Niklas Jensen-Eriksen: Espanjantauti ja Helsingin Sanomien kohtalo

Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen kuvaa tuoreessa artikkelissaan  sadan vuoden takaisen espanjantaudin riehumista maailmalla ja Suomessa. (Kauhea kulkutauti, Kuukausiliite 4/2020. Artikkeli HS:n tilaajille.)

Espanjantauti vaikutti keskeisesti myös Helsingin Sanomien kohtaloon. Ilman tautia lehdestä ei välttämättä olisi koskaan tullut Erkkojen lehteä.

Lue loppuun

Niklas Jensen-Eriksen: Miten noustaan suureksi veronmaksajaksi?

Artikkelin kirjoittaja Niklas Jensen-Eriksen on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen johtaja sekä yrityshistorian Casimir Ehrnrooth -professori Helsingin yliopistossa.

”Erkkojen sukuun syntyminen, Nokian huippujohtoon nousu ja peliyhtiö Supercellin perustaminen ovat olleet oikeita liikkeitä, jos olet halunnut vaurastuttaa itseäsi ja samalla yhteiskuntaa.” Näin aloittaa HS:n Tuomo Pietiläinen 31.10.2018 verkossa (ja 1.11.2018 paperilehdessä) julkaistun juttunsa Suomen tämän vuosituhannen suurimmista veronmaksajista. Artikkelissa kerrotaan Helsingin Sanomien selvittäneen asiaa. Käytännössä Pietiläinen näyttää päivittäneen aikaisemmat 8.11.2005 ja 3.11.2014 julkaistut tietonsa. Tuoreimmassa kärkeen kiilaavat Sanoman edesmennyt pääomistaja Aatos Erkko, Nokian entinen pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sekä Supercellin perustajiin kuuluva Mikko Kodisoja.

Pietiläisen mainitsemat liikkeet olivat oikeita, mutta kolmikko ei noussut luettelon kärkeen siksi, että yksi heistä syntyi tunnettuun lehtiyrittäjäsukuun, toinen valittiin suuryrityksen johtoon ja kolmas perusti pelifirman. Heistä tuli valtakunnan suurituloisimpia ja verotetuimpia siksi, että he onnistuivat työssään ja saavuttivat suorastaan ”mahdottoman menestyksen”, millä nimellä Jorma Ollila ja Harri Saukkomaa luonnehtivat Nokian nousua. HS:n luettelossa on myös useita Ollilan menestysvuosien dream teamin jäseniä. Lue loppuun

Aleksi Mainio: Ohrana varjosti lehtitaloa

Artikkelin kirjoittaja Aleksi Mainio on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija.

Helsingin Sanomat kirjoitti lukuisia uutisia Ohranan talon salahankkeista varsinkin vuosina 1925–1930, jolloin yleisesikunnan päällikkönä oli omavaltainen Kurt Wallenius.

Unto Hämäläinen: Historian paraatipaikalla. Kivitalo Helsingin sydämessä.
SKS 2018, 118 s.

Vastaitsenäistyneen Suomen turvallisuusviranomaisilla oli kovat otteet, mutta myös hitunen ironian tajua. Kun maahan piti perustaa oma sotilas- ja siviilitiedustelu vuosina 1918–1919, virastokieleen elvytettiin uusvanhoja ilmauksia. ”Ohranoinnilla” viitattiin paitsi Venäjän imperiumin salaisen poliisin hämäräperäisiin juoniin myös siihen, että Suomen yleisesikunnan tiedustelun ja turvallisuuspoliisin piti ottaa mallia näistä samoista metkuista. Vakoilijoita, valheita ja henkisiä kiristysotteita tarvittiin pienen tasavallan itsenäisyyden henkivakuutukseksi. Lue loppuun

Niklas Jensen-Eriksen: Ennen oli helpompaa

Artikkelin kirjoittaja Niklas Jensen-Eriksen on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen johtaja sekä yrityshistorian Casimir Ehrnrooth -professori Helsingin yliopistossa.

Helsingin Sanomain Säätiön vuosijuhlassa 26.9.2018 muisteltiin säätiön 10 vuotta täyttävää toimittajastipendiohjelmaa. Tuen saajat kertoivat haasteellisista, mutta antoisista vierailuista ulkomaille. Reetta Räty oli onnistunut perheineen murtautumaan kiinalaisen byrokratian muurin lävitse, Stefani Urmas oli tempautunut hektiseen amerikkalaiseen työkulttuuriin ja Pauliina Siniauer oli opetellut kokonaan uuden kielen (saksan) päästäkseen Berliiniin. Kaikki olivat yhtä mieltä stipendikautensa antoisuudesta. Se oli tehnyt heistä parempia toimittajia, ja Reetta Räty koki jopa tulleensa paremmaksi ajattelijaksi.

Malmi-Pariisi. Suomen Ilmailumuseo, ilmailumuseo.finna.fi.

Toimittajien ulkomaanvierailuja tuettiin Ludviginkadulla jo kauan ennen Helsingin Sanomain Säätiön syntyä. Lehdelle on aina ollut hyödyllistä avartaa toimittajiensa maailmankuvaa, ja he taas ovat tarttuneet mahdollisuuksiin oppia ja nähdä uutta. Uskottavuus toimittajanakin parani, joten yksittäiset vierailut kirjattiin jopa lyhyisiin matrikkeliteksteihin. Ja olihan niitä muitakin tukijoita kuin lehdet. Esimerkiksi kylmän sodan aikana lännestä tarjottiin dollaritukea ja idästä vodkakierroksia.

Lue loppuun

Niklas Jensen-Eriksen: Englanti – onnen maa

Artikkelin kirjoittaja Niklas Jensen-Eriksen on Päivälehti–Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen tutkija sekä yrityshistorian Casimir Ehrnrooth -professori Helsingin yliopistossa.

Joulun 1944 alla suomalaisille kaupiteltiin päätoimittaja Yrjö Niiniluodon tuoretta kirjaa Tämä oli Englanti. Helsingin Sanomissa 22.12.1944 ilmestyneessä mainoksessa luvattiin vuosia saarivaltiossa asuneen esikoiskirjailijan luovan ”näköaloja syvälle englantilaiseen henkeen ja englantilaiseen elämään”. Hänen tuotantoaan myöhemmin tarkastellut HS:n arvostelija Toini Havu koki esikoiskirjailijan onnistuneen tehtävässään erinomaisesti. Julkaisuajankohta kuitenkin epäilytti: ”Sotavuosi -44 oli sille tuskin otollisin ilmestymisvaihe.”

Todellisuudessa ajankohta oli mitä edullisin. Suomi oli juuri vaihtanut puolta maailmansodassa. Saksa oli muuttunut aseveljestä viholliseksi, ja Suomi oli jäänyt Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Useimmat suomalaiset tunsivat olonsa siellä epämukavaksi, ja vastapainoksi pyrittiin luomaan suhteita lännen suurvaltoihin eli Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan. Saarivaltio oli ollut ennen sotaa Suomen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani, ja sieltä oli saatu myös runsaasti poliittisia, aatteellisia ja kulttuurivaikutteita. Sodan aikana suhteet olivat kuitenkin poikki, ja syksyllä 1944 tiedonnälkä oli suuri. Suurta oli myös suomalaisten halu rakentaa uudelleen siltoja maiden välille. Lue loppuun