Tämän viikon GIS tuokiolla tutustuimme QGIS:sin toimintoihin, joilla eri tietokantoja voidaan yhdistää. Join- ja dissolve-työkalut olivat avain asemassa harjoituksia tehdessä. Niiden avulla tietokannat saadaan samaan aineistoon QGIS:sissä.
Kurssikerran harjoituksessa työstimme Afrikan karttaa, jossa lähdeaineistot täytyi yhdistää. Kartan jokainen polygoni oli erillään tietokannasta. Jotta aineistoa voitaisiin työstää tehokkaasti täytyi samaan aineistoon kuuluvat alueet yhdistää valtioittain yhteen. Aineiston yksinkertaistamisen jälkeen Join-työkalulla tuotiin ulkoisia aineistoja ja niiden ominaisuudet yhdistettiin samaan tietokantaan. Tämän työn tulos on kuvan 1. kartta.
Muita harjoituksen tietokantoja olivat timanttikaivosten öljykenttien sijainti. Kyseisistä aineistoista en saanut karttaa laadittua sillä QGIS ei ladannut tekemääni projektia kurssikerran jälkeen. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta… Tietokantojen yhdistelyllä ja teemakarttojen avulla olisi voinut tarkastella öljykenttien ja timanttikaivosten sijaintien yhteyttä konfliktien sijainteihin. Kaiken logiikan mukaan on todennäköistä että konfliktiherkät alueet sijoittuisivat näiden luonnonvarojen läheisyyteen.
Joonatan Reunanen ja Matti Katajisto ovat blogeissaan näyttäneet taiteellista osaamistaan visualisoidessaan Afrikan teemakarttaa. Katajisto sanookin blogissaan käyttäneensä huomattavan määrän aikaa karttansa visualisointiin. Omaan karttaani verrattuna kyseisten herrojen teemakartoissa esiintyy kaikki harjoituksen tietokantojen aineistot.
Itsenäisenä harjoituksena oli tuottaa kartta Suomen tulvariskialueista ja niiden järvisyydestä. Tämäkin harjoitus sisälsi tietokantojen yhdistelyä ja muuta oman taitotason ylittävää toimintaa. Vaikeinta oli lisätä järvisyysprosenttia kuvaava histogrammi tulvariskialuekarttaan. Onnekseni QGIS:sin innokas käyttäjä Miklas Kuoppala oli paikalla pähkäilemässä samaa haastetta. Yhteistyömme avulla saimme diagrammin kartalle. Kartta (kuva 2) tulvariskialueista koristeltuna järvisyysdiagrammeilla oli valmis.
Pienellä karttatulkinnalla on huomattavissa että Suomen tulvariskialueet sijoittuvat pienen järvisyysprosentin alueille. Järvillä on virtausta tasoittava vaikutus. Kun järviä on vähän tulvariski kasvaa koska järvien vaikutus virtausvoimakkuuteen jää vähäiseksi. Suuri järvisyysprosentti on keski- ja itä- Suomessa. Näillä järvivaltaisilla alueilla tulvaindeksi on pieni.
Tämän viikon Q-GIS puuhastelusta jäi aiempaa positiivisempi kuva. Harjoitukset sujuivat edellisiä mukavammin pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. QGIS:llä työskentely on jatkuvasti sujuvampaa.
Lähteet:
Katajisto, M ”Haaveet kaatuu…” 3.2.2020. Luettu 3.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/2020/02/03/haaveet-kaatuu/
Reunanen, J ” Beast mode on.” 29.1.2020 Luettu 3.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/2020/01/29/beast-mode-on/