Kurssikerta 1. QGIS- ohjelmistoon tutustumista

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS-ohjelmistoon ja sen käyttöön. Ohjelma oli perustoiminnoiltaan hyvin selkeä ja helppo oppia. Positiivista on myös se, että ohjelman voi ladata kotikoneelle ja harjoituksia pystyy tekemään myös kotona!

Uskon, että muistan tämän kurssikerran jälkeen kaikki ne toiminnot, joita käytimme tunnilla. Ne olivat kuitenkin vain pintaraapaisu siitä, mitä kaikkea ohjelmalla varmasti pystyy tekemään. Ohjelma on monipuolinen työkalu ja oli mielenkiintoista huomata, miten erilaista dataa pystyi havainnollistamaan hyvin kartan muodossa. Olisin kaivannut ohjelmaan “undo” toimintoa, kun kokeiluvaiheessa sattui ja tapahtui. Välillä olin tyytyväinen karttani ulkomuotoon, mutta sitten päätin kokeilla jotain uutta ja lopputulos ei miellyttänyt enää. Vanhaan ulkoasuun palaaminen oli työläämpää, kun “undo” näpäintä ei ollutkaan. Myös Riina Hiltula (2020) kommentoi blogissaan “undo” toiminnon puuttumista ja se on totta mitä hän sanoi, että siihen varmasti tottuu nopeasti, että sellaista toimintoa ei ole.

Erilaisten kokeilujen ja kömähdyksien jälkeen päädyin valitsemaan aineistoksi kuntien luonnollisen väestönkasvun vuonna 2015. Halusin valita sellaisen muuttujan, joka näyttää selkeästi jotain konkreettista kartalla ja josta on hyvä tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä. Luonnollinen väestönkasvu on syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus. Se voi olla joko negatiivinen, jolloin ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy tai positiivinen, jolloin ihmisiä syntyy enemmän kuin kuolee. Jaottelin aineiston viiteen erilaiseen luokkaan, jossa ensimmäinen luokka kuvastaa negatiivisen kasvun kuntia ja loput neljä luokkaa kuvastavat positiivista väestönkasvua. Pyrin jaottelemaan luokat mahdollisimman järkevästi. Ohjelman oma toiminto “luonnolliset luokkarajat” ei mielestäni ollut tässä tapauksessa hyvä, koska halusin, että negatiiviset kunnat erottuvat positiivisista ja, että selkeästi suurimmat kasvukeskittymät erottuvat. Jälkikäteen olisin voinut laittaa kaikki  luvut satojen tarkkuudella. Nyt luvut näyttävät hölmöiltä, kun ensimmäinen ja viimeinen luku ovat ykkösten tarkkuudella ja muuten luvut ovat satojen tarkkuudella.

Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen kartan ulkoasuun. Mielestäni sain värit erottumaan toisistaan tarpeeksi hyvin ja punainen väritys on miellyttävä silmälle. Viiden luokan luokitus oli sopiva siinä mielessä, että suurimmat kasvukeskukset erottuvat selkeästi, mutta kartasta erottuu hyvin myös se, että suurimassa osassa kunnista väestönkehitys on negatiivista. Lukijalle erottuu välittömästi silmään tummalla värillä olevat suurimman kasvun alueet kuten pääkaupunkiseutu ja Oulun alue. Lisäksi katsoja havaitsee välittömästi sen, että suurin osa Suomesta on negatiivisen väestönkehityksen puolella.

Tietenkään pelkästään karttaa katsomalla ei voi sanoa, mistä väestönkehitys johtuu. Johtuuko se enemmän sitä, että syntyvyys on pientä vai siitä, että väestö on ikääntynyttä ja kuolleisuus on kasvussa. Varmasti molemmat ilmiöt vaikuttavat siihen. Kartta kuvastaa ilmiötä, mutta ei tietenkään anna sille selitystä. Jos mietitään, miten hyvin kartalta pystyy väestönkehitystä havainnoimaan niin tärkein pointti on se, että kartasta nähdään miten iso ongelma negatiivinen väestönkasvu Suomessa on. Suurin osa kunnista on negatiivisella puolella ja se on väestön kokonaiskehittymisen kannalta hälyttävää.

Huomasin, että Tomi Kiviluoman (2020) blogissa oli tehty teemakartta muuttoliikkeestä Suomen kunnissa. Se oli hyvin samankaltainen minun karttani kanssa ja Tomi oli myös erottanut negatiivisen kehityksen kunnat positiivisista.  Huomasin, että kaupungeissa, missä ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy, myös muutetaan paljon pois. Tämä tietysti pahentaa niiden kuntien tilannetta entisestään.

LÄHTEET: