Tove Janssonin Näkymätön lapsi -kertomus on ilmestynyt alunperin vuonna 1962 Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -muumikirjassa (ruotsinkielinen alkuteos: Det osynliga barnet och andra berättelser).

Näkymätön lapsi ja arvonanto

Näkymättömässä lapsessa arvonanto näkyy aitona välittämisenä ja lapsen arvostuksena. Kirjan alussa Ninni niminen näkymätön lapsi tuodaan Muumitaloon huolehdittavaksi ja parannettavaksi. Ninni on muuttunut näkymättömäksi, koska häntä on kohdeltu kaltoin.

Tove Jansson: “Näkymätön Ninni”

“— Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää kovin usein, hän muuttuu helposti näkymättömäksi, sanoi Tuu-tikki — Tuota Ninniä säikytteli pahasti eräs täti, joka oli ottanut tytön hoiviinsa, vaikkei pitänyt hänestä. Tapasin tädin, ja hän oli kauhea. Ei vihainen, käsitättekö, sellaisenhan voi ymmärtää. Hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen.”

Tove Jansson: Näkymätön lapsi

Muumitalossa Ninniä kohdellaan kunnioittavasti ja hän alkaakin muuttua pikku hiljaa näkyväksi. Muumien välittäminen eroaa suuresti kylmän tädin kohtelusta. Erityisesti Muumimamman suhtautumista Ninniin kuvaa hyvin seuraava tekstikatkelma, jossa Ninni pudottaa ja rikkoo vahingossa hillopurkin:

“Äkkiä helähti. Keskellä  puutarhaan käytävää oli suuri läjä hilloa, ja kasassa törrötti sikin sokin lasinsirpaleita. Vieressä seisoivat Ninnin käpälät, jotka nopeasti kalpenivat ja haihtuivat näkyvistä.

— Jaha, sanoi äiti. Se oli juuri se tölkki, joka annetaan aina kimalaisille. Nyt kenenkään ei tarvitse raahata sitä niitylle. Ja isoäiti sanoi aina, että jos tahtoo maan kasvavan, sille on annettava jokin lahja syyspuoleen.

Ninnin käpälät tulivat taas näkyviin ja niiden yläpuolelle pari kapeita sääriä.”

Tove Jansson: Näkymätön lapsi

 

Näkymätön lapsi luokassa

Näkymätön lapsi -novellia voi lähestyä vaikkapa forum-teatterin avulla. Forum-teatterin käsitettä käytetään tässä yhteydessä löyhästi kuvaamaan draamamuotoa, johon katsojat pääsevät osallistumaan. Novellista voidaan tehdä eri kohtauksia, jotka näytellään ja joihin muut oppilaat (katsojat) saavat esittää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joiden toimivuutta kokeillaan näyttelemällä ehdotettu tapahtumakulku.

Draamaharjoitus on helpomi tehdä esimerkiksi nukketeatteria, koska käsi-, keppi tai pöytäteatterinukke vieraannuttaa. Nuken kautta näytellessä huomio kiinnittyy nuken, ei oppilaan toimintaan.

“— Hei, Ninni, huusi Myy. Sinä olet nukkunut kuin porsas. Milloin näytät naamasi? Olet varmaankin hyvin kurjan näköinen, koska sinun täytyy tehdä itsesi näkymättömäksi.”

Tove Jansson: Ninni ja Pikku Myy

Hahmoille/nukeille voidaan lukea tai antaa lähtötilanteeksi esimerkiksi Ninnin saapuminen Muumitaloon. Millä konsteilla Ninni saataisiin näkyväksi? Miten Ninni suhtautuu Pikku Myyn räiskyvään ja hieman ivalliseen kohteluun, miltä se tuntuu? Miten Ninniä voisi opettaa leikkimään tai rohkaista hillopurkin rikkoontumisen jälkeen?

Tove Jansson: Naurava Ninni

Linkkivinkit ja lisäresurssit

• Muumilaakson tarinoita, osa 9: Näkymätön lapsi (animaatiosarjan jakso Youtubessa)
• Happonen, Sirke (2012). Muumiopas
• Muita arvonantoon/perheeseen liittyviä Tove Janssonin Muumi-tarinoita
  • Maailman viimeinen lohikäärme
  • Muumilaakson marraskuu
  • Muumipappa ja meri
  • Taikurin hattu