Kurssikerralla kaksi tutustuimme siihen, miten erilaisia tietokantoja voi tuoda QGIS:iin ja miten niitä voidaan käyttää siellä. Mietin jo viime kerralla sitä, että mistä löytää dataa, josta tehdä karttaesityksiä. Nyt kysymyksiini vastattiin.
Tälläkin kertaa, mikään kurssikerralla ei tuntunut ylitsepääsemättömän vaikealta ja toiminnot oli helppo muistaa myöhemminkin. Tein kotona kuvan 2. kartan ja yllätyin itsekkin, miten hyvin muistin kaikki toiminnot mitä olimme käyttäneet. Muistin jopa vaihtaa tallennuspaikaksi muun kuin QGIS:in määrittämän tallennuspaikan, johon käyttäjällä ei ole pääsyä.
Kuva 1. on tunnilla tehty karttaesitys Mercatorin projektion ja ETRS89 (TM35FIN) projektion välillä. Minun karttaesitykseeni tuli turhan monta luokkaa, mutta informaatio kuitenkin välittyy hyvin tästäkin kartasta. Tässä olisi toiminut myös ohjelman oma luokiteltu jako, jolloin olisi saanut kauniin liukuvärjäyksen karttaan. Toisaalta en tiedä, miltä legenda olisi sitten näyttänyt, ei varmaankaan hyvältä. Pääasia on se, että kartalta välittyy se tieto, että Mercatorin projektion pinta-alat ovat kauttaaltaan isompia kuin ETRS89. Erityisesti pinta-alat ovat vääristyneet kartan yläosassa, jossa Mercatorin projektion pinta-alat ovat huomattavasti suuremmat kuin ETRS89 projektion. Myös kartan alaosassa Mercatorin pinta-alat ovat suuremmat kuin ETRS89, mutta ero ei ole ihan niin suuri.
Tein vielä toisen kartan, jossa vertailin Robinsonin projektiota ja ETRS89 projektiota (Kuva 2.). Tässä pinta-ala erot eivät olleet kauhean suuret niin kuin prosenteista voi havaita. Osa alueista oli Robinsonissa isompia ja osa taas pienempiä kuin ETRS89:ssä. Robinssonin projektio on suunniteltu kuvaamaan koko maapalloa siten, että kaikki virheet olisi minimoitu. Virheitä on, koska Robinssonin projektio on tarkoitettu koko maapallon kuvaamiseen eikä niinkään yksittäisen valtion kuvaamiseen. Keskellä Suomea Robinsonin projektion pinta-alat ovat hieman pienemmät kuin ETRS89:n kun taas kartan reunoilla pinta-alat ovat suuremmat Robinssonin projektiossa.
Tästä on hyvä jatkaa seuraaville kurssikerroille ja syventämään QGIS osaamista ihan toden teolla. Kaikki on tähän mennessä sujunut oikein hyvin ainakin verrattuna viime syksyiseen Corel draw ohjelman kanssa painimiseen (ohjelma ei toiminut ollenkaan kolmella ensimmäisellä kurssikerralla). Matti Katajisto huomautti hyvin blogissaan, että monet perustoiminnot ja tekniikat tulevat jo luonnostaan. Tämä on täysin totta, että jo kahden kurssikerran jälkeen on saanut hyvän yleiskuvan ohjelmasta. Odotan innolla, mitä kaikkea vielä QGIS:llä voi tehdä ja millaisia karttoja jatkossa tuotetaan.
Lähteet:
Katajisto, M. (24.1.2020). Mies vastaan kone. Luettu 24.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/mattikat/2020/01/24/mies-vastaan-kone/