Tervetuloa blogipostaukseeni !
3. harjoituskerralla tarkastelimme lisää vektorimuotoisia aineistoja QGIS-sovelluksessa. Aloitimme kurssikerran tarkastelemalla aineistoja Afrikan valtioihin pohjautuen. Aineistoissa oli tietoja esimerkiksi raportoiduista konflikteista, sekä timanttikaivoksista ja öljykentistä. Yhdistimme sovelluksessa nämä tiedot samaan attribuuttitaulukkoon ja teimme päätelmiä öljy- ja timanttilöydösten ja konfliktien mahdollisista korrelaatioista. Erityisesti arvokkaiden timanttikaivosten yhteydessä voitiin huomata konflikteja.
Selkeyden vuoksi aineistosta puuttui konfliktien laajuus ja niiden ajankohdat suhteessa kaivosten perustamiseen. Olisi ollut mielenkiintoista tarkastella, olisiko esimerkiksi kaivausten aloitusvuosi ollut poikkeuksellisen konfliktirikas. (Tatu Jentze, 2023) Myös konfliktien mittakaavat ja laajuudet jäi aineistosta epäselväksi. Kuinka suuret konfliktit rekisteröidään, ja ovatko ne keskenään vertailukelpoisia?
Aineistossa oli myös dataa internetin ja sosiaalisen median käyttäjistä eri valtioissa. Ehkä ensiajatukselta ei somen käytössä ja konfliktien määrästä voi löytää yhteistä punaista lankaa, mutta attribuuttitaulukkoa tarkastellessa sellaisen pystyi havaitsemaan. Internetin saatavuus kuitenkin viittaa taloudelliseen vakauteen ja valtion kehitysasteeseen (Susanne Rautamo, 2023).
Itsenäinen tehtävä:
Kartta 1: Suomen valuma-alueindeksit
Kartta 1 esittää Suomen jokien valuma-alueet ja indeksiluvut. Tummemmat alueet viittaavat korkeampaan lukuun, ja vaihtelua on 1 ja 1100 välillä. Valuma-alueiden indeksiluvut viittaavat alueiden tulvaherkkyyteen. Kartasta voidaan huomata, kuinka tulvaherkkyys on erityisen suurta laajasti Pohjanmaalla. Pohjanmaan maasto on laakeaa ja rannikolla sateet runsaampia. Tulvia aiheutuu erityisesti keväisin lumien sulaessa ja jäiden muodostaessa patoja, jolloin vesi nousee nopeasti.
Kartasta voidaan huomata, että suurin indeksiluku löytyy Varsinais-Suomesta, mahdollisesti Aurajoen valuma-alueelta. Manner-Suomessa tulvaherkkyys on loogisesti rannikoita huomattavasti vähäisempää. Suomen valuma-alueet eivät myöskään mukaile Suomen rajoja, eikä kartassa 1 tai sen aineistossa ole esitettynä mitään aluerajoja. Valuma-alueiden rajojen puute ehkä mielestäni heikentää kartan tulkittavuutta.
Kartta 2: Suomen valuma-alueindeksit ja näiden alueiden järvisyys
Laskin myös QGIS:ä Suomen valuma-alueiden järvisyyden, eli järvien prosentuaalisen osuuden alueilla. Kartta 2 esittää histogrammeilla nämä järvisyysprosentit. Pylväiden korkuuksista voidaan huomata, kuinka järvisyys on suurempaa alueilla, jossa tulvaherkkyys on pienempää.
Mielestäni kartta on kuitenkin hieman epäselvä, koska histogrammeilla ei ole näkyvissä mitään asteikkoja, ja pylväitä on vaikea verrata toisiinsa. Koska histogrammien datan esittämiä aluerajoja ei ole näkyvissä, on tässäkin kartassa tulkinta hyvin haastavaa.
Kiitos kun luit tänne asti 🙂
Lähteet:
Jentze, T. (viitattu 1.2.2023) Korjailua, paikkaamista ja valumista. 1.2.2023 https://blogs.helsinki.fi/jentze/
Rautamo, S. (viitattu 2.2.2023) Kurssikerta 3. 1.2.2023 https://blogs.helsinki.fi/rautamos/
5 comments