Normalized nitrogen inputs of countries bordering the Baltic sea

Kuva 1. Itämereen vaikuttavat typpipäästöt valtioittain

Ensimmäinen kurssikerta pyhitettiin QGIS-ohjelman käyttöön ja opiskeluun. Kurssikerran lopputuloksena syntyi koropleettikartta (Kuva 1), joka esittää Itämeren valtioiden typpipäästöjä. QGISsin käyttö oli mielenkiintoista ja palkitsevaa, sillä lopputuloksena syntynyt kartta on tyylikäs eikä siihen kulunut turhan paljon aikaa.

Kartasta (kuva 1) voidaan tulkita, että Virossa on Itämeren pienimmät typpipäästöt, kun taas Puola, Ruotsi ja Venäjä ovat suurimmat päästöjen aiheuttajat. Kuten Kim-Henrik Helanne käsittelee omassa blogitekstissään, rantaviivan pituudella on merkitystä typpipäästöjen suhteellisissa osuuksissa. Hän toteaa, että typpiaineiston tarkastelussa tulisi ottaa huomioon mm. Itämereen laskevien jokien vaikutus typen kuljettajina. Tällöin voitaisiin tutkia typen kulkeutumista sisämaasta laajemmalta alueelta.

Typen merkitys saasteena tulee ilmi Toni Silvennoisen julkaisusta (Toni Silvennoinen, Kemian laitos, Helsingin yliopisto, Typen vaikutus Itämereen (2017) ”Typpi on yksi suurimmista ravinnonlähteistä Itämerellä ja monet bakteerit sekä levät käyttävät sitä yhteyttämisessään. Sen liiallinen määrä meressä aiheuttaa kuitenkin rehevöitymistä ja vaikuttaa negatiivisesti ekosysteemien kuten Itämeren normaaliin toimintaan.”. Typen liiallinen määrä huonontaa siis Itämeren kuntoa ja lisää kesällä uimareiden tuskaa voimistamalla sinileväesiintymiä.
Viittaukset
Toni Silvennoinen, Kemian laitos, Helsingin yliopisto, Typen vaikutus Itämereen (2017) , http://docplayer.fi/49553328-Typen-vaikutus-itameressa.html
Helanne Kim-Henrik. (21.01.2018). Ensimmäinen harjoitus. <https://blogs.helsinki.fi/helanne/2018/01/21/ensimmainen-harjoitus/> Luettu 22.01.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *