Muutoksentekijä 2.0

students working on a project

Unelmia, ruokaa, ratkaisuja ja tietenkin innovaatioita. Marraskuussa alkanut Minustako muutoksentekijä on ensimmäinen Viikki Food Design Factoryn  (VFDF) järjestämä kurssi, joka on luotu opiskelijoilta ja tiedekunnalta saatujen toiveiden ja palautteen pohjalta. Kurssin aikana on tarkoitus pohtia omaa roolia ruokajärjestelmän muuttajana luentoja seuraamalla ja oppimispäiväkirjoja kirjoittamalla. Päiväkirjan tavoite on olla haastamassa omaa ajattelua ja etsiä mahdollisuuksia vallalla olevasta ruokajärjestelmämurroksesta. Luentojen tarkoituksena onkin tuoda inspiraatiota ja teoriapohjaa oman ajattelun ja kirjoittamisen tueksi.

Vaikka kurssi onkin laajuudeltaan suhteellisen pieni (2op), emme halunneet aloittaa muilla tavoin pienesti. Varasimme kurssille Viikin uudistuneesta Infokeskus Koronasta ison infotorin luentosaliksemme ja saimme kurssillemme yli 100 opiskelijaa lähes kaikista eri tiedekunnista. Monista muista kursseista poiketen, halusimme tarjota kurssia kaikille HY:n opiskelijoille, sillä yksi VFDF:n tarkoituksena ja tavoitteena on olla mahdollistamassa monialaisten tiimien rakentumista. Ratkaisujen löytäminen ei katso mitä alaa opiskellaan ja opiskelija voikin olla psykologi, lääkäri tai biotieteilijä. Monialaisten tiimien siivittämänä ruokajärjestelmämurros ja ratkaisujen löytäminen on mahdollista.

Idea kurssille lähti ymmärryksestä, että tarvitsemme ruokajärjestelmämurrokseen innovaatioita ja yksi keino niiden löytämiseksi olisivatkin innovaatiohenkiset opiskelijat. Kolmen ensimmäisen viikon jälkeen saamamme palautteen perusteella olemme voineet todeta kurssin osuneen juuri sinne, minne olemme halunneetkin. Opiskelijat ovat todenneet kurssin olevan tähänastisten opintojen yksi mielenkiintoisimmista kursseista, ja olemme saaneet sekä läsnä, että zoomissa runsaan osanoton luennoillemme. Edustimme myös Viikki Areenassa, eli Viikin kampuksen työelämätapahtumassa, jossa Reetta Kivelä kertoi unelmistaan. Tapahtumassa monet kurssilaiset tulivat kiittelemään  kurssista, joka auttaa ymmärtämään omaa rooliaan muutoksentekijänä.

Ensimmäisten luentojen aiheet ovat olleet edellä mainittu ruokajärjestelmämurros, unelmat ja innovaatiot. Ensimmäinen luento käsitteli ruokajärjestelmämurrosta ja luento oli VFDF:n Laura Forsmanin käsialaa. Viime viikolla Origin By Oceanin perustajajäsen Mari Granström inspiroi opiskelijoitamme hienolla tarinallaan matkalla kohti yrittäjäksi. Samaisella luennolla Reetta avasi omia unelmiaan ja syitä lähteä perustamaan Gold&Green Foods Oy:ta. Pitämiemme luentojen aikana olemme saaneet aikaiseksi hyvää keskustelua sekä luentosalissa että luentojen jälkeen.

Olemme olleet todella iloisia saamastamme hyvästä palautteesta, minkä lisäksi mahtavat opiskelijamme ovat osoittaneet hienoa oma-aloitteisuutta kurssin kehittämisen suhteen. Saimme toisen luennon jälkeen viestiä, että opiskelijat toivoisivat kurssille Moodleen esittelyalueen, jossa opiskelijoiden on mahdollista tutustua toisiinsa. Loimme alueen välittömästi ja se on nyt kaikille kurssin opiskelijoille avoimena. Olemme iloisia kaikista kurssin aikana tai sen jälkeen syntyvistä yhteyksistä. Tavoitteenamme on istuttaa opiskelijoihin jo yliopistovaiheessa yrittäjyyden siemen.

Minustako muutoksentekijä on vasta alkua syksyllä VFDF:n ja Helsingin Yliopiston koulutusyhteistyölle. Vuodesta 2023 eteenpäin on tarkoituksena tarjota useampien innovaatio- ja startup -aiheisten kurssien kokonaisuus. Odotamme innolla tulevaisuuden kursseja ja keskusteluja. Mikäli sinulla ilmenee jo nyt ideoita kursseihin liittyen, ota ihmeessä yhteyttä.

Isa Stucki
koulutuskoordinaattori & elintarviketalouden ja kulutuksen opiskelija
Viikki Food Design Factory ja Helsingin yliopisto
@isastucki
viikkifooddesignfactory@helsinki.fi

Ruoka-askelien ottamisesta ja yhteis-kehittämisestä

Ruoka. Paitsi energiaa ja ravitsemusta, se on myös nautintoa, kulttuuriperintöä, ja usein tiivis osa identiteettiä. Olemme kasvaneet kiinni ruokavalintoihimme, ja siksi ruokavalion muutos on vaikeaa. Se on kuitenkin välttämätön tehtävä matkalla kohti tervettä ilmastoa ja rikasta lajinkirjoa. Nykyinen ruokajärjestelmämme tuottaa viidesosan kaikista maailman hiilipäästöistä ja Suomen tasolla 19% kaikesta ilmastovaikutuksesta syntyy lautaselle valitusta ruuasta.

Onneksi vaikeat asiat eivät ole mahdottomia. Avain myös ruokavalion kestävyysmuutokseen on löytää toimiva resepti. Sellaista haetaan Suomen Akatemian rahoittamassa Ruoka-askel hankkeessa, jonka primus moottoreina toimivat kestävän ravitsemuksen tutkijat Helsingin yliopistosta, THL:stä, Lukelta ja Laureasta.

Ruoka-askeleen lähtökohta on yksinkertainen: tarjotaan ihmisille terveellistä ilmasto- ja lajinkirjokestävää ruokaa jo päiväkodista lähtien. Laitetaan lasten lautasille enemmän kasviksia, palkokasveja ja kestäviä kalalajeja, ravitsemus huomioiden, ja kohtuullistetaan lihan ja maidon kulutusta suositellulle tasolle. Se, mihin uusi toimintamalli  tarvitaan, on itse muutosprosessi, joilla kunnan ruokapalvelut, varhaiskasvatus, lapset, vanhemmat ja kuntapäättäjät yhdessä aikaansaavat uudistetut ruokalistat päiväkoteihin. Ruoka-askel kehittää tähän tarpeeseen uuden toimintamallin yhteistyössä kaikkien näiden tahojen kanssa.

Metodina käytetään yhteiskehittämistä (participatory design). Se tarkoittaa muutoksen suunnittelua niin, että sitä aktiivisesti tekevät ne ihmiset, joiden työhön ja arkeen haluttu muutos vaikuttaa. Ruoka on monella tapaa herkkä aihe. Sen takia yhteiskehittäminen soveltuu erityisen hyvin Ruoka-askeleen tavoitteisiin: motivoimaan kaikki tarvittavat osapuolet konkreettisiin lasten ruokavalioiden muutoksiin päiväkotien ruokalistoja uudistamalla – itse yhdessä parhaan suunnitelman ja toteutustavan löytäen.

Yhteiskehittämisen työpajat ovat oppimistilanteita, joissa muutoksen tekemiseen tarvittavaa tietoa esitetään, käsitellään, omaksutaan ja sen avulla suunnitellaan tulevaa, uudenlaista toimintaa. Tutkijat tuovat työpajoihin tutkittua tietoa ruokajärjestelmän kestävyyttä sekä terveyttä edistävästä ruokavaliosta ja niiden pohjalta laadituista tavoitteista ruokalistamuutoksille.

Ruokapalveluiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstö taas ovat parhaat asiantuntijat siinä, miten muutos on käytännössä mahdollista tehdä, jotta tavoitteet saavutetaan. He tuottavat suunnitelman muutokselle.

Kuntapäättäjät ovat parhaiten perillä siitä, miten kunnan päiväkotien ruokapalveluihin liittyvien poliittisten päätösten periaatteet ja taustatekijät tulee huomioida muutosta tehtäessä. He tukevat muutosta näiden tekijöiden pohjalta.

Lapset ja vanhemmat tietävät eniten siitä, kuinka erilaiset ruuat lapsille maistuvat. Ja lapset – he tietysti osallistuvat uusien ruokalajien kokeiluun ja testaukseen. Päiväkotien ruokalistojen kestävyysmuutos tapahtuu, kun kaikki nämä osapuolet ottavat koordinoidun askeleen omassa ajattelussaan ja toiminnassaan samaan suuntaan.

Ruokakäyttäytyminen, eli ruokavalinnat ja -käytänteet ovat yhtä aikaa sekä henkilökohtaisia, että yhteiskunnallisia valintoja. Muutosprosessissa nämä molemmat tasot täytyy ymmärtää ja käsitellä. Juuri siihen yhteiskehittäminen on hyvä – ellei jopa ainoa toimiva metodi. Ruoka-askeleessa synnytettävä, yhteiskehittämiseen perustuva toimintamalli on yksi tärkeä avain tarvittavaan ruokakäyttäytymisen muutokseen. Se tarjoaa uuden välineen ruoka-askeleen ottamiseen päiväkodeissa ja kunnissa, johtaen kohti entistä kestävämpää ja ravitsevampaa ruokakäyttäytymistä tulevaisuudessa.

Ruoka-askel toimii myös esimerkkinä yhteisponnistuksesta, jollaisilla ruokajärjestelmän systeeminen muutos käytännössä tehdään. Vastaavia, koordinoituja ja osallistavia askelia tarvitsemme jatkossa vielä monessa muussakin kontekstissa yhteisen ruokajärjestelmämme kestävyysmurrokseen. Mikä ruoka-askel otettaisiin seuravaksi?

Laura Forsman
Viikki Food Design Factory ja Ruoka-askel, Helsingin yliopisto
@LauraForsman @Ruoka-askel

Ruoka-askel -hankkeen yhteiskehittämistyöpajojen suunnittelua ja toteutusta vetää Viikki Food Design Factoryn Laura Forsman.