Month: January 2020

Tällä kurssikerralla tutustuimme erilaisiin datan lähteisiin. Työstimme QGIS:sillä WFS-palvelusta tuomia kunta-aineistoja. Päätavoitteena oli ymmärtää ja hahmottaa erilaisten projektioiden aiheuttamia vääristymiä Suomen kuntien pinta-aloissa. Projektioiden vääristymien takia onkin tärkeää valita oikea projektio tutkimustulosten luotettavuuden takaamiseksi. Tämä kiinnostavalta kuulostava projektioilla leikkiminen olikin aivan jotain muuta.

Harjoittelimme kurssikerralla Mercatorin projektion vertailua tuttuun ETRS89/TM35FIN- projektioon. Harjoitus osoittautui jo kurssikerralla haastavaksi vaikka apua oli saatavilla. Tuskailun jälkeen sain kuitenkin tuotettua kuvan 1. kartan. Kartta ei ole välttämättä paras kuvaamaan projektioiden pinta-alojen välistä vääristymää mutta siitä ilmenee kuinka Mercator vääristää pinta-aloja navoille päin mentäessä. Kartan luokkia on hieman liikaa ja niiden rajat voisivat olla johdonmukaisemmat. Lisäksi otsikon ja legenda tekstien välinen ristiriita vaikeuttaa hahmottamaan kartan ilmiötä.

Kurssikerrasta jälleen rohkaistuneena lähdin toteuttamaan samanlaista projektioiden vertailua. Kohteeksi valitsin Robinsonin projektion vertailun ETRS89/TM35FIN- projektioon. On yllättävää kuinka nopeasti kurssikerralla opitut asiat voivat unohtua. Viisi päiväisen työviikon aikana ei ollut päivää jolloin en olisi avannut QGIS:siä ja käynyt kokeilemassa joko nyt onnistuisin tehtävässä. Onnistuin vaihtamaan näkyvän projektion mutta pinta-aloja laskevan projektion muuttaminen halutuksi ei ollutkaan niin yksinkertaista. Viimein koitti se päivä kuin onnistuin (vahingossa) saamaan Robinsonin- projektion mukaiset kuntien pinta-alat attribuuttitaulukkoon. Tästä taisteluvoitosta syntyi kuvan 2. kartta. Mielestäni kartta on parempi kuin kurssikerran tuotos. Luokkia on puolet vähemmän ja kartta on selkeämpi. Luokkien vähäinen määrä tosin altistaa yleistämiselle.

Vaikka kurssikerran harjoitukset aiheuttivat vahvaa henkistä kärsimystä niin positiivisena puolena oli QGIS erilaisiin toimintoihin tutustuminen epätoivoisten kokeilujen kautta. Samalla kun tutustuin uusiin toimintoihin tuli ohjelman käyttöön rutiinimaista suorittamista. Etenkin tietokantojen hakeminen ja perustietojen täyttäminen attribuuttitaulukoon alkoi onnistumaan ilman ongelmia.

Kurssilaisten blogitekstejä lukiessa on yleisesti huomattavissa harjoituksen haastavuus. Tomi Kiviluoma on ottanut blogitekstiinsä mukaan epäonnistuneita yrityksiä. Toisen kurssikerran tekstiä on kiinnostavaa lukea Kiviluoman kertoessaan myös ei niin onnistuneista yrityksistään ja pohtiessa niihin johtaneita syitä. Sonja Nylund on piristänyt blogiaan lisäämällä taulukon, joka havainnollistaa hyvin projektioiden välisiä eroja pituuksien ja pinta-alojen suhteen. Kyseinen taulukko auttoi hahmottamaan uudella tavalla projektioiden valinnan merkitystä.

Lähteet:

Kiviluoma.T (24.01.2020). Tietokantoja, tykytystä ja toiveita tulevasta. Luettu 26.01.2020

https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/01/24/tietokantoja-tykytysta-ja-toiveita-tulevasta/

Nylund.S (23.01.2020). Level 2: projektio projekti. Luettu 26.01.2020

https://blogs.helsinki.fi/sonysony/2020/01/23/level-2-ensimmainen-luento/

Taas koitti se hetki kun innokkaat fuksit (ja muut) pääsivät GIS-luolan syövereihin kokemaan onnistumisen ja epäonnistumisen hetkiä. Tiedon esittäminen maantieteessä oli vihdoin niitä kursseja joilla pääsisimme käyttämään ”oikeaa” GIS-ohjelmaa. Tässä blogissa käsittelen tuntemuksiani QGIS:ä kohtaan ja esittelen konkreettisia tuotoksia.

Ensimmäisen kurssikerran tarkoituksena oli tutustua QGIS-ohjelmaan. QGIS on avoimen lähdekoodin ohjelma jonka avulla voidaan työstää valmiita aineistoja omaan tarkoitukseen. Ohjelmaa avatessa ja varovaisia ensikosketuksia ottaessani ohjelma vaikutti hyvin sekavalta. Tosin Tiedon esittäminen maantieteessä kurssilla käytetty CorelDraw loi samanlaisia tunteita, joten koen että QGIS-ohjelman käyttö onnistuu tai ainekin toivon niin.

Aloimme yhteisesti harjoittelemaan vektoritietokannan tuomista ohjelmaan ja käsittelemään sitä. Vektoriaineisto koostui valtiot, merialueet ja järvet tasoista. Lisäksi piste-muotoisena tasona oli typenpäästöjen mittauskohteita. Tasot asettuivat ohjelmaan päällekkäin muodostaen karttapohjan. QGIS:sin toimintoja käyttäen korostimme merialueelle syvyyskäyrät sekä typpipäästöjä tuottavat valtiot (kuva 1).  Parannettavaa kartassa on huomattavasti. Legendan luokkarajat ovat huonot, lisäksi syvyyskäyrät voisivat erottua paremmin merialueesta.

Kurssikerran virheistä oppineena lähdin rohkeasti tekemään vapaavalintaista koropleettikarttaa kunnat 2015 aineiston pohjalta. Tutkittavaksi aineistoksi valitsin kesämökkien määrän kunnittain. Kartasta (kuva 2) tuli melko hyvä. Parannettavaa olisi punaisen värisävyissä sillä korkeimman luokan kunnat korostuvat muista luokista epämiellyttävän vahvasti. Kuitenkin luokat erottuvat toisistaan tehden kartasta oivallisen teemakartan, josta kuvattu ilmiö erottuu nopeasti ja selkeästi. Leganda, mittakaavan ja pohjoisnuolen lisäyksen jälkeen kartta oli valmis.

Kuvan 2 kartan valmistuttua QGIS:sin perustoimintojen käyttäminen tuntui jo sujuvan hyvin. Etenkin legendan ja pohjoisnuolen lisääminen tuli tutuksi useiden virheiden jälkeen. QGIS- ohjelman mystiset valikot ja oudot kuvakkeet olivat vihdoin tulleet jokseenkin tutuiksi.

Lopuksi tutustuin muiden kurssilaisten blogiteksteihin. Venla Moision (2020) tekemä koropleetti kartta kuvasi samaa kesämökkien lukumäärä kunnittain –aineistoa kuin omani, mutta Venla Moisio oli lisänny harjoitukseen haastetta laskemalla kunnan alueen mökkien prosentuaalisen osuuden kaikista Suomen mökeistä. Vaikka kartat esittävät saman aineiston pohjalta erilaista tietoa ovat kartat samanlaisia, koska mökkien lukumäärä kunnittain ei ole muuttunut. Ero kartoissa on vain lukumäärän suhteuttaminen koko Suomen mökkien lukumäärään, joilloin legenda on erilainen.

Harjoitus tekee mestarin ja uusi viikko uudet GIS-haasteet, sanoi kokenut GIS-velho. Näillä opeilla lähden kohti uusia haasteita QGIS:sin parissa.

Lähteet:

Moisio, V (19.1.2020). Viikko 1- QGIS:in maailmaan tutustumista. Luettu 21.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/moivenla/2020/01/19/viikko-1-qgisin-maailmaan-tutustumista/