Categories
Uncategorised

Ensimmäinen kurssikerta: Ensikosketus QGIS:siin.

Taas koitti se hetki kun innokkaat fuksit (ja muut) pääsivät GIS-luolan syövereihin kokemaan onnistumisen ja epäonnistumisen hetkiä. Tiedon esittäminen maantieteessä oli vihdoin niitä kursseja joilla pääsisimme käyttämään ”oikeaa” GIS-ohjelmaa. Tässä blogissa käsittelen tuntemuksiani QGIS:ä kohtaan ja esittelen konkreettisia tuotoksia.

Ensimmäisen kurssikerran tarkoituksena oli tutustua QGIS-ohjelmaan. QGIS on avoimen lähdekoodin ohjelma jonka avulla voidaan työstää valmiita aineistoja omaan tarkoitukseen. Ohjelmaa avatessa ja varovaisia ensikosketuksia ottaessani ohjelma vaikutti hyvin sekavalta. Tosin Tiedon esittäminen maantieteessä kurssilla käytetty CorelDraw loi samanlaisia tunteita, joten koen että QGIS-ohjelman käyttö onnistuu tai ainekin toivon niin.

Aloimme yhteisesti harjoittelemaan vektoritietokannan tuomista ohjelmaan ja käsittelemään sitä. Vektoriaineisto koostui valtiot, merialueet ja järvet tasoista. Lisäksi piste-muotoisena tasona oli typenpäästöjen mittauskohteita. Tasot asettuivat ohjelmaan päällekkäin muodostaen karttapohjan. QGIS:sin toimintoja käyttäen korostimme merialueelle syvyyskäyrät sekä typpipäästöjä tuottavat valtiot (kuva 1).  Parannettavaa kartassa on huomattavasti. Legendan luokkarajat ovat huonot, lisäksi syvyyskäyrät voisivat erottua paremmin merialueesta.

Kuva 1. Itämeren rannikkovaltioiden osuus typpipäästöistä

Kurssikerran virheistä oppineena lähdin rohkeasti tekemään vapaavalintaista koropleettikarttaa kunnat 2015 aineiston pohjalta. Tutkittavaksi aineistoksi valitsin kesämökkien määrän kunnittain. Kartasta (kuva 2) tuli melko hyvä. Parannettavaa olisi punaisen värisävyissä sillä korkeimman luokan kunnat korostuvat muista luokista epämiellyttävän vahvasti. Kuitenkin luokat erottuvat toisistaan tehden kartasta oivallisen teemakartan, josta kuvattu ilmiö erottuu nopeasti ja selkeästi. Leganda, mittakaavan ja pohjoisnuolen lisäyksen jälkeen kartta oli valmis.

Kuva 2. Kesämökkien lukumäärä kunnittain vuonna 2015.

Kuvan 2 kartan valmistuttua QGIS:sin perustoimintojen käyttäminen tuntui jo sujuvan hyvin. Etenkin legendan ja pohjoisnuolen lisääminen tuli tutuksi useiden virheiden jälkeen. QGIS- ohjelman mystiset valikot ja oudot kuvakkeet olivat vihdoin tulleet jokseenkin tutuiksi.

Lopuksi tutustuin muiden kurssilaisten blogiteksteihin. Venla Moision (2020) tekemä koropleetti kartta kuvasi samaa kesämökkien lukumäärä kunnittain –aineistoa kuin omani, mutta Venla Moisio oli lisänny harjoitukseen haastetta laskemalla kunnan alueen mökkien prosentuaalisen osuuden kaikista Suomen mökeistä. Vaikka kartat esittävät saman aineiston pohjalta erilaista tietoa ovat kartat samanlaisia, koska mökkien lukumäärä kunnittain ei ole muuttunut. Ero kartoissa on vain lukumäärän suhteuttaminen koko Suomen mökkien lukumäärään, joilloin legenda on erilainen.

Harjoitus tekee mestarin ja uusi viikko uudet GIS-haasteet, sanoi kokenut GIS-velho. Näillä opeilla lähden kohti uusia haasteita QGIS:sin parissa.

Lähteet:

Moisio, V (19.1.2020). Viikko 1- QGIS:in maailmaan tutustumista. Luettu 21.1.2020 https://blogs.helsinki.fi/moivenla/2020/01/19/viikko-1-qgisin-maailmaan-tutustumista/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *