Helsingin yliopisto
Asumisyhteisössä näkemäni työntekijät työskentelivät nuorten kanssa ihailtavasti. Heillä oli tietty työntekijän roolinsa eivätkä he pyrkineet kavereiksi nuorten kanssa. He suhtautuivat nuoriin kunnioittavasti ja näitä kuunnellen. Tarvittaessa he olivat tiukkoja nuorille mutta pyrkivät aina keskustellen ja perustellen yhteisymmärrykseen.
Kun mietin kokemuksiani nuorten sijaishuollon paikoista, joissa olen lähes 30 vuoden varrella käynyt, ihmettelin asumisyhteisössä vallitsevaa hienoa ilmapiiriä ja keskustelukulttuuria. Kukaan ei huutanut kurkku suorana, uhkaillut, mäiskinyt ovia tai kiroillut kovaäänisesti. Paikat olivat ehjiä. En tarkoita, että kaikissa sijaishuollon paikoissa tai joka tilanteessa asiat olisivat päinvastaisesti. Tiedän, että sijaishuollossa on myös kodinomaisuutta ja hetkiä, jotka yhdistävät työntekijöitä ja lapsia emotionaalisesti toisiinsa. Tämä oli kuitenkin asia, joka herätti minut pohtimaan asumisyhteisössä vallitsevaa keskustelukulttuuria ja työntekijöiden mahdollisesti muuttunutta työorientaatiota.
Työntekijöiden mielestä asumisyhteisön kulttuuriin sopeudutaan ja yhteisö opettaa nuoret käyttäytymään toisia kohden hyväksyvästi ja puhumaan toisille kauniisti. Erona sijaishuollon paikkoihin on se, että asumisyhteisöön tullaan vapaaehtoisesti ja täysi-ikäisenä; sijaishuollon kohdalla tilanne on harvoin tämä. Sijaishuoltoon tulevien nuorten tilanteet voivat olla vielä akuutteja, mikä voi ilmetä turbulenttina käytöksenä.
Entä kuinka paljon on kysymys myös työntekijöiden työorientaatiosta ja siitä, miten nuorten vaikeuksiin suhtaudutaan? Tätä on esimerkiksi erittäin kriittisesti pohtinut kanadalainen tutkija Rebecca Ward (2016, 105). Hän pitää sijaishuollossa tarpeellisena terapeuttisen ja voimaannuttavan yhteyden luomista nuoriin. Tällainen yhteys perustuu voimavaroihin, kunkin lapsen ja nuoren kehitysvaiheen huomiointiin ja vastavuoroisuuteen. Hän pitää vaarallisena patologista orientaatiota, joka perustuu rangaistuksiin ja nuorten käyttäytymisen hallintaan niiden avulla. Hän on havainnut, että tällaisissa tilanteissa nuoret usein käyttäytyvät vastustaen, ja heitä on silloin vaikea tukea.
Molemmissa nuorisokodeissa, jotka olivat tutustumiskohteitani, korostettin Wardin kuuluttamalla tavalla yhteyttä nuoriin. Työntekijät pyrkivät luomaan tasaveroisen suhteen nuoriin ja saamaan hyvän keskusteluyhteyden heidän kanssaan. Nuorten toimintaa voidaan rajoittaa mutta vain tarvittaessa.