Viimeinen työkerta oli koko kurssin huipennus. Saimme viimein vapaat kädet hyödyntää oppimaamme ja tehdä mitä lystää. Päätin tarkastella pitkäaikaista pienituloisuutta, äänestysaktiivisuutta sekä puolueiden suosion jakautumista. Työtäni helpotti iloinen yllätys, Tilastokeskuksen vaalikartta-aineistot.
Saman pohjakartan sekä aineistojen lähteen vuoksi samaistun monilta osin Annika Reijosen blogissaan kuvaamiin haasteisiin. Minullekin ongelmia aiheutti CSV-muotoisen aineiston tuominen QGIS:siin. Satuin myös harmissani huomaamaan kesken kaiken, että pohjakarttani ja aineistoni olivat eri vuosilta. Tarkastalin vuoden 2019 vaaleja, mutta pitkäaikaista pienituloisuutta kuvaavat aineistoni kuvasivat vuotta 2017 ja kuntakartta vuotta 2015. Itse ratkaisin homman tekemällä kaiken uusiksi, jotta kaikki aineistot olisivat samalta vuodelta. Päädyin vuoteen 2015, lähimpään vuoteen jolta kaikki tarvittava löytyi kätevästi. Lisäksi minulla toki oli riesana myös omat henkilökohtaiset klassikko-ongelmani, kuten mittakaavan ja pohjoisnuolen sijoittaminen. Kurssi on nyt ohi, enkä vieläkään tiedä, minne ne olisi paras läntätä!
Ensimmäinen kartta (kuva 1) kuvaa pitkäaikaista pienituloisuutta ja toinen (kuva 2) äänestysprosenttia. Tuumin, että näiden asioiden väliltä voisi löytyä yhteys. Osin näyttäisikin olevan niin, että alueilla, joilla on paljon pitkäaikaista pienituloisuutta äänestysprosentti on alhainen ja toisinpäin. Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy runsaasti. Esimerkiksi Ahvenanmaalla äänestysprosentti on hyvin pieni muuhun Suomeen verrattuna, vaikka asukkaat vaikuttavat pärjäävän taloudellisesti varsin hyvin. Savukoski taas tarttui silmiini esimerkkinä kunnasta, jossa niin äänestysaktiivisuutta kuin pitkäaikaista pienituloisuutta kuvaava prosenttiluku ovat suurimmasta päästä.
Puolueiden kannatuksen jakautuminen osoittautui haasteelliseksi visualisoida koko Suomen tasolla. Päädyin lopulta rajaamaan tarkastelun Helsingin seutuun (kuva 3 ). Tuntuu luontevalta ajatukselta, että pitkäaikainen pienituloisuus vaikuttaisi siihen, mitä puoluetta äänestää ja olisi myös ollut mielenkiintoista nähdä, millä puolueilla on aktiivisimmat äänestäjät. Esimerkiksi puoluekannan valintaan kuitenkin vaikuttavat hyvin moninaiset tekijät, joten valitsemieni muuttujien ja esitystavan perusteella ei yksinään voi vetää juurikaan selkeitä johtopäätöksiä. Olen hiukan harmissani, etten löytänyt yksienkään muuttujien väliltä selkeää yhteyttä, mutta toisaalta havainto se oli tämäkin.
Tein lukuisia villejä kokeiluja yrittäessäni saada pienituloisuuden ja äänestysprosentin näkymään kartalla yhtä aikaa. Nuo kokeilut eivät olisi kelvanneet kuin Facebookin huonojen karttojen terapiaryhmään. Positiivista kuitenkin oli, että tulin samalla tutustuneeksi sellaisiin visualisoinnin työkaluihin, joita en muuten kurssin puitteissa olisi löytänyt, kuten erilaisiin pisteisiin ja viivoituksiin. Vaikka ne eivät osoittautuneet erityisen käteviksi juuri tässä yhteydessä, on käyttökokemuksesta varmasti hyötyä joskus myöhemmin. Viimeisen kerran puitteissa tuli siis paitsi kerrattua paljon vanhaa, myös opittua uutta!
Kiitokset kurssista!
Lähteet:
Tilastokeskus: StatFin-tietokanta ja WFS-latauspalvelu.
Annika Reijonen: viimeinen kurssikerta, viitattu 26.3.2020