Lukemistutkimus on kirjahistoriassa ollut viime vuosina nousussa. Myös uskonnolliseen lukemiseen on kiinnitetty entistä suurempaa huomiota. Kaksi vuotta sitten ilmestyi Oxford University Pressin kustantama teos Religious Reading in the Lutheran North.  Siinä tarkasteltiin uskonnollisen lukemisen erityispiiirteitä Pohjolassa. Mukana oli tutkijoita kaikista Pohjoismaista Suomea lukuun ottamatta. Eikö tieto Suomessa harjoitetusta lukemisen ja uskonnollisen lukemisen tutkimuksesta ja kiinnostuksesta aihetta kohtaan ollut kantautunut maamme rajojen ulkopuolelle?

Jotta vastaavanlainen virhe ei toistuisi, Suomen akatemian projekti Hyödyllisen tiedon maailmat (Spheres of Useful Knowledge) päätti tehdä muut tietoisiksi siitä, että myös täällä uskonnollinen lukeminen kiinnostaa. Haluttiin kerätä koolle Pohjoismaista ja Baltiasta väkeä, joka olisi erityisesti paneutunut tähän aihepiiriin ja luoda kontakteja vastaisuuden varalle.  Hedelmälliseksi keinoksi havaittiin aihepiiriin liittyvän konferenssin järjestäminen Helsingissä. Toista vuotta suunniteltu ja valmisteltu Religious Reading in the Baltic and Nordic Countries in the Early Modern Period. Conference on Book History järjestettiin Helsingin yliopiston tiloissa 20.-21.5.2013. Paikalla oli kaiken kaikkiaan kahden päivän aikana noin kolmekymmentä tutkijaa Suomesta, Virosta, Pohjoismaista ja Britanniasta. Edellä mainitun projektin ohella muina järjestäjinä olivat Helsingin yliopiston tutkimushanke Marginaaliryhmien kristillinen kasvatus 1700-luvulla ja Suomen kirjahistoriallinen seura.

Ensimmäisessä sessiossa kuultiin kuulumisia digitaalisista tutkimushankkeista. Britanniassa lukemisen tutkimuksen tietokantaa (Reading Experience Database, RED) perustamassa ja kehittämässä ollut professori Bob Owens kertoi RED-hankkeesta ja otti esimerkkejä Raamatun lukemisen tutkimuksesta RED:n avulla. Teologian tohtori Minna Ahokas valaisi Suomen RED-tilannetta ja dosentti Ilkka Mäkinen kertoi omasta digitaaliseen aineistoon pohjautuvasta lukemisen tutkimuksen hankkeesta: miten lukuhalu näyttäytyy Google Booksin aineistoissa. Lukemisen tutkimuksen tietokanta herätti kiinnostusta myös pohjoismaisissa kollegoissa ja nämä jäivät pohtimaan RED-yhteistyön käynnistämistä omissa yliopistoissaan.

RED-keskustelujen jälkeen Uumajan yliopiston professori Daniel Lindmark kertoi uskonnolliseen lukemiseen liittyvästä lähdeaineistosta ja tutkimuksista Ruotsissa. Lindmark on omissa tutkimuksissaan muun muassa jatkanut ja vienyt myös eteenpäin Egil Johanssonin lukutaitotutkimuksia. Itse kerroin vastaavasti siitä, miten uskonnollista lukemista on tutkittu Suomessa ja millaisia mahdollisuuksia olisi entistä paremmin ja syvällisemmin paneutua aiheeseen käyttämällä paitsi uusia myös vanhoja tuttuja lähteitä uudella tavalla. Iltapäivän sessiossa pureuduttiin yhtäältä ruotsalaisen piispan Sveno Jacobin kirjastoon, josta esitelmöi juuri Osloon professoriksi siirtyvä Otfried Czaika ja toisaalta Tallinnan kirjamarkkinoihin uskonnollisen kirjallisuuden osalta. Viimeksi mainitusta kertoi Tallinnan kirjahistorian professori Tiiu Reimo. Esitysten jälkeen ehdittiin vielä pitää HIBOLIRE:n (The Nordic-Baltic-Russian Network on the History of Books, Libraries and Reading) kokous, jossa ideoitiin pohjoismais-balttilaisia, digitaalisiin kirjahistoriallisiin aineistoihin keskittyviä yhteistyökuvioita sekä nauttia yliopiston vastaanotosta viinilasillisen äärellä.

Toisen seminaaripäivän aamulla kuultiin, millaisia uskonnolliseen lukemiseen liittyviä väitöskirjaprojekteja Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on tekeillä. Töitään esittelivät teologian maisterit Olli Viitaniemi ja Ville Vauhkonen. Loppupäivä oli omistettu koulukirjastoille. Ensin kuultiin Roskilden yliopistosta tulleen dosentti Charlotte Appelin esitys Tanskan kouluhistoriahankkeesta, sen jälkeen dosentti Esko M. Laineen esitelmä Suomen koulukirjastoista ja konferenssi huipentui vuonna 1728 perustettuun Porvoon lyseon kirjastoon tehtyyn tutustumisvierailuun. Myös kouluhistoriateemat nivoutuivat hyvin yhteen herättäen runsaasti kiinnostusta ja myös uusia ideoita Porvoon lyseon kirjaston kokoelman tutkimuskäytöstä. Kirjaston hoitaja, lehtori Stefan Hagman esitteli kirjastoa kokonaisuudessaan sekä sen harvinaisuuksia. Akatemian projektimme teki heti päätöksen tutustua kokoelmaan tarkemmin tutkimusmielessä pian syyskauden alettua. Päivän päätteeksi ennen suuntaamista takaisin Helsinkiin nautimme Porvoon tuomiokapitulin tarjoamat kahvit kapitulin tiloissa.

Konferenssissa keskusteltiin vilkkaasti ja aiemmin toisiaan tuntemattomat tutkijat loivat myös uusia kontakteja. Useampia yhteistyöhankkeita ja ideoita oli vireillä. Konferenssin anti lupaa hyvää uskonnollisen lukemisen tutkimukselle sekä Suomessa että Pohjolassa ja Baltiassa yhteistyön merkeissä. Myös ilma suosi konferenssia – moni kylmää odottanut vieras sai luopua jo heti kentältä saavuttuaan villapaidoistaan ja antautua auringon säteiden suomalle lämmölle.