Viides kurssikerta oli karu paluu maan päälle ruutukarttojen herättämän varovaisen toiveikkuuden jälkeen. Päiväkin lähti käyntiin väärällä jalalla: tiet olivat täynnä loskaa, tee liian kitkerää ja tietokone kiukutteli heti aamusta. Vaikka tie gis-velhoksi on välillä kovin kuoppainen, selviämme siitä kuin suurten tarinoiden sankarit: toveriemme tuella ja silkalla jääräpäisyydellä.
Teistä puheenollen, ryhdyimme tarkastelemaan viime kerralla luotua aineistoa. Laskimme teiden pituudet, peltojen pinta-alat sekä opettelimme bufferoinnin perusperiaatteita. Bufferointi tarkoittaa tietyn kokoista aluetta tai vyöhykettä, joka luodaan jonkin kohteen ympärille. Mieleeni jäi lukion historiantunneilta, että bufferointia voidaan hyödyntää arvioidessa eri pommien kykyä aiheuttaa laaja-alaista tuhoa. Sitä voisi hyödyntää myös esimerkiksi jokiympäristöjen suojelussa, kuten Siiri Nyman ehdotti.
Omatoimisia tehtäviä tehdessä kaikenlaisia isoja ja pieniä ongelmia ilmeni pitkin matkaa. Esimerkiksi taajamassa asuvien koululaisten määrää selvitettäessä QGIS ryhtyi kiukuttelemaan. Kun yritin saada tiedot näkyviin, sainkin vain ilmoituksen tehtävän epäonnistumisesta. Siinä vaiheessa kurssitoveri sitten ystävällisesti ilmoitti, että tehtävään olisi pitänyt käyttää koko pääkaupunkiseutua koskevaa aineistoa, eikä vain Vantaata kuten edellisessä tehtävässä. Ei kun alusta. Oikealla aineistolla yrittäessä homma toimikin sitten paljon paremmin. Kutakuinkin tässä vaiheessa tulin sitten sotkeneeksi Exceliin luomani hauraan järjestyksen, koska en enää muistanut mitkä sinne kirjoittelemani tiedot olivat Vantaan ja mitkä koko pääkaupunkiseudun. Jos taulukosta siis löytyy jotain kummallista, voi virhe hyvinkin olla perua Excel-hämmennyksestä.
Ulkomaalaisten osuuksia koskevassa tehtävässä puolestaan halusin olla vähän erilainen ja tulkita tehtävänannossa mainittujen alueiden tarkoittavan asuinalueita. Päätin kokeilla Afrikka-työkerran Dissolve-toimintoa yhdistääkseni eri taajamien tiedot toisiinsa asuinalueittain. Kuten arvata saattaa, tämä lennokas idea epäonnistui heti alkuunsa, joten palasin nöyränä takaisin kuolevaisten joukkoon ja käytin ihan vaan niitä taajamia. Tai ainakin yritin. En tiennyt, mitä pitää tehdä, joten kokeilin muutamaa eri tapaa summamutikassa vailla kummoisia tuloksia. Saatuani apua käytin Join attributes by location (summary) -työkalua. Aiemmissa yrityksissä olin käyttänyt Join attributes by location -työkalua ja sen takia en saanut hommaa toimimaan. Olin myös tehnyt erheen siinä, että laskin ulkomaalaisten prosenttiosuudet ennen attribuuttitietojen yhdistämistä, jolloin arvot tietenkin muuttuivat täysin hyödyttömiksi heti seuraavassa työvaiheessa. Kun sitten lopulta kaiken hampaiden kiristelyn ja ystävien konsultoinnin jälkeen hoksasin homman juonen, oli onnistumisen riemu valtava.
Ymmärrän matematiikkaa ainakin vähän, joten prosenttilaskut sun muut kyllä onnistuvat, mutta kaiken tietokoneisiin liittyvän kanssa olen auttamattoman surkea. Useimmiten siis hahmotan, millaisten prosessien läpi tiedot pitäisi tunkea, jotta haluttuun lopputulokseen päästäisiin, mutta en kuollaksenikaan muista millä työkalulla tehdään mitäkin saati osaa käyttää niitä. Parhaiten QGIS:issä pyörittelenkin Statistics-palkkia ja laskinta. Myös bufferointi sekä visuaalisen ilmeen säätely sujuvat ihan siedettävästi, kiitos lukuisten toistojen.
Kaikista epätoivon hetkistä huolimatta kurssikerta siihen liittyvine itsenäistehtävineen opetti paljon ja tarjosi myös onnistumisen hetkiä. Uusien hyvien ja huonojen kokemusten karaistamana suuntaan päättäväisin mielin kohti tulevaa ja kaukana häämöttävää gis-velhon uljasta titteliä.
Lähteet:
Siiri Nyman: Viides kurssikerta, viitattu 21.2.2020