Atlas oli itselleni uusi tuttavuus tältä kurssilta. Fiilikset ovat vähän sekalaiset.

Hyvät puolet: tosi monipuolinen, jo tässä alkuvaiheessa pääsi aika helposti vauhtiin, toiminnot vaikuttivat olevan hyviä ja tosi suurten aineistojen käsittely helpottui huomattavasti verrattuna esimerkiksi siihen mitä on itse tehnyt aiemmin wordilla ja muistiinpanoilla

Huonot puolet: Aluksi kun koitti ohjelmaa kotikoneelle ladata, ei se suostunut millään avautumaan, vaikka koitin monta kertaa asentaa sitä uudelleen. Noh, sitten keksin päivittää sen ja onneksi alkoi pelittämään (en kyllä tiedä voidaanko tätä ehkä omaa vikaani laskea ohjelman viaksi…). Toiseksi kotikäytössä (ihan suhteellisen uudella Macilla) ohjelma kaatui pariin otteeseen kun yritti tehdä jotain vähän liian nopeasti suuren aineistomäärän kans. Tämä saattaa kyllä taas johtua omasta koneesta, eli taas, ei ehkä ohjelman vika. Mikä toisaalta voisi katsoa ohjelman viaksi on sen tapa avata monta monta ikkunaa, jossa seikkailla. Tietenkin hankala ja monimutkainen ohjelma vaatii työskentelyä eri tasoissa, mutta jotenkin tuntuu, että hyppelemisen eri ikkunoiden välillä olisi voinut suunnitella toisin.

Joka tapauksessa, Atlas oli hyvä tuttu, ja uskon että kohtaamme vielä moneen kertaan.

Tämä TVT-jatkokurssi osoittautui todella työlääksi, koska opeteltavia asioita ja ohjelmia on paljon. Meillä oli alkuun epäselvyyttä ryhmämme kokoonpanosta, kun yksi ryhmän jäsen “katosi” eikä vastannut enää viesteihin. Sen vuoksi teimme ryhmätyön Johanneksen kanssa kaksin ja sovimme, että minä voin keskittyä pääasiassa SPSS-ohjelmaan. Sen opettelu täysin itsenäisesti oli ja on aika hankalaa. Minä löysin hyviä neuvoja ja harjoituksia yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston menetelmäopetuksen tietovarannosta, Kvantimotv. Sen lisäksi googletin, googletin ja googletin lisää ja varmaan aika monta uuttakin kirosanaa tuli keksittyä. Minä selvisin tästä tilastollisen ohjelman harjoittelusta aikaisemmilla tiedoilla, joita olen oppinut data-analyysin kahdella kurssilla. Pelkän tilastotieteen johdantokurssin jälkeen on kyllä haastavaa alkaa tehdä itsenäisesti tilastollisia analyyseja, kun ohjelmankin joutuu yksin opettelemaan eikä välttämättä selkeästi tiedä, mitä ylipäätään kannattaa tarkastella ja analysoida, missä järjestyksessä ja mitä pitää ottaa huomioon. Minä harjoittelin noilla kursseilla Survo-ohjelmaa ja siksi en ole aikaisemmin muuta kuin avannut Spss:n ja todennut, että vaikuttaa liian monimutkaiselta.

Spss:ssä on monta “ikkunaa”: aineiston ja muuttujien tiedot, kuvat ja tulosteet sekä komentojen Syntax Editor. Kun näiden sisällön alkoi ymmärtää, ohjelman käyttö hahmottui selkeämmäksi. Ohjelmassa on todella paljon valikoita, joiden käyttö on ärsyttävää mutta niistä on vain pakko aloittaa ohjelman käytön opettelu. Paste-nappulalla saa sitten komennot syntaksiin, josta niitä voi jatkossa käyttää. Survo eroaa Spss:stä siinä, että siellä ei toimita valikoilla. Valikossa on lähinnä vain copy, paste, undo ja tallenna. Kaikki toiminnot tehdään komennoilla ja samaan syntaksi-ikkunaan tulostuu myös taulukot, tunnusluvut yms, joita voi copy-pasteta esim. Exceliin ja Wordiin. Kuvat tulostuvat tietyillä komennoilla R–ohjelman kuvaikkunaan, josta ne voi tallentaa, kopioida tai tulostaa. Komennot ovat kuvissa täsmennyksineen useampia rivejä enkä muista kaikkea ulkoa mutta olen kerännyt omaa Survo-komentojen listaa, josta tarvittavat löytyvät helposti. Olisin halunnut oppia käyttämään enemmän Spss:n syntaksia mutta aika ei riittänyt. Syntaksien käyttö nopeuttaa huomattavasti monivaiheisempien toimintojen tekemistä. Esim. muuttujien muunnokset ja pidemmälle viedyt analyysit. Lisäksi kun muistaa tallentaa syntaksin, kaikki mitä on tehnyt on nopeasti toteutettavissa uudestaan tai samat toiminnot toiselle muuttujalle, vaihtaa vain komentoihin uuden muuttujan nimen (“koodin”).

Spss:llä en ehtinyt enkä osannut muuta tehdä kuin taulukoita ja pylväskuvia. Varsinkin pylväskuvien tekeminen valikoidenkin avulla on todella hankalaa ja on vaikea tietää, mitä milläkin valinnoilla tapahtuu. Koska monia kuvia on muokattava vielä Out Put:n kautta kuvien muokkaamisikkunassa. Työlästä… Enkä millään saanut tehtyä niin monipuolisia kuvia kuin olisin halunnut. Survolla tämä kaikki tapahtuu muutamalla komentorivillä ja uskallan väittää, että Survo tekee paljon monipuolisempia kuvia. Ensin pitää tehdä ristiintaulukointi ja tästä voi sitten suoraan jatkaa komennoilla tulostamaan pylväskuvan. Tätä ominaisuutta en ole vielä löytänyt Spss:stä, vaan ristiintaulukot ja kuvat on tehtävä erikseen, eri valikoista tai komennoilla. Spss:n tulostamat ristiintaulukoinnit ovat ihan peestä… Joka rivillä moneen kertaan samoja muuttujien selitteitä ja taulukosta tulee pitkä, vaikka varsinaista asiaa olisi vain muutama rivi ja khii toiseen testin lisäksi tulee muidenkin testien arvoja. Huonointa se, että jokaiselle ristiintaulukoitavalle muuttujalle pitää tulostaa oma p-arvo-“laatikko” ja Spss tekee valinnoilla kaiken (esim. rivi-, sarake- ja kokonaisprosenttitaulukot) yhteen ja samaan taulukkoon. Välillä ketutus on eteenpäin vievä voima. Aloin käydä läpi valikoita tarkemmin ja löysin loistavan taulukoiden teko vaihtoehdon!! Reports, Tables, Custom Tables. Täällä saa rakentaa itse juuri sellaisen taulukon kuin haluaa ja valita mitä tunnuslukuja, tilastollisia testejä yms. haluaa muuttujille tehtävän. Parasta se, että jos ristiintaulukoi vaikkapa selittävänä muuttujana (sarakemuuttuja) sukupuoli ja selitettäviä muuttujia on kolme, nämä kaikki voi laittaa siististi allekkain rivimuuttujiksi ja kolme p-arvoa tulostuu samaan “laatikkoon” ja vain se valittu khii toiseen testin p-arvo. Suosittelen kaikille. Helppo ja nopea tehdä jopa kolmen muuttujan ristiintaulukointeja. Ainoa mikä on Spss:ssä monipuolisempaa kuin Survossa, on kuvien värivalikoima ja osa kuvien muokkaamisesta on hieman helpompaa, kun on ne valikot. Mutta tämä on vain visuaalinen asia. Itse arvostan enemmän helppokäyttöistä ja monipuolista ohjelmaa. Tästä johtuen suosittelen ehdottomasti opettelemaan syntaksin käytön. Lopulta se alkaa olla nopein käyttötapa ja mun mielestä selkeä. Siihen on myös kätevä kirjoittaa työn edetessä mitä on tehnyt ja millä komennoilla, omaa tutkimusprosessin päiväkirjaansa. – Pia

Ah, se paljon puhuttu pomodoro. Vaikka tästä olen kuullutkin monelta, en jotenkin koe asiaa omaksi. Oma keskittymisen saavuttaminen on sen laatuista, että vähän aluksi vetvoo, mutta sitten kun pääse työnmakuun, niin parikin tuntia menee helposti huomaamatta ohi ilman mitään halua selata facebookkia, syödä tai vaan nukahtaa. En kyllä kokeillut pomodoroa, mutta vaikuttaa siltä, että tauko joka 25 minuuttia katkaisisi oman flow:n kun kerta siihen on päässyt kiinni. Toisaalta ehkä ei, ja viiden minuutin tauko olisi virkistävä. Noh, joka tapauksessa pysyn perinteikkäästi kiinni omassa työjuhtatahdissani.

-J

FSD elikkä Aila oli myös uusi tuttavuus itselleni. En ole ihan satavarma olivatko muut ryhmäläisetkään kuullut siitä, mutta tuntuu jännältä, että edes viime vuoden kvantitatiiviset menetelmät -kurssilla ei asiasta puhuttu mitään. Siellä tosin olikin jo valmis, kattava aineisto jolla hommaa vietiin eteenpäin, mutta siitä huolimatta olisi luullut, että FSD:n kaltainen kattava kokoelma olisi edes mainittu.

FSD onkin varsinkin tulevaisuuden kannalta hyvä ystävä ja sieltä tuntui löytyvän aika laidasta laitaan aineistoja. Meidän valitsema aineisto, EVAn EU-asenne kysely vuodelta 2012 oli omasta mielestäni yksi mielenkiintoisista, mutta kyllä sinne jäi myös monia muita, jotka innostavat ehkä jatkossa, tai joita voi hakea apuun muiden kurssien töitä varten.

Hakumenetelmien osalta moodle-sivuilla annetut vinkin olivat jo melkeen kaikki tuttuja. Toisaalta Googlea en ole alkanut epäillä ikinä liiasta “tunnistamisesta”, enkä ole pakoillut sen ehdotuksia ns. “anonymous-browseri-ikkunoihin”. Ehkä joskus pitäsikin kokeilla, miten erilaisia tuloksia se antaisi. Muuten hakumenetelmät olivat aika peruskauraa. Itselleni tutuin ja luontevin combo on ollut google scholarin ja web of sciencen yhteiskäyttö, jota myös nyt jatkoin. Etenkin Web of Science:ssa tosiaan voi hukkua monta tuntia kun eksyy tarkastelemaan viiteverkostoja…

-J

Itse olen aikalailla sellainen ihminen joka innostuu kaiken sortin näpertämisestä tietokoneella. RTB saikin minut leikkimään sen pariin aika pitkäksi toviksi. Minusta konsepti oli hyvä, ja esimerkiksi pienempiin, tiiviimpiin ja jotenkin strukturoidumpiin projekteihin voisin todella nähdä itseni käyttävän sitä.

Tutustuminen ei vienyt kauaa aikaa ja jos on yhtään tullut leikittyä koneella esim. prezin tai edes power pointin kanssa, niin homma on kyllä kätevästi opittavissa. Meidän ryhmän kohdalla projektikaavio ja ylipäänsä projektin pohtiminen ja eteenpäin vieminen ei oikeen saanut tulta alleen RTBssä. Kuten ylläkin totesin, tämä ehkä johtuu enemmän projektin luonteesta, eikä sinänsä RTBstä. Semmoinen on kyllä fiilis, että voisi palata RTBn pariin tulevaisuudessa, ehkä muissa kun koulutöiden merkeissä.

Pikkuisena miinuksena on kyllä jatkuvat spämmi-viestit, jotka alkoivat sadella heti liittymisen jälkeen. Niille voisi tietystä varmaan tehdä jotain RTBn asetuksista (luulisi ainakin), mutta ärsyttäväähän sekin on, että niitä ylipäänsä tulee. Toinen pieni miinus on virtuaali whiteboardien rajattu määrä, mutta ehkä sekään ei näin aluksi haittaa. Eipähän ainakaan voi hukuttaa itseään projekteihin kun työkalu määrää kuinka montaa voit olla tekemässä yhtäaikaa.

-J