Artikkelin kirjoittaja Niklas Jensen-Eriksen on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija sekä yrityshistorian Casimir Ehrnrooth -professori Helsingin yliopistossa.

Sanoma Oy muuttui maailmansotien välillä perheyritykseksi, kun Maissi Erkko kaappasi ratkaisevan osakepotin suvulleen. Päivälehteä (1889–1904) julkaisut Helsingin Suomalainen Sanomalehti-Osakeyhtiö (HSSO) ei sen sijaan ollut yhdenkään suvun, perheen tai henkilön hallitsema yritys.

Osakerekisterissä oli loputon määrä nimiä. Lehden neljä perustajaa, Eero Erkko, Juhani Aho, Arvid Järnefelt ja E. O. Sjöberg, sijoittivat yhtiöön mitä kykenivät, mutta se ei ollut kovin paljon. Innokkaimmat tukijatkin omistivat yhtiöstä vain muutaman prosentin siivuja.

Päivälehden ja HSSO:n historiaa tutkiva törmää silti jatkuvasti perhe- ja sukulaisuussuhteisiin.

Juhani Aho alias Johannes Brofeldt oli jo ennen Päivälehden perustamista harjoittanut sanomalehtitoimintaa veljensä Pekan kanssa.

Juhani ja Pekka vetivät Eero Erkon sanomalehtialalle kutsumalla tämän Keski-Suomen päätoimittajaksi. Siihen tehtävään oli tosin alkujaan kaavailtu Eeron lahjakasta Ruuto-veljeä. Heitä neuvoi elämässä vanhempi veli Henrik, paremmin J. H. Erkkona tunnettu runoilija.

Pekka Brofeldt ei toki malttanut olla kommentoimatta Päivälehdenkään asioita. Juhanin ja Pekan veli Kaarlo teki samoin HSSO:n johtokunnasta käsin.

Lehtiyritykseen piti löytää henkilökuntaa. ”Erkko ja Arvid tarjosivat mulle hyvin juhlallisesti joko konttoori paikan tai korrektuurilukijan paikan. Molemmat olisivat hyvät”, 18-vuotias Aino Järnefelt kirjoitti sisarelleen lokakuussa 1889.

SuviSirkku Talaksen toimittamasta Aino Järnefeltin perheviestien kokoelmasta löytyy myös Juhani Aholle osoitettu kirje, jossa Aino kutsuu perusteilla olevaa Päivälehteä ”meidän lehdeksemme”. Sitä oli kehitelty Järnefeltien kesäpaikassa Keuruulla. Läsnä olivat muiden muassa Suomen kirjallisuuden äidiksi kutsuttu Elisabeth Järnefelt, hänen monet lahjakkaat lapsensa, Erkoista Henrik ja Eero sekä Brofeldtin veljeksistä Juhani ja Pekka.

Aino veti Päivälehden piiriin myös sulhasensa Jean Sibeliuksen. Juhani Ahoon ja sitä kautta myös Suomen kirjallisuuteen kihlaus ja avioliitto – ja sitä ennen Elisabeth Järnefelt – jättivät pysyviä jälkiä. Monet kirjallisista tuotoksistaan Juhani Aho julkaisi ensin Päivälehden sivuilla.

Vähemmän tunnettuja vaikuttajia olivat Svanljungin veljekset, joista vanhempi John oli muutaman vuoden HSSO:n johtokunnan puheenjohtaja ja nuorempi Matti yhtiön taloudenhoitaja. Liike-elämässä menestynyt kolmas veli Gustaf löytyi HSSO:n osakkaiden joukosta.

Suomenmielisiä vaikutteita ja aktiivista mielenlaatua veljekset lienevät omaksuneet isältään, vaasalaiselta oikeusraatimieheltä Johan Kristian Svanljungilta. Ruotsia äidinkielenään puhunut Johan Kristian kehitti esimerkiksi suomenkielistä lakisanastoa. Johanna Forsström kertoo Kansallisbiografiassa, että ärhäkkäänä tunnettu isä joutui itse syytetyksi hovioikeuteen, kun hän kieltäytyi kutsumasta kotipaikkaansa Nikolainkaupungiksi. Tuomioita ei tullut. Lakiasioita hoitivat myös John ja Matti, joilla oli välillä yhteinen asianajotoimistokin.

Ja Castréneita oli kaikkialla. Laajalle levittäytyneen sivistyssuvun eri haarojen edustajia löytyy sieltä täältä HSSO:stä, Sanoma Oy:stä ja niiden liepeiltä. Esimerkiksi kiihkeänä ylioppilasjohtajana tunnettu Jonas Castrén keräsi HSSO:lle osakkaita ja Päivälehdelle ilmoittajia sekä huseerasi monella tapaa muutenkin sen sisällä ja ympärillä.

Kaarlo Castrén, tuleva pääministeri, istui yhtiöiden johtokunnissa. Hänen asianajotoimistonsa ilmoitus löytyi aina Päivälehden sivuilta näkyvältä paikalta. Kun Erkot saivat Sanoma Oy:n haltuunsa, he miehittivät ja naisittivat sen johtokunnan jäsenillään ja uskotuillaan. Erkkolaisten lisäksi johtokuntaan jäivät Kaarlon jälkeläiset, vailla todellista valtaa, eräänlaisiksi reliikeiksi vanhoilta ajoilta.

Keuruun kirkkoherra Johannes Warénin ja hänen puolisonsa yhdestätoista lapsesta neljällä oli yhteys Päivälehteen, kuten Antti Blåfield kirjoittaa Loistavissa Erkoissa. Eliel Warén järjesti Keuruulla kesällä 1889 juhlat, joissa lehden perustamista pohdittiin. Veljistä Filip oli Päivälehden toimittaja, Paavo sen avustaja ja Aksel esiintyi illanistujaisissa sekä avusti sisarjulkaisu Nuorta Suomea. Paavosta tuli sittemmin Helsingin Sanomien ensimmäinen päätoimittaja, tosin vain nimellisesti.

Perheiden, siteiden ja aktiviteettien luetteloa voisi jatkaa.

Lisäksi oli vielä luuloteltuja perhesuhteita. Tekla Hultin kertoo muistelmissaan, että Päivälehden toimitussihteerin E. O. Sjöbergin ja toimitukselle tiloja vuokranneet rouva Sjöbergin side oli pitkään hänelle ihmettelyn aihe. Lopulta selvisi, ettei sellaista ollut. Nimi oli sattumalta sama.

Sukusiteiden kirjo herättää epäilyjä nepotismista ja kultalusikka suussa syntymisestä.

Päivälehteläiset suvut eivät olleet erityisen vauraita, mutta kulttuuripääomaa heillä oli paljon. Ja sitä perittiin ja jaettiin sukujen sisällä ja välillä.

Siksi HSSO:sta tuli perheiden yhtiö.