Kolmannella kurssikerralla siirryttiin suoraan toimintaan, joten allekirjoittanut ei tällä kertaa ehtinyt torkkua opetuksen aikana. Virkistävää vaihtelua tarjosi Afrikan tarkastelu Suomen sijaan. Afrikka-aineisto osoittautui hyvin yksityiskohtaiseksi. (Itse tosin pidin hauskana sitä, että esimerkiksi Gambiajokea polygonin reuna myötäili melko pitkälle sisämaahan asti, mutta sitten taas toisaalta Niilin kohdalla samaa ei oltu katsottu tarpeelliseksi.) Kartan polygonit oli lueteltu taulukossa erikseen, vaikka ne olisivat kuuluneet samaan valtioon. Irralliset polygonit siis piti yhdistää, “liimata” siten, että muun muassa Egypti olisi taulukossa yhtenäinen kokonaisuus.
Afrikan väkiluvut ja kehittyneisyyden mittareita sisältävä aineisto avattiin ensin Exceliin, sitten CVS-tiedostomuodossa Excelistä QGIS:iin muokkaamisen jälkeen. Sitä ennen aineistoa tuli kuitenkin hiukan muokata. Aineistot yhdistettiin valtioiden nimien avulla, joten ensin piti tarkistaa ja korjata manuaalisesti nimet täsmälleen samaan kirjoitusasuun kartta-aineiston nimien kanssa.
Aineisto piti sisällään esimerkiksi Internet-käyttäjien määrät sekä Afrikassa tapahtuneet aseelliset konfliktit. Konfliktien määrän sekä väestötietojen avulla voidaan esimerkiksi arvioida avuntarvitsijoiden määrää, kuten Tiina Aalto blogissaan ehdotti. Olisi myös kiinnostavaa selvittää, miten mahdollisuus netin käyttämiseen vaikuttaa konfliktien määrään, joskin siihen tutkimukseen eivät nämä muuttujat yksinään riittäisi.
Seuraavaksi palasimme Suomeen ja teimme tulvaindeksikartan (kuva 1). Laskin keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välisen suhteen eli tulvaindeksin, jonka saamaa arvoa kartassa kuvaavat punaisen eri sävyt. Kuvassa olevat haaleansinertävät pylväät kuvaavat järvisyysprosenttia. Diagrammien kanssa piti tapella aikansa ja legendan kanssa suorastaan alisuoriuduin, kun halusin siinä vaiheessa iltaa vain kotiin nukkumaan. Lisäksi palkit menevät suurilta osin matalinta luokkaa korkeamman tulvaindeksin alueiden päälle, mikä tekee kartasta vaikealukuisen. Tästä syystä ihailenkin Pihla Haapalon ideaa kuvata järvisyysprosenttia erisuuruisin palloin pylväiden sijaan.
Haastavasta luettavuudestaan huolimatta kartasta voi tulkita, että vähäinen järvisyys on yhteydessä korkeampaan tulvaindeksiin ja vastaavasti suuri järvisyys pienempään tulvaindeksiin. Syynä tälle voisi olla järvien virtaamaa tasaava vaikutus.
Lähteet:
Pihla Haapalo: Timanttikaivoksia ja tulvaindeksejä, viitattu 5.2.2020.
Tiina Aalto: Tietokannat tutummiksi, viitattu 21.4.2020