Luonnon kapina Crash Bandicoot- pelissä

Satu Jarva ja Ville Dahlbacka

 

Mikä ihmeen Crash?

Crash Bandicoot on Naughty Dogin vuonna 1996 julkaisema peli, joka aloittaa samalla nimellä tunnetun pelisarjan(1). Tämä alunperin PlayStation 1:lle suunniteltu peli oli jo julkaisuvuotenaan niin kriitikoiden kuin pelaajienkin ylistämä, mistä syystä sille on myöhempinä vuosina kerääntynyt kulttimaine ja vankka kannattajajoukko. Crash Bandicoot on edelleen PlayStationin suurimpia myyntimenestyksiä, ja siitä on tulossa Activisionin julkaisema uusintaversio kesäkuun lopulla, 2017.

Peli itsessään on ajalleen tyypillinen, pidettävän maskottihahmon hengittämä tasohyppelypeli, joka soveltuu vaikeustasonsa ja teemojensa puolesta kaikenikäisille. Toiminta-alueena ovat kolme saarta, jotka ovat jakautuneet erillisiin kenttiinsä, ja joita pelaaja voi suorittaa lineaarisessa järjestyksessä. Etenemisen ja vastuksien päihittämisen lisäksi pelissä on runsaasti keräiltävää, kuten elämää antavia wumpa-hedelmiä ja jalokiviä.

Crash Bandicootin juoni on yksinkertainen ja välianimaatiot vähäisiä. Pelin lähtötilanteessa Neo Cortex, hullu tiedemies ja koko myöhemmän pelisarjan antagonisti, kaappaa Crashin eläinkokeita varten(2). Hänen tavoitteenaan on monista tarinoista tuttu maailmanvalloitus, minkä hän aikoo toteuttaa mutanteiksi muutettujen eläinten armeijallaan. Kaikki ei kuitenkaan suju ongelmitta, vaan Crash pääsee pakoon N. Cortexin laboratoriosta.

Crashin kumppani Tawna jää kuitenkin vangiksi, ja pelin suurin tavoite onkin hänen pelastamisensa ja N. Cortexin operaation tuhoaminen. Tämän tehdäkseen Crashin on matkattava edellä mainitun saarirykelmän läpi ja taisteltava Cortexin mutanttieläinten ja kätyrien, sekä saaren alkuperäisväestön kanssa. Alussa kentät ovat luonnollisia, viidakkoa, raunioita ja paikallisasutusta yhdistäviä maisemia, mutta ne muuttuvat synkemmiksi ja teollisimmiksi mitä lähemmäksi Crash pääsee N. Cortexin linnaa.

Tutkimuskysymys ja -menetelmä

Koska Crash Bandicoot voidaan pohjimmiltaan nähdä luonnon/eläimen taisteluna tieteellistä ihmistä vastaan, myös tutkimuskysymyksemme nivoutuu siihen. Olemme analyysissamme olleet kiinnostuneita erityisesti siitä, miten niin sanottu myyttinen luonto näyttäytyy pelissä ja kapinoi ihmisen kesytyspyrkimyksiä vastaan. Myyttisenä luontona olemme pitäneet tietoista, toimijana kuvattua eläinhahmoa, joka muodostaa tarinan ytimen, sekä häntä avustavaa shamaanihenkeä Aku Akua.

Tieteen ja kehityksen vääristyneenä keulahahmona pidämme analyysissamme N. Cortexia sekä tämän kätyriä Nitrus Brioa, jotka ovat ottaneet saarien luonnonvarat käyttöönsä ja manipuloineet eläinväestöä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. He toimivat Crashin suurimpana vastavoimana pelissä, ja symboloivat liian pitkälle vedettyä, itsekästä tieteenkäyttöä sekä suoranaista hulluutta.

On maininnan arvoista, että emme yhdistä Crashia niinkään saaren alkuperäisväestön motiiveihin ja asemaan, vaan pidämme häntä itsenäisenä toimijana ja ennen kaikkea eläimenä. Hänen ei voida siis katsoa edustavan perinteistä elämäntapaa tieteellisen hybriksen vastavoimana, vaan omia lähtökohtiaan: luontoa, kumppanin etsintää ja henkimaailman johdatusta. Analyysimme olemme pohjanneet hahmodesigneihin, hahmojen välisiin suhteisiin sekä pelin tarinaan.

Cortex siirtomaaisäntänä

Wumpasaaret ovat saaneet tuta siirtomaille tutut alkuoireet, luonnonvarojen systemaattisen keräämisen. Mistä muualtakaan olisi pelin ilmeelle ominaiset puulaatikot sattuneet näennäisen koskemattomiinkin paikkoihin? Pakkausinnossaan henkilöllisyydeltään mysteerinen työväki, ehkä joku paikallisista heimoista, on ehkä tarkoittamattaan sillöin tällöin vanginnut laatikoihin jonkintasoisen saaren suojelushengen, Aku Akun, sekä lisäelämiä spesifisti tasmanianjuovapussimäyrälle.

Jää epäselväksi, mitä pussimäyräelämillä on teollisessa mielessä tarkoitus tehdä, mutta Aku Aku-naamioiden verrattain suuri määrä viittaa siirtomaahistorian kautta katsottuna niiden olevan jonkinlaisia trofeita siirtomaaisännille, tässä tapauksessa Cortexin lähipiirille(3). Wumpahedelmät ovat ilmeisesti tarkoitettu joko vientiin, biopolttoaineeksi Cortexin voimaloihin, tai sekä että. Pelin aikana ei ole näkyvissä hetkeä, jossa joku söisi wumpahedelmää, joten sen mahdollisuutta, että koko hedelmä olisi myrkyllinen ja käyttötarkoitukseltaan jotakin kumipuuhuun verrattavaa, ei voi kokonaan sulkea pois.

Crash Bandicoot, the International Marsupial of Mystery

Hyvä ja paha, altruismi ja sosiopaattinen narsismi, tahto ja tarve, kuka on Bandicoot, ja miksi kaikki yrittävät tappaa hänet? Yleensä ”kaikki”-sanaa liioitellaan, mutta tässä tapauksessa sen käyttö on oikeutettua, Crashin todella tahtoo hengiltä niin maa- kuin vesieläimet, lepakot, linnut, ihmiset ja jopa jotkin kasvit. On hankalaa uskoa, että Crash olisi niin ilmeinen Jar Jar Binks-toisinto, että koko hänen kotisaaristonsa janoaisi tämän verta, joten syitä faunan ja floran agitaatioon voi huoletta etsiä muualta.

Pakattujen hedelmien, lisäelämien ja fetissinaamioiden lisäksi maastosta löytyy myös punaisia dynamiittilaatikoita, jotka ovat looginen selitys saarten asukkaiden agressioon: maastoa on muokattu räjäyttelemällä, mikä on pelästyttänyt luontokappaleet. Se myös selittää sen, miksi luonnonvaraisten saarten läpi kulkee niin ilmeinen polku, jota Crash seuraa.

Ihmisten vihat niskaansa Crash on ansainnut täysin omilla toimillaan. Kotirauhan rikkomisen ja kesken unien heränneen tokkuraisen taistele-tai-pakene-vaiston pelästyttämä heimopäällikkö Papu Papu puolustaa kotiaan tunkeutujalta, ja saa maksaa siitä hengellään(4). Seuraavaksi Crash teurastaakin Papu Papun heimon kulkiessaan sen kylän kautta seuraavalle saarelle. Myöhempien tasojen tiedemiesten käytöksen voi selittää myös sen kummempia pohtimatta, he yrittävät kovaäänisillä räjähdyksillä häätää väkivaltaisen hirviön tiehensä, tai lojaaleina työntekijöinä puolustaa sekä omaansa, että työnantajiensa henkeä.

Silkan huvin vuoksi Crash ei kuitenkaan laita saarten ekosysteemia uusiksi, vaan sillä on päämääränään pelastaa kumppaninsa Tawna Cortexin kynsistä. Mikäli pelin on läpäissyt tarpeeksi taidokkaasti, käy ilmi, ettei Tawna ole lopulta vankina lainkaan, vaan vartoo Crashia linnassa parvekkeella albatrossin selässä, ja pari lentää auringonlaskuun jättäen liekehtivän linnan ja koko liudan ruumiita taakseen. Periaatteessa Crash ei siis ole sen kamalampi kaveri kuin toimintapelien ja -elokuvien sankaritkaan, ”hyvä” loppu sivuuttaa kokonaan lopputaistelun Cortexia vastaan, peilaten ehkä tahattomasti toimintaelokuvien moraalista dilemmaa ”onko oikein tappaa kostonhimossaan koko hässäkän aloittanut tohtori Ei, vai vain jättää hänet viranomaisten käsiin”. Tässä tapauksessa viranomaiset olisivat kaiketi oikeuden omiin käsiinsä ottavat eloonjääneet alkuperäisasukkaat.

Aku Aku, suojelusenkeli vai koston henki?

Noitatohtorinaamioiden kautta itsensä kanavoima Aku Aku nähdään helposti auttajan ja suojelevan hyvän voiman ilmentymänä, varmasti siitä syystä, että on helpompaa mieltää itsensä pelaajan roolissa sankariksi, kuin kieroutuneeksi sosiopaatiksi, ja oman puolen taikuus nähdään hyvänä ja tarkoituksenmukaisena(5). Koska Aku Akun kuullaan puhuvan vasta Crash Bandicoot 3; Warpedissa, vuosia myöhemmin, on noitatohtorin tarkoitusperiä arvailtava hänen tekojensa kautta.            Pelissä Aku Akulla on kaksi funktiota: se antaa Crashille parhaimmillaan kaksi suojaa vihollishyökkäyksiltä tai antaa Crashille hetkellisen pysäyttämättömyyden, mitä vastaan mikään elävä ei voi suojautua. Edes TNT-räjähdykset eivät voi vahingoittaa Crashia, vaan mellastamisen voi pysäyttää vain putoamalla rotkoon, sillä Aku Aku ei voi suojella painovoimalta.

Ei ole selvää, teurastaako Crash Aku Akun avustuksella noitatohtorin vanhaa heimoa ja jälkeläisiä, vai onko kyseessä kenties kilpaileva heimo, varmaa on vain, että Aku Aku ei välitä, kenet se tai Crash matkallaan tappaa. Voi olla, että noitanaamiot ovat altruistisista syistä teljetty laatikoihin, ja Crash avaa Pandoran lippaan päästäessään hengen valloilleen, mihin voisi viitata heimolaisten väkivaltainen käytös Crashia kohtaan: heidän silmissään armeliaat valkoiset muukalaiset ovat kenties vanginneet saaria terrorisoivan pahan hengen, ja nyt pelaajantolvana on vapauttanut sen. Ehkä heimolaiset ovat vastapalvelukseksi keränneet wumpahedelmiä ja jättäneet laatikot valmiiksipakattuina ympäri saaria. Se selittäisi myös eläinten ja kasvien vihamielisen suhtautumisen Crashiin, ne aistivat Aku Akun pahuuden Bandicootissa.

Tai Crash on myyttisen luonon koston inkarnaatio ja Aku Aku on puhtaan luonnon ja valkoisen magian edustaja, jotka yhdessä nousevat tieteen hubrista vastaan keinolla millä hyvänsä. Jo ammoin kuolleen Aku Akun hengen läsnäolo kielii kuolemanjälkeisestä elämästä, joten vastustajien tappaminen ei välttämättä ole niin ongelmallista kuin voisi aluksi luulla.

Crash Bandicoot ja Frankensteinin hirviö

Muuten kuin myyttisenä luonnon koston inkarnaationa, Crash voidaan nähdä myös stereotyyppisenä toisintona Frankensteinin hirviöstä Mary Shelleyn vuoden 1818 romaanista Frankenstein -uusi Prometheus. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Uuden Prometheuksen juoni on seuraavanlainen: äitinsä menehtymisen siivittämänä tohtori Victor Frankenstein luo hirviönsä, toiveenaan estää muiden läheistensä eventuelli kuolema. Julma ironia ottaa kuitenkin tarinassa vallan, ihmisten pinnallisuudesta luojaansa vastaan kääntynyt hirviö vannoo tuhoavansa Frankensteinin ja kaikki hälle tärkeät ihmiset, jollei tohtori tee sille yksinäisyyteensä kumppania. Vastavuoroisesti, tohtorin sukulaisten ja ystävien henkien säästämisen lisäksi, hirviö lupaa kadota loppuhyvikseen Etelä-Amerikan viidakkoon morsioineen.

Tohtori ei saa hirviön kumppania kokonaan valmiiksi, kun päättääkin tuhota tuoreen luomuksensa, toivoen näin estävänsä kokonaisen hirviöiden rodun syntymisen. Pahastunut hirviö kuristaa tohtorin oman morsiamen tämän hääyönä, ennen katoamistaan Pohjoisnavalle. Frankenstein seuraa hirviötään kostomielessä pohjoiseen ja menehtyy lopulta laivallaan keuhkokuumeeseen. Hirviö saapuu paikalle ja nähdessään kuolleen luojansa, päätyy suremaan tämän kuolemaa. Itsetuhoisena hirviö lipuu jäälautalla kauas pimeään, kadoten näin ikiajoiksi.

Muuten kuin visuaaliselta ilmeeltään, Crash Bandicootin ja Uuden Prometheuksen yhteneväisyydet eivät ole aivan ilmeisiä, peli, niin kuin monet Hammer Filmsin ja Boris Karloffin hahmon tulkintaan perustuneet populaarikulttuurin toisinnot, ottaa tarinan suhteen paljon vapauksia.

Frankensteinteema tulee ilmi varsinkin loppupelin miljöössä, goottilaisessa linnassa ja Cortexin kätyrin, Nitrus Brion, hahmossa: mies on ilmetty Frankensteinin hirviön stereotypia niskapultteineen ja kolhoine kasvoineen. Muuten suoranaisia samankaltaisia tarinaelementtejä on löydettävissä sinne tänne siroteltuna: briljantin, joskin vähän kahjon, tiedemiehen nerokas luomus ei olekaan mieleinen, eikä luoja tahdo olla aikaansaannoksensa kanssa missään tekemisissä, hirviön kumppanilähtöinen motivaatio, sekä itse hirviön että sen luojan tuhoisa suhde.

Missouri-St.Louisin yliopiston professori Joseph Carrollin mukaan Frankensteinin hirviö on ”protagonistin ja antagonistin rajojen välissä”(6), ei niinkään sankari, muttei myöskään yksiselitteisesti pahakaan, näin samoten samoilla moraalin ja eettisen toiminnan harmailla alueilla kuin Crashkin.

Lopuksi

Crash Bandicoot on suurelle yleisölle tarkoitettu, perheystävällinen pelisarja, joka pitää sisällään paljon pohdintaa moraalista, luonnosta ja tieteen varjopuolista. Nämä elementit ovat pelin yksinkertaisessa narratiivissa usein kätkettyjä, emmekä voi tietää ovatko tekijät lisänneet niitä peliin tietoisesti. Suuruudenhullun, tuhoavan tieteen ja luonnon vastakkainasettelu näkyy kuitenkin vahvana ja saattaa hyvinkin heijastaa tekijöidensä arvomaailmaa, sekä olla nykyaikainen, kantaanottava ja tarina-ainesta haaliva aihe pelikulttuurissa.

Itse Crashia voidaan analyysimme pohjalta katsoa kahdella tavalla: toisaalta hän on luontoa edustava eläinhahmo, jota animistinen henkimaailma ohjaa, ja toisaalta hän uhkaa alituiseen tulla N. Cortexin ja hänen juoniensa tärvelemäksi. Tämä näkyy varsinkin sarjan myöhemmissä osissa, missä Aku Aku personifikoidaan, välianimaatiot ovat yksityiskohtaisempia ja Crash joutuu yhä uudestaan tilanteisiin ja paikkoihin, mistä häntä ei normaalisti löytäisi.

Viitteet:

  1. naughtydog.com
  2. Instruction Booklet, 1996
  3. Golden, (2010-08-24). ”A Native Take on Terrorism, the Towers and Tolerance”.
  4. Ei aivan kirjaimellisesti, lopputekstien aikana selviää, etteivät välivastukset suinkaan kuole, vaan löytävät muuta tekemistä kaukana Cortexin huonosta seurasta.
  5. http://crashbandicoot.wikia.com/wiki/Aku_Aku
  6. Caroll, 2012 30

Lähteet:

2012 Caroll, Joseph et al. Graphing Jane Austen: The Evolutinary Basis of Literary Meaning

2010 Golden, Brenda ”A Native Take on Terrorism, the Towers and Tolerance”. 24.8.

1996 Crash Bandicoot, Instruction Booklet/Manualwww. naughtydog.com – Julkaisijan viralliset kotisivut www. gamespot.com/crash-bandicoot/ – Artikkelikokoelma, arvosteluja