Tutkimusprojektit

 

Nuorten tulevaisuuden unelmat ja siirtymät – kiinnittyminen yhteisöihin ja yhteiskuntaan

Koneen Säätiö, 1.1.2023-31.12.2026

Yhteiskunnallinen keskustelu nuorten elämästä ja elämänkulun riskeistä käy jatkuvasti kiivaana. Tutkimuksessamme käännämme asetelmaa ja tutkimme yhteiskunnan nuorille luomia rakenteellisia mahdollisuuksia ja esteitä. Pohdimme tutkimuksessamme ensinnäkin nuorten liittymisen kokemusta sosiaalisiin yhteisöihin ja laajemmin suomalaiseen (ja vertaillen myös ruotsalaiseen) yhteiskuntaan. Nuorten elämässä on useita merkittäviä koulutukseen, alueeseen ja ihmissuhteisiin liittyviä siirtymiä. Nuorten siirtymät eivät ole vain perheestä itsenäistymistä ’yksilöiksi’, vaan erilaisten sosiaalisten suhdeverkostojen muuttumista toisenlaisiksi ja monensuuntaisiksi. Kohdistamme katseemme mm. itähelsinkiläisten nuorten elämään haavoittuvien siirtymien hetkellä, mm toisen asteen koulutuksen ja toisaalta kotoa poismuuttamisen hetkillä. Kysymme kolmen erilaisen kvalitatiivisen aineiston avulla mistä nuoret haaveilevat ja minkä he näkevät olevan heille mahdollista? Miten he näkevät oman lähiönsä/kotipaikkansa tulevaisuuden, ja mihin he itse asettuvat? Kyse on tutkimuksessamme nuorten siirtymistä ja toiminnasta ja toimijuuden mahdollisuudesta, mutta samalla heidän olemassaolon edellytyksistään ja kansalaisuuden kokemuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa:  heidän yksilölliset kuulumisen tunteensa kietoutuvat sosiaalisiin paikallisiin suhteisiin ja toimintaedellytyksiin, mutta myös laajemmin demokraattisen yhteiskunnan kehittymiseen avoimena ja toimivana.

Projektin tutkijat: VTM Hanna Yrjänä ja VTM Anni Nyyssölä.

Nuoret, marginalisaatio ja instituutiot

Yliopistolehtorin opetustyön ohessa  kerään aineistoa koskien marginalisaatiokeskusteluja: tutkimuskohteena ovat julkiset asiakirjat, instituutiot ja nuorten kokemukset.  Yhteiskunnallinen keskustelu nuorten syrjäytymisestä tai jopa katoamisesta on käynyt kiivaana sekä tutkimuksen parissa että julkisuudessa viime vuosien aikana. Syrjäytymisen tutkimusta kuten myös terveystutkimusta vaivaa usein riskiajattelu: lasketaan erilaisia riskitekijöitä erilaisille elintavoille.  Syrjäytymistä on käsitelty usealla tavalla viime vuosikymmeninä.  Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita ei niinkään miten yksittäisten nuorten tulisi muokkautua instituutioiden näköisiksi riskittömiksi yksilöiksi vaan kysytään  miten instituutioita voidaan muuttaa siten että ne voivat toimita tehokkaammin ja auttaa ehkäisemään nuorten syrjäytymistä, Tarkoitus on akateemisen kriittisen tiedonintressin lisäksi pohtia nuorisoystävällisiä ja tehokkaampia keinoja instituutioiden käyttöön.

Nuoret ajassa -tutkimushanke 2015-

Nuoret ajassa -tutkimushanke on laaja Nuorisotutkimusverkoston koordinoima pitkittäistutkimushanke, jonka tavoitteena on seurata vuosituhannen vaihteessa syntyneiden nuorten elämänkulkua pitkällä aikavälillä alkaen 2015 noin kymmenen vuoden ajan. Hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia laadullisia menetelmiä nuorten elämänkulun kokonaisvaltaiseksi hahmottamiseksi. Hankkeen tavoitteena on  koota nuorten arjesta laadullista seurantatietoa.

Hankkeen käynnistysvaihe kesti vuoden 2016 loppuun ja sitä rahoitti OKM:n nuorisotyön ja -politiikan vastuualue.

Nuoret ajassa hanke työskentelee myös yhteistyössä Pohjoismaisen kvalitatiivisen nuoriin kohdistuvan seurantatutkimusverkoston LYSin kanssa sekä Eurooppalaisen vastaavan verkoston kanssa.

Nuorten vapaa-aika, sosiaaliset suhteet ja elämäntapaisuus

2008-2010, Nuorisotutkimusverkosto

Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten vapaa-aikaa ja sosiaalisia suhteita. Tutkin nuorten vapaa-ajan käytäntöjä sekä heidän tapojaan määritellä mikä on heidän vapaa-aikaansa. Olen myös kiinnostunut siitä, mihin tiloihin nuorten vapaa-ajan toiminnot sijoittuvat ja mitä merkityksiä nuoret antavat paikalliselle (kaupunki)tilalle. Mitkä ovat mieluisia tai epämieluisia paikkoja, mitkä tuntuvat tutuilta ja mitkä paikat taas vierailta? Toisaalta tutkimuksessa pyritään huomioimaan myös virtuaalisen tilan merkitys ja sen linkittyminen nuorten muihin vapaa-ajan toimintoihin ja tiloihin.

Toinen tutkimuksen aihe on nuorten sosiaaliset suhteet ja niiden muotoutuminen. Missä nuoret kohtaavat toisensa (koulu, harrastukset, virtuaaliset tilat)  ja minkälaisia sosiaalisuuden muotoja nuorten suhteissa ilmenee? Pohdin kuka voi kuulua joukkoon ja millä edellytyksillä; etsin siis tuttuuden ja vierauden kokemuksia sisään- ja ulossulkemisineen.

Kiinnitän nuorten elämäntapaisuudet ja -tyylit myös osaksi heidän sosiaalisia suhteitaan. Tutkimuksen keskiössä ovatkin nuorten väliset (ystävyys)suhteet ja nuorten monimuotoiset yhteisöllisyyden muodot, joiden oletan perinteiseen nuorisokulttuuriseen tutkimukseen vedoten olevan nuorten elämäntyylillisten merkityksenantojen ja identiteettien muodostamisen paikkoja, jotka ovat myös yhteiskunnallisten ja paikallisten erojen sävyttämiä.Analyyttisesti tutkimuksessa etsitään elämäntapaisuuksia sekä kevyempiä elämäntyylejä, joiden yhteyttä tarkastellaan suhteessa niin sosiaaliseen kontekstiinsa kuin laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä niin paikallisiin kuin virtuaalisiin yhteisöllisyyksiinkin. Lisäksi kulttuurisia erotteluja ja yhteisöllisyyksiä on mahdollista pohtia suhteessa sukupuoleen sekä etnisyyteen.

Tutkimusmenetelmät ovat kvalitatiiviset. Tutkimuksen aineisto, 39 haastattelua on kerättty Helsingistä ja Kajaanista.

 

Perheen materiaalinen ja kulttuurinen muotoutuminen

Helsingin yliopisto 2008-2010, dos. Tarja Tolonen

Tutkimusprojektin tavoitteena on analysoida yhteiskuntaluokkaa perheen kontekstissa Suomessa. Olemme kiinnostuneet siitä, miten yhteiskuntaluokka ja luokkaerot rakentuvat perheessä sekä siitä, miten erilaiset sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset positiot kehystävät nuorten ja heidän vanhempiensa elämää. Kysymme, miten nuoret ja heidän vanhempansa puhuvat perheestään, miten materiaaliset ja sosiaaliset arjen käytännöt ovat yhteydessä yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja niiden kautta tuotettuihin sosiaalisiin erontekoihin ja postioitumisiin, sekä miten nämä käytännöt rakentuvat suhteessa paikallisiin instituutioihin.

Yhteiskuntaluokan tutkiminen suomalaisessa kontekstissa on haasteellista. Uusliberalistisia arvoja korostavassa retoriikassa yhteiskuntaluokan, sukupuolen tai etnisen taustan kaltaiset ”vanhat” siteet eivät enää hankaloita ihmisten elämää, vaan kaikki voivat saavuttaa mitä haluavat. Vaikka individualismia ja yksilön mahdollisuuksia on korostettu julkisessa keskustelussa, rakenteelliset eriarvoisuudet eivät kuitenkaan ole menettäneet merkitystään.

Tutkimushanke koostuu osahankkeista ja kollektiivisesta osuudesta ja siinä tehdään läheistä yhteistyötä koulutusta, sukupuolta ja yhteiskuntaluokkaa tarkastelevien kansallisten ja kansainvälisten tutkijayhteisöjen kanssa.

Tarja Tolonen on aloittanut vuoden 2008 aikana uuden tutkimuksen, jossa hän ottaa vapaa-ajan tutkimuksen näkökulman. Tutkimus käsittelee sukupolvien välisiä suhteita ja perheen hyvinvointia, kasvatusta, perheiden (moni)kulttuurisia traditioita sekä vapaa-ajan määrittelyjä ja elämäntyylejä. Tutkimuksessa kysytään miten nuoret viettävät vapaa-aikaansa, millaisia elämäntyylejä ja -tapaisuuksia heillä on, ja miten kulttuurisen arvot ja sosiaaliset käytännöt heijastuvat vanhemmilta lapsille sekä miten lasten ja nuorten omat vapaa-ajan kulttuurit ja sosiaaliset suhteet kohtaavat nämä traditiot. Tutkimusmetodina ovat haastattelu- ja etnografinen tutkimus Kajaanissa ja Helsingissä.

Minna Kelhä aloittaa vuoden 2009 alusta post doc -tutkimuksensa, joka käsittelee suomalaisen vanhemmuuden resursseja ja verkostoja sekä näiden suhdetta vanhemmuuden käytäntöihin. Kelhä on erityisen kiinnostunut siitä, miten yhteiskuntaluokka ja luokkaerot rakentuvat perheessä sekä siitä, miten erilaiset sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset positiot kehystävät perheiden elämää. Kelhä kerää tutkimusta varten erilaisia taustoja edustavien vanhempien haastatteluaineiston pääkaupunkiseudulla ja Kajaanissa.

Päivi Bergin käynnissä oleva väitöskirjatutkimus käsittelee liikunnanopetuksen kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä merkityksiä. Vuoden 2009 alussa aloitettavassa post doc -tutkimuksessaan Berg on kiinnostunut sukupuolesta ja sosiaaliluokasta kulttuurisina erontekojen keinoina ja kysyy, miten sukupuoli ja sosiaaliluokka kietoutuvat ruumiillisen pääoman tuottamiseen tutkittavien perheiden vapaa-ajanharrastuksissa. Tutkimusaineisto muodostuu etnografiasta, joka kerätään pääkaupunkiseudulla ja Kainuussa.

Marja Peltola tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan maahanmuuttajataustaisten perheiden sukupolvisuhteita, niissä tapahtuvia muutoksia ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tekemää identiteettityötä sekä sitä, mikä merkitys perheen tarjoamilla verkostoilla ja erilaisilla sosiaalisilla, materiaalisilla ja emotionaalisilla resursseilla on näillä prosesseissa. Tutkimuksen aineisto koostuu toistetuista haastatteluista erilaisia etnisiä taustoja edustavien, pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajaperheiden kanssa.

Tutkimusprojektissa kerätään yhteensä 190 nuorten, heidän vanhempiensa ja tutkimuksen myötä keskeisiksi nousevien instituutioiden työntekijöiden haastattelua, jotka kerätään osin yhteistyössä ja samoilla paikkakunnilla.

Sosiaaliset ja tilalliset siirtymät nuorten elämänkuluissa

2001-2006, Nuorisotutkimusverkosto, Suomen Akatemia

Tutkimukseni aineiston muodostaa eri paikkakunnilta kerätyt 60 nuorten (noin 18- 20 vuotiaiden) elämänkulkua käsittelevät haastattelut, joissa keskustellaan nuorten tulevaisuuden suunnitelmista, menestystarinoista, sekä merkittävistä sosiaalisista ja tilallisista siirtymistä. Pohdin tutkimuksessani nuorten suhdetta paikallisuuteen, ja mm. lähtemisen ja jäämisen problematiikkaa ja metaforiikkaa.

Toimijuus ja valta nuoren elämässä: rajat ja mahdollisuudet

Projektinjohtaja dos. Tuula Gordon, Helsingin yliopisto 2003-2005
tutkijat: Tarja Tolonen ja Sanna Aaltonen
Tutkimusprojekti yhdistää valtasuhteiden ja toimijuuden analyysiä nuorten naisten ja miesten elämässä. Projektissa hyödynnetään sosiologiaa, kasvatustieteitä, kulttuurintutkimusta, feminististä tutkimusta ja nuorisotutkimusta. Tutkimme mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia nuorilla on heidän rakentaessaan elämäänsä sosiaalisissa, kulttuurissa ja materiaalisissa konteksteissa. Kysymme, miten he rakentavat ja hyödyntävät henkilökohtaisia resurssejaan neuvotellessaan arjen elämäntilanteista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Nuorten kulttuurit koulussa. Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset
1994-2001

Väitöskirjatutkimukseni (1994-2001) aiheena on nuorisokulttuurit koulussa. Käsittelen väitöskirjassani sukupuolittuneita tiloja ja ruumiillisuutta, nuorten ääntä ja tilaa koulussa. Aineisto on kerätty etnografisin menetelmin prof. Tuula Gordonin johtamassa Suomen Akatemian projektissa “Kansalaisuus, marginaalisuus ja erot koulussa – lähtökohtana sukupuoli”.