville Seppänen ja Juho Mantere
leikkaus: Lauri Lundahl
kuvaajat: Ida Järvinen, Kalle Mäkelä ja Jonatan Sundström
live-miksaus: Pekka Kiiliäinen
tekninen tuottaja: Matias Koivuniemi