Tavoitteet / Objectives

YLLI 2.0 on jatkohanke, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa ja jatkokehittää aiemman YLLI-hankkeen kehitettyjä toimintoja vastaamaan erilaisia olosuhteita ja erilaisia kuntia valtakunnallisesti. Tämä toteutetaan yhteiskehittämällä asiantuntijoiden kanssa YLLI-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuotoksia. YLLI 2.0 -kehittämishanke kattaa koko Suomen ja kaikki kiinnostuneet kunnat ja kuntaryhmittymät.

Lähiöohjelman 2020-2022 rahoittamassa ensimmäisessä vaiheessa YLLI-hanketta tutkimuksen esimerkkialueina toimivat Jyväskylän kaupungin Huhtasuo (n. 9 500 asukasta) sekä Helsingin kaupungin Kontula (n. 14 000 asukasta).

Tässä hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin paikkatiedon sovellettavuutta asuinalueiden liikkumisympäristöjen kehittämisen ja suunnittelun tukena. Konkreettisina tuloksina tässä tutkimuksessa tuotettiin tietoa ja ymmärrystä sekä konkreettisia indikaattoreita ja paikkatietoaineistoja (karttoja) sekä menetelmiä (mm. sosiaalisen median big data) kuvaamaan lähiöiden asukkaiden liikkumisen spatiaalista ja temporaalista rakennetta sekä sen myötä liikkumismahdollisuuksien spatiaalista ja sosiaalista saavutettavuutta. Saavutettavuuden spatiaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus kietoutuvat monissa lähiöissä toisiinsa.

Näitä konkreettisia tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja kehitettäessä liikkumisympäristöjä ja -olosuhteita lähiöiden asukkaille siten, että ne olisivat yhdenvertaisemmin eri väestöryhmien ja eri matkustusmuodoin saavutettavissa. Näin autamme ehkäisemään asukkaiden syrjäytymistä ja lähiöiden eriytymistä liikunnan harrastamisen ja terveiden ja aktiivisten elämäntapojen mahdollistamisen avulla. Laajemmassa kuvassa tämä tutkimushanke edistää yleisesti mahdollisuuksia liikkumiseen ja aktiivisiin elämäntapoihin. Hyvinvoivat asukkaat tarkoittaa myös hyvinvoivaa asuinaluetta. Terveyden ja terveiden elämäntapojen edistämisellä on monia kerrannaisvaikutuksia lähiöihin, lähiöiden asukkaisiin ja heidän elämänlaatuunsa. Liikunnan on todettu edistävän sosiaalisen verkoston rakentamista, mikä ehkäisee syrjäytymistä. Lisäksi terveiden elämäntapojen (kuten liikunnan) on todettu myös suoraan lisäävän elämänlaatua ja näin myös ehkäisevän syrjäytymistä.

Hyvinvoivat asukkaat tarkoittaa myös hyvinvoivaa asuinaluetta.

Tieteellinen tavoite 1: Tavoitteenamme on tutkia ja ymmärtää aiempaa kattavammin lähiöiden asukkaiden liikkumista. Missäasukkaiden liikkuminen tapahtuu, millaista liikkumista he harjoittavat, milloin he liikkuvat ja kuinka usein he liikkuvat?

Tieteellinen tavoite 2: Tavoitteenamme on tutkia, kuinka sosiaalisesta mediasta saatavaa big dataa voidaan käyttää täydentävänä ja verifioivana tietona arvioitaessa liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden käyttöä. Missäasukkaiden liikkumisen harrastamista tapahtuu, milloin liikutaan, mitä liikkumista harrastetaan jne.? Vain vähästä osasta liikunnan harrastamista on olemassa tarkkoja kävijätilastoja (mm. uimahallit ja niiden lipunmyyntitiedot) tai kävijälaskureita. Vapaasti käytettävät liikuntapaikat (esim. kuntoradat, ladut, lähiliikuntapaikat ym. ulkoliikuntapaikat) ovat käyttäjämäärien osalta usein arvoitus. Meitä kiinnostaa selvittää voiko sosiaalisen median aineisto paljastaa paremmin joidenkin asukasryhmien käyttämiä liikkumisen paikkoja kuten esimerkiksi nuorisokulttuurisen liikkumisen paikkoja.

Tieteellinen tavoite 3: Tavoitteenamme on mallintaa ja analysoida kuinka eri liikkumisympäristöjen spatiaalinen saavutettavuus (matka-aika, matkakustannukset, eri liikkumismuodot) sekä niiden sosiaalinen saavutettavuus (eri asukasryhmien mahdollisuudet harrastaa) ilmenevät lähiöissä ja kuinka se vaikuttaa lähiöiden asukkaiden, asukasryhmien ja koulujen yhdenvertaiseen mahdollisuuteen liikkumiseen ja terveiden elintapojen edistämiseen.

Tieteellinen tavoite 4: Selvitämme myös miten uudenlainen tutkimustieto ja paikkatieto liikkumisympäristöjen käytöstä ja käyttäjistä vaikuttaa kaupunkien liikuntapalveluiden asiantuntijoiden, suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden työskentelyyn ja osaamiseen hankkeen aikana. Tutkimme kuinka tiivis yhteistyö ja tiedon jalkauttaminen käytäntöön kehittää asiantuntijaorganisaatiota, sen työtapoja sekä asiantuntijoiden ja päätöksnetekijöiden osaamista.