Kolmannella kurssikerralla jatkettiin QGISsin käyttöä (yllatus ullatus) ja saatiin lopulta aikaiseksi kaksi teemakarttaa. QGISsin käyttö tuntuu jo hyvin luontevalta! Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) tutkitaan Suomen valuma-alueiden järvisyysprosenttia. Järvisyysprosentilla tarkoitetaan pronsenttilukua, joka syntyy kun valuma-alueen järvien pinta-ala (Ajärvet) jaetaan koko alueen pinta-alalla (Akok) kaavan mukaan:
(Ajärvet/Akok) x 100
Järvisyysprosentti visualisoitiin teemakarttaan pylväsdiagramilla (histogrammilla). Oli mielenkiintoista huomata, kuinka helposti QGISsilla sai aikaiseksi diagrammin karttaan eikä tarvinnut ruveta sähläämään Excelin kanssa.
Toiseen teemakarttaan visualisoitiin Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi (kuva 2). Tulvaindeksi jäi hieman irralliseksi ja omituiseksi käsitteeksi, ja ajaa mitä todennäköisemmin saman asian kuin tulvariski. Tulvaindeksi laskettiin kaavalla:
Tulvaindeksi = MHQ (keskiylivirtaama) / MNQ (keskialivirtaama)
Kartasta (kuva 2) voidaan todeta, että suurimmat tulvariskialueet ovat Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa. Kuten Wikipedia kertoo: ”Erityisesti Pohjanmaan jokivesistöt ovat tulvaherkkiä, koska ne virtaavat laakeilla alueilla eikä vesistöissä ole paljon virtaamaa tasaavia järviä. Lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä koko jokien pituudelta samaan aikaan, koska joet virtaavat idästä länteen ja vettä tulee lyhyessä ajassa paljon.” (Tulva – Wikipedia), ovat Pohjanmaan jokivesistöt erityisen tulvaherkkiä järvien vähäisyyden ja alavan maan takia. Uudenmaan alueella taas merivesitulvat ovat ongelma.
Tutkimalla karttoja yhdessä (kuvat 1 ja 2) huomataan, että järvisyydellä ja tulvaindeksillä on selvä korrelaatio. Mitä vähemmän järviä alueella on, sitä suurempi tulvariski on. Tämä pitä paikkansa, sillä järvet tasaavat tulvivien jokien virtaamaa ja näin vähentävät sekä lieventävät tulvia.
Viittaukset:
Tulva – Wikipedia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulva,
Luettu: 1.2.2018