5 viikko
[HAH TÄMÄ OLI EDITEISSÄ, HYVÄ MINÄ EI TARVITSE ALOITTAA ALUSTA]
Viikon viisi aiheena olivat bufferit, erilaisten valintatyökalujen kertaaminen sekä itsenäinen työskentelu ja omien aivojen käyttäminen. Jotkin näistä sujuivat paremmin kuin toiset, mutta yleisesti viikko meni ihan hyvin. Itsenäisissä tehtävissä helpotti kun katsoi aikaisempien viikkojen ohjeita ja palautti mieleen mitä tänne blogiinkin on oikein höpötellyt.
Bufferointi, eli vyöhykkeiden luominen on hyödyllistä erilaisissa analyyseissa ja yksi maantieteilijän perustaidoista. Bufferoimalla luodaan halutun objektin ympärille halutun muotoinen alue, mikä tarkoittaa esimerkiksi, sitä että bufferit voivat olla vaikutusanalyyseja, meluvyöhykkeitä, tai vaikka elukoiden levinneisyyttä. Bufferointi on siis hyödyllistä ja yllättävää kyllä aika mukavaakin, koska tietokone käytännössä tekee kaiken ja käyttäjän pitää vain valita bufferoitava objekti ja bufferin säde. Itsenäisten tehtävien tekeminen taas oli vaikeampaa kuin olisi ensin kuvitellut. Ilman Artun asiantuntevaa ohjausta paniikki valtasi mielen ja tuntui että QGIS räjähtää ja kaatuu minä hetkenä hyvänsä tai vähintäänkin ohjelma ei suostu tekemään prosesseja oikein ja kaikki menee pieleen ja virheen tajuaa vasta aivan liian myöhään.
Tehtävä 1 Lentokentät
Tehtävä, joka onnistui minimaalisilla virheillä ja jonka tekeminen ei ollut yhtä epätoivoista kuin muiden, sillä tosiaan tehtävä oli ensimmäinen intoa vielä riitti ja kunhan vain klikkaili menemään niin puolet tehtävästä oli jo tehty. Objektin piirtäminen oli hyvin muistissa ja kiitoradat ilmestyivät näytölle hujauksessa. Perusbufferointi onnistui ja kilometrin ja kahden kilometrin bufferit onnistuivat loistavasti ja valinta pelkästään koskemaan rakennuksia pelkästään niiden alueella ei aiheuttanut ongelmia. Koska alku vaikutti niin lupaavalta niin päätin jopa yrittää lisätehtävää, joka ei mennyt niinkuin Strömssössä.
Tein tehtävän laittomasti, sillä varmasti tähänkin olisi löytynyt joku kätevämpi tapa, mutta minä valitsin valintatyökalun avulla kaikki rakennukset, jotka olivat rakennettu ennen Malmin lentoaseman rakentamista (vuosi 1936) ja sitten omilla aivoilla ja laskutaidolla ilman QGIS:in apua laskin, kuinka monta näistä muutamasta osui kilometrin bufferille. Luulin että ohjelmassa voisi tehdä kaksi valintaa peräkkäin, jolloin ensin voisi valita paikan mukaan bufferin kaikki rakennukset ja sitten ne jotka ovat rakennettu ennen lentokenttää, mutta itse en ainakaan tässä onnistunut, mutta jonkunmoiseen tulokseen silti päädyin. Sain vastaukseksi tosiaan, että 64 taloa, olisi rakennettu 1 km bufferille ennen vuotta 1936, eli ennen lentokenttää.
Lentokenttätehtävän Malmi osuus oli helppo, mutta sitten Helsinki-Vantaa iski kuin Anatuden Hyökyaalto. Itsehän lähdin tekemään tehtävää ensin aivan väärin, enkä tajunnut, että tehtävän eri vaiheita pitää jalostaa ja jatkaa, eikä tehdä yksitellen. Lukutaidossa siis vikaa, ei niinkään gis-taidoissa.
[TÄHÄN ASTI PÄÄSIN VARSINAISELLA VIIKOLLA JA NYT YRITÄN JATKAA AJATUSTA NÄIN KOLME (en osaa laskea) VIIKKOA MYÖHEMMIN!]
Sanoisin kuitenkin, että GIS-taitoni tuossa vaiheessa olivat jo ihan hyvin. Tehtävien tekeminen vaati kekseliäisyyttä ja nyt olin jo kerännyt rohkeutta kokeilla eri asioita, toisin kuin kurssin alussa. Bufferointi, valintatyökalu ja uusien kohteiden piirtäminen sujui hyvin, vaikka joskus vaatikin muutaman yrityksen.
Valintatyökalu toimii jos haluaan tutkia ilmiöstä vain tietynlaisia osia tai alueellisesti vain tiettyjä alueita. Valintatyökalulla saadaan myös kirjaimellisesti valittua haluttuja kriteeterejä täyttäviä asioita, jolloin voin aina muodostua yllätyksiä varsinkin jos aineisto on iso ja sitä ei pysty juurikaan tarkastelemaan kokonaisena.
Bufferointia voi maantieteessä soveltaa muun muassa käyttää vaikutusanalyyseihin, esim. melukartoitukseen tai ilmansaasteiden leviämiseen, tosin varmaan pitäisi jotenkin huomioida tuulen suunta ja puhallusteho jolloin pelkkä bufferointi ei varmaan riitä. Esimerkkinä myös pirteästi nykytilanteeseen viitaten (kyllä kirjoitan tätä loppuun 9.3.) räjähteiden vaikuttavuus, eli räjähdysvoima.
Hiukan vajaa postaus, ei kuvia tai taulukkoa, pahoittelen mutta en ollut muistanut kerätä tunnilla keräämäni dataa ylös ja projektin nyt avattuani olin menettänyt osan tiedoista. En myöskään alentunut feikkaamaan vastauksia, joten nähdään ensi postauksessa.