Aloitin Kaarina Pitkänen-Heikkilän äitiyslomasijaisena lokakuun 2013 alussa ja tehtävänäni oli organisoida kirjallisuudentutkimuksen termityötä. Koska kirjallisuudentutkimuksen aihealue oli vasta alkutekijöissään, oli tärkeää aloittaa työ asiantuntijaverkoston kokoamisella. Lähetin kutsun yli 50 asiantuntijalle, jotka edustivat kaikkia Suomen yliopistojen kirjallisuusoppiaineita. Kutsuun vastasi miltei parikymmentä henkeä, joista 15 pääsi mukaan verkoston ensimmäiseen tapaamiseen 13.11. Helsingissä. Alkutapaamisessa ehdittiin keskustella vain muutamasta pääkysymyksestä, mutta osanottajia yhdisti näkemys siitä, että alan termitietokannasta olisi paljon hyötyä opetuksen ja tutkimuksen kannalta. Keskusteltiin mm. siitä, millaisilla kriteereillä asiantuntijaoikeuksia myönnetään ja millaisiin luokkiin ja alaluokkiin kirjallisuudentutkimuksen termejä pitäisi sijoittaa. Tapaamisen lopuksi osallistujat kokeilivat termien lisäämistä Wikialustalle käytännössä. Alustavia suunnitelmia oli myös siitä, että kävisimme koordinaattori Antti Kannerin kanssa pitämässä termityön workshopin Turun yliopistossa.
Pari päivää myöhemmin, 19.11. olin kertomassa kirjallisuudentutkimuksen termityöstä, kun Tieteen termipankki esittäytyi Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Käytin yhtenä esimerkkinä minua jo pitkään kiinnostanutta realismi-termiä, joka tuttuudestaan ja näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta pitää sisällään monimutkaisia filosofisia, kerrontateknisiä ja historiallisia kysymyksiä. Suunnitelmani on kirjoittaa näistä realismin erilaisista kerrostumista myös tutkimusartikkeli julkaistavaksi jollakin kirjallisuudentutkimuksen foorumilla 2014.
Kirjallisuudentutkijoiden tapaamisessa nousi esille myös olemassa olevien kirjallisuudentutkimuksen sanakirjojen ja sanastojen hyödyntäminen termien keruussa. Kirjallisuudentutkimuksen suomenkielisiä termisanakirjoja ei ole monta, ja niistä viimeisimmän, Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY 2003) painos oli loppunut jo vuosia sitten. Otin yhteyttä Hosiaisluomaan ja pyysin lupaa saada skannata kirja kokonaisuudessaan termipankin aineistoksi. Sanakirjassa on yli 1400 hakusanaa, joten siitä muodostuisi hyvä runko kirjallisuuden aihealueen termeille. Tekijä antoi myös lupansa termikuvausten muokkaamiseen ja päivittämiseen, joten lähitulevaisuudessa Hosiaisluoman tekemä työ tulee hyödyttämään uudella tapaa kaikkia kirjallisuuden tutkimuksesta ja opetuksesta kiinnostuneita. Sain marraskuussa tietää myös toisesta sanastosta, eli professori Aatos Ojalan tekemästä kirjallisuuden termisanastosta, jota oli käytetty jo pitkään Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen omilla sivuilla. Sanaston avoimeen verkkojulkaisuun tarvitaan kuitenkin tekijän – eli tässä tapauksessa Ojalan perikunnan – lupa. Perikunnan edustajien etsimisessä minua auttoi tutkijatohtori ja luovan kirjoittamisen opettaja Risto Niemi-Pynttäri Jyväskylän yliopistosta. Aatos Ojalan poika, valokuvaaja Markku Ojala muisteli puhelimessa sitä, miten sanasto oli ollut olemassa jo hänen lapsuudessaan pahvikortistona heillä kotona. Nyt se saa toivon mukaan uuden elämän termipankin sivuilla.