DIANA-malli

1. Johdanto DIANA-malliin

DIANA-malli (Dialogical Authentic Netlearning Activity Model) on Helena Aarnion ja Jouni Enqvistin kehittämä osaamisen rakentamisen toimintamalli, jossa keskeistä on dialogin ja autenttisen oppimisen käyttäminen oppimisprosessissa. Dialogi ja oppimisen intoa synnyttävä autenttisuus ovat DIANA-mallin keskeiset elementit. DIANA-mallin mukaisessa oppimisessa tavoitellaan mielekkyyttä ja yhdessä tekemistä.

Autenttisella oppimisella tarkoitetaan sellaista oppimista, jossa lähtökohtana ovat reaalimaailman ongelmat ja projektit. Autenttisuus edellyttää muun muassa dialogin luomista, rakentamista ja löytämistä. Verkkoympäristö pystyy antamaan autenttisuuden toteutumiselle monella tavalla tilaa. Oppijat tutkivat ja käyvät dialogia ongelmista tavoilla, jotka on sidottu heidän omaan elämäänsä, kokemuksiinsa ja näkemyksiinsä. Mallin mukaiseen verkossa työskentelemiseen tarvitaan aito ja monimutkainen ongelma, joka edellyttää dialogia. Jokaiselle oppijalle tarvitaan myös oma henkilökohtainen osuus, joka on hänen suorituksensa.

Dialogi tarkoittaa arkikielessä vuoropuhelua, mutta kaikenlainen vuoropuhelu ei kuitenkaan ole dialogia! Dialogi on kahden tai useamman keskustelijan välistä kommunikaatiota, joka on aktiivista, sitoutunutta, vastavuoroista, kunnioittavaa, avointa ja vilpitöntä. Parhaimmillaan dialogin tuloksena on yhteinen ymmärrys asioista, mutta se ei ole kuitenkaan dialogin itsetarkoitus! Jokainen oppija tuo dialogin kautta oman palasensa kokonaiskuvan rakentamiseen. Oman näkökulman julki tuominen on tärkeää, ei se, kenen tai minkä asian puolelle se asetutaan. Dialogiin kuuluu aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen keskustelun jatkamiseen myös vaikeissa tilanteissa. Dialogissa välitetään toisista ja suhtaudutaan toisiin kunnioittaen ja vilpittömästi, toiselle hyvää tahtoen.

DIANA-mallin toteuttaminen on käytännössä vaativaa. Dialogin taito kehittyy vain harjoittelemalla ja dialogin oppimiseen tarvitaan tiivistä ohjausta. Opettajat ovat avainasemassa opiskelijoiden ohjaamisessa uusien toimintakäytäntöjen oppimisessa. DIANA-mallia hyödynnettäessä verkkokeskusteluissa, opettajalta vaaditaan vahvaa läsnäoloa, tiukkaa ohjauksellista otetta, sitoutumista ja aikaa opiskelijoille!

2. Dialoginen verkkokeskustelu

Dialogisen verkkokeskustelun 15 perusperiaatetta:

  1. Aktiivinen osallistuminen
  2. Sitoutuminen keskusteluun
  3. Vastavuoroinen suhtautuminen ja reagoiminen
  4. Avoin, vilpitön ilmaiseminen
  5. Kunnioittava suhtautuminen
  6. Minäkeskeisyydestä vapaa vuoropuhelu ja vuorokuuntelu
  7. Kehitteillä olevien ajatuskulkujen ilmaiseminen ja hyväksyminen
  8. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen erilaisten näkökulmien pohjalta
  9. Ajatuksenkulkujen tarkentaminen tiedustelevin kysymyksin
  10. Osallistujien puheen henkilökohtaisten merkityssisältöjen avaaminen kysymyksin
  11. Ajatuksenkulun tekeminen näkyväksi
  12. Osallistujan ajatuksenkulun asettaminen alttiiksi tutkimiselle ja kyseenalaistamiselle
  13. Eteneminen keskustelussa perustuu havaintoihin eikä arvailuihin tai kuvitelmiin toisen ajatuksenkulusta
  14. Viipyminen riittävän pitkään yhdessä keskusteluteemassa, hyppimättä teemasta toiseen
  15. Uusien etenemispolkujen etsiminen asioiden työstämiseksi dialogissa

3. DIANA-mallin neljä kulmakiveä ja verkkokeskustelun ominaisuudet

DIANA-mallin hyödyntäminen käytännön toiminnassa verkossa keskusteltaessa, muodostuu seuraavien kulmakivien mukaisesti:

A Yhteisen perustan luominen oppimiselle verkossa

  • A1. Dialogisen autenttisen oppimisen idea
  • A2. Valmentautuminen ja valmentaminen verkossa oppimiseen
  • A3. Työskentelyn strukturointi ja käynnistäminen

B Verkossa oppimisen autenttinen eteneminen

  • B1. Osaamisen ongelmien löytäminen työelämästä ja niiden muotoileminen
  • B2. Tietolähteiden hyödyntäminen ja omien sisältöjen luominen

C Verkossa oppimisen dialogiset toimintatavat

  • C1. Dialoginen ongelmanratkaisu oppijayhteisössä
  • C2. Dialoginen auttaminen ja tukeminen oppijayhteisössä
  • C3. Dialoginen tiedusteleminen ongelmanratkaisussa

D Oppimisen uudelleen suuntaaminen ja osaamisen kehittäminen

  • D1. Ongelmien uudelleenmuotoileminen ja työn osaamiseen tarkentaminen
  • D2. Arvioimisen idea

Dialogin käynnistyminen verkossa vaatii erityisesti responsiivisuutta eli vastaanottamisen herkkyyttä toisen lausumille. Dialogi käynnistyy jonkun virittämällä ajatuksella tai kysymyksellä Keskustelun aloitteen tekemiseen ja keskustelun jatkamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Kun keskustelukaveri verkossa tulee mukaan, kannattaa olla tarkkana, miten ja mihin hänen tekstissään/puheenvuorossaan kiinnittää huomiota. Tässä kohdassa kannattaa olla huolellinen ja pysähtyä toisen kerrontaan.

Dialogisessa verkkokeskustelussa ei voi olla turhan huolellinen, koska kaikki sen jälkeen verkossa jatkuva suuntautuu tämän kohdennuksen mukaan. Dialogissa ei voi absoluuttisesti pitää kiinni omista kannoista tai koetella vain toisten väitteitä – omat kannat täytyy laittaa testiin ja kyseenalaistaa ne, muussa tapauksessa kysymyksessä ei ole dialogi, vaan yksipuolinen monologi. Dialogissa keskustelua jatketaan siitä, mihin edellinen puheenvuoro on päättynyt (käyttäen samoja ja yhteneviä ilmaisuja, käsitteitä ja sanoja). Dialogisessa verkkokeskustelussa käsitellään yhtä teemaa pitkäaikaisesti ja laaditaan siitä välisynteesejä tarvittaessa