Helsingin yliopiston laskettelujärjestö Uniriders ry:n säännöt 26.3.2024.
1 § Yhdistyksen nimi, kotipaikkakunta, kieli ja perustamisaika
Yhdistyksen nimi on Uniriders ry ja kotipaikka Helsinki. Yhdistys on perustettu 24.9.2012. Yhdistyksen pöytäkirjakieli on suomi.
2 § Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoitus on edistää laskettelu- ja lumilautailuharrastusta sekä laskettelukulttuuria Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- harjoittaa kilpailu-, harjoitus- ja valmennustoimintaa
- järjestää koulutustilaisuuksia ja kursseja
- järjestää illanviettoja, juhlia sekä muuta virkistystoimintaa ja kuntoliikuntaa
- hankkii tarvittavia välineitä yhdistyksen ja sen jäsenten käyttöön
- pyrkii vaikuttamaan kotipaikkakunnallaan liikunta-, terveyskasvatus- sekä liikuntapaikkasuunnitteluun
- järjestää yhdistyksen tarkoituksen mukaisia matkoja jäsenilleen
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi tarvittavan luvan hankittuaan toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa anniskelutoimintaa järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä sekä omistaa toimintansa kannalta tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, myydä mainostilaa, solmia sponsorisopimuksia, kerätä osallistumismaksuja ja tehdä pienimuotoista talkootyötä.
4 § Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Helsingin yliopiston opiskelija maksamalla lukuvuosittaisen jäsenmaksun. Ulkojäseneksi voi liittyä kuka tahansa korkeakouluopiskelija sekä Uniridersin alumnit, eli aikaisemmin varsinaisena jäseninä olleet. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yhdistyksen hallitus hyväksyy kannattajajäsenet hakemusten perusteella. Kannattajajäseniltä peritään kannattajajäsenmaksu, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen vuosikokous.
5 § Jäsenten oikeudet
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Vuosikokouksessa varsinaisilla jäsenillä on myös oikeus asettua ehdolle Uniridersin hallitukseen. Ulkojäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus sekä oikeus asettua vuosikokouksessa ehdolle Uniridersin hallitukseen, mutta ei äänioikeutta. Kannattajajäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta tai oikeutta asettua ehdolle hallitukseen.
6 § Jäsenten velvollisuudet
Varsinaiset sekä ulkojäsenet ovat velvollisia maksamaan vuotuisen jäsenmaksun. Kannattajajäsen on velvollinen maksamaan vuotuisen kannattajajäsenmaksun.
7 § Jäsenen eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi erota yhdistyksestä myös ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa, jolloin eroilmoitus kirjataan pöytäkirjaan. Eronneeksi katsotaan myös jäsen, joka ei ole maksanut kuluvan kauden jäsenmaksua 31.12. mennessä.
8 § Jäsenen erottaminen
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai hän on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut. Jäsen voidaan erottaa myös, mikäli hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, toiminut yhdistyksen sääntöjen tai hyvän urheiluhengen vastaisesti tai ei enää täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
9 § Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahastonhoitajan, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus valitaan vaalilla vuosikokouksessa. Ehdokkaiksi voivat asettua varsinaiset jäsenet ja ulkojäsenet. Jokaisen hallituspestin valinta käydään läpi yksitellen. Jos yhteen pestiin on enemmän kuin yksi hakija, äänestää jäsenistö siitä, kenet hallitustehtävään valitaan. Hallituksen jäsenet valitaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan valinnan ratkaisee arpa.
Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Hallitus saa halutessaan sponsoroida valitsemaansa kohdetta (kuten esimerkiksi Uniriders -logolla varustettua vaatekappaletta) kohtuullisella summalla – ylärajan ollessa kuitenkin korkeintaan 500 euroa. Sponsorointi ei saa missään tapauksessa vaarantaa järjestön vakioreissujen ja -tapahtumien järjestämistä.
Hallitus pyörittää koko järjestön toimintaa, minkä takia jäsenistö katsoo hallituksen olevan oikeutettu esimerkiksi edellä mainittuun vaatekappaleen hankintatukeen.
Hallituksen on huomioitava, että tämänkaltaisia tukia varten järjestön talouden on oltava vakaalla pohjalla ja hankintapäätökset/sponsoroinnit on tehtävä yhdessä koko hallituksen kesken. Hallituksen tulee varmistaa, että yhdistyksen jäsenistö on tällaisista hankinnoista/sponsoroinneista läpinäkyvyyden osalta tietoinen. Tiedotuksen tulee tapahtua jäsenistölle vakiintuneiden tiedotuskanavien kautta.
10 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja, kukin yksin.
11 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on 1.8.-31.7.
12 § Toiminnantarkastus
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikko ennen vuosikokousta.
13 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen syys-marraskuussa.
Tarvittaessa jäsenistön voi kutsua koolle ylimääräiseen varsinaiseen kokoukseen.
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaaminen.
- Kokouksen järjestäytyminen.
- Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
- Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi.
- Tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja toiminnantarkastajan lausunnon esittäminen.
- Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
- Toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion vahvistaminen.
- Varsinaisten ja ulkojäsenten jäsenmaksun sekä kannattajajäsenmaksun suuruudesta päättäminen.
- Hallituksen valitseminen sääntöjen 9 §:n mukaan.
- Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valitseminen.
- Muiden kokouskutsussa esitettyjen asioiden käsitteleminen.
- Muut esille tulevat asiat.
- Kokouksen päättäminen.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kaikki ennen 24.8. esitetyt asiat käsitellään vuosikokouksessa. Myöhemmin esitetyt asiat käsitellään vuosikokouksessa, mikäli ne ehditään sisällyttää kokouskutsuun.
14 § Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se kanta, joka on saanut yli puolet varsinaisten jäsenien äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
15 § Ylimääräinen varsinainen kokous
Ylimääräinen varsinainen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
16 § Kokouskutsu
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta ilmoittamalla kokouksesta yhdistyksen sähköpostilistalla.
Kokouskutsussa on mainittava kokouspaikka ja -aika. Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain 23 §:ssä mainittuja tai niihin verrattavia asioita, kuten;
1) yhdistyksen sääntöjen muuttamista;
2) kiinteistön luovuttamista tai kiinnittämistä tai yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamista;
3) hallituksen tai sen jäsenen tai toiminnantarkastajan valitsemista tai erottamista;
4) tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä; tai
5) yhdistyksen purkamista.
Kokouskutsussa on myös mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään jäsenmaksun määräämistä.
17 § Sääntöjen muuttaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
18 § Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kymmenen päivän välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi, on ehdotuksen kummassakin kokouksessa saatava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määrittämällä tavalla.