QGIS? Who dis?

Ensimmäinen blogipostaukseni lähtee maailmalle vasta nyt, vaikka kurssi geoinformatiikan menetelmistä on ollut meneillään jo yli kaksi viikkoa. Onnekseni ensimmäiseen työkertaan ja siihen liittyviin harjoitustehtäviin kuuluneet ilon, kauhun ja silkan hämmennyksen hetket ovat syöpyneet lähtemättömästi mieleeni, mikä on edukseni kirjoitusprosessin aikana. Työkerta lähti käyntiin varsin uneliaasti, mutta pian sitä kuitenkin piristyi tositoimiin päästyään.

Tutustuimme QGIS-ohjelman perusteisiin. Kävimme läpi aineistojen tuomista palveluun sekä muita perustoimintoja, kuten värien säätelyä. Yhteistyöstä ja vertaistuesta vierustoverien kanssa oli suuri apu, kuten myös esimerkiksi Elias Hirvikoski huomasi. Ensimmäinen Itämeren fosforipäästöjä koskeva harjoitustehtävä sujui omasta mielestä ihan jouhevasti, mutta jälkikäteen huomasinkin jonkin menneen tallentamisvaiheessa pieleen. En enää saanutkaan projektia auki ja luomani kartta viehättävine värimaailmoineen on nyt iäksi mennyt. Oliko tästä varoitettu? Mahdollisesti. Tiedänkö vieläkään, mitä tapahtui? En, mutta vastedes tulen tekemään kaikkeni estääkseni vastoinkäymistä toistumasta.

Seuraavaa tehtävää varten päätin tarkastella työttömyyttä Suomessa kunnittain vuonna 2015 (kuva 1). Kuten samaan ratkaisuun päätynyt Ulrika Ainasoja blogissaan avasi, päätös hyödyntää valmiiksi prosenttimuotoista tietoa säästi yhdeltä laskutoimitukselta.

Kuva 1. Työttömyysprosentti Suomessa kunnittain vuonna 2015.

Aineiston visualisoinnissa luotin luonnollisiin luokkarajoihin. Ero vaaleimman ja tummimman värisävyn välillä on jyrkkä ja punainen väri herättää mielikuvia vaarasta. Nähdäkseni nämä mielikuvat ja vihjaukset tukevat tässä tapauksessa kartan sisältöä, vaikka jonkun toisen mielestä voisin kaiketi syyllistyä ongelman liioitteluun. Suurimpien ja alhaisimpien työttömyysprosenttien välinen ero on kuitenkin suuri, joten voin mielestäni hyvällä omallatunnolla pyrkiä kiinnittämään lukijan huomion asiaan.

Alhaisimmat työttömyysprosentit löytyvät pääkaupunkiseudulta, Ahvenanmaalta ja Pohjanmaalta. Korkeita lukuja taas löytyy etenkin Suomen itä- ja pohjoisosista.

Ensimmäinen kurssikerta opetti muutamien perustaitojen lisäksi kantapään kautta sen, että tallennusvaiheessa tulee vastedes olla erittäin skarppi, ettei hukkaa ajalla, vaivalla ja rakkaudella tekemiä töitään. Lisäksi minulle tuli hyvin selväksi, että blogipostauksen tarpeettomasta lykkäämisestä seuraa vain henkisiä kärsimyksiä.

 

Lähteet:

Elias Hirvikoski: Ensimmäinen, viitattu 26.3.2020

Ulrika Ainasoja: QGIS ja koropleettikarttoja, viitattu 26.3.2020

Yksi ajatus koskien aihetta “QGIS? Who dis?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *