Kriittisen ajattelun menetelmä

Tieteellinen keskustelu on keskustelua ASIOISTA. Se ei hyökkää ihmisiä tai persoonaa vastaan, ei myöskään kumarra eikä mielistele. Tieteellisessä keskustelussa pätee vain paremman argumentin oikeus.

Tieteellinen keskustelu on kriittistä keskustelua. Kriittikko ei kuitenkaan ole yhtä kuin kyynikko. Kriittinen ei ole yhtä kuin negatiivinen. Kriittisyys ei tarkoita kaiken kieltämistä ja huonoksi julistamista. Kriittisyys ei ole vaarallista ja uhkaavaa toimintaa. Kriitikko ei tieteessä ole yleinen syyttäjä.

Kriittisyys tarkoittaa ajattelutaitoa ja arviointitaitoa. Se tulisi nähdä sekä tietoa että toimintaa eteenpäin vieväksi toiminnaksi. Kriittisyydessä on kysymys siitä, että ongelmat, omituisuudet ja vinoutumat havaittaisiin ja tiedostettaisiin. Arvioinnin ja tiedostamisen avulla voidaan vaikuttaa asian suuntaan ja edistymiseen.

Kriittisyyden avulla voidaan muuttaa ja uudistaa toimintaa. Kriittisyydessä peruslähtökohta on vilpitön kysyminen. Kysymyksiä esittämällä ja niitä pohtimalla päästään perusteiden löytämiseen, asioiden ymmärtämiseen. Rakentava kritiikki on tieteellisen keskustelun voimanlähde.

Verkkokeskustelussa oleellista on sen suuntautuminen palvelemaan prosessin etenemistä eikä ainoastaan sosiaalista vuorovaikutusta. Omat käsitykset niin negatiiviset kuin positiivisetkin on pystyttävä perustelemaan.Tärkeätä on kehittää sellaisia oppimistehtäviä, jotka mahdollistavat opiskelijoiden esittää omia mielipiteitään ja näkökulmiaan.

Kriittistä ajattelua asynkronisessa keskustelussa kehittävät:

  • vastaaminen ja reagoiminen toisten keskustelijoiden kysymyksiin
  • tapausten/asioiden analysointi
  • raporttien ja tutkimuspaperien kirjoittaminen
  • arviointien ja yhteenvetojen tekeminen
  • ryhmäraporttien ja -tutkimusten laatiminen
  • ryhmän yhteinen vastaus keskustelukysymyksiin
  • väittely
  • kritiikki

Vaihe 1: Keskustelun aloitus ma – ke

Kukin ryhmäläinen tuo keskusteluun artikkeleihin liittyen vähintään yhden positiivisen ja yhden negatiivisen ajatuksen. Muista perustella omat ajatuksesi.

Vaihe 2: Kommentointi to  – su

Kommentoidaan toisten positiivisia ja negatiivisia ajatuksia ja yritetään löytää vasta/myötäargumentteja toisten esittämille positiivisille/negatiivisille ajatuksille. Esitetään lisäkysymyksiä.

Vaihe 3: Lisää ajatuksia ma  – ke

Päästetään luovuus valloilleen. Tuodaan uusia, itse kehiteltyjä tai lainattuja ajatuksia keskusteluun. Innostetaan toisia ja jatkokehitellään muiden esittämiä ideoita.

Vaihe 4: Ryhmän yhteinen tulos to  – su

Keskustelun kautta pyritään laatimaan ryhmän yhteinen vastaus, mikä ajatuksista oli paras sekä perustelemaan se.

Kriittisen ajattelun kehittämisen menetelmiä

Clark, D: Scaffolding strategy

1. Keskustellaan yksittäisen käsitteen, ajatuksen positiivisista ja negatiivisista puolista

 

2. Tuodaan keskusteluun uusi käsite, ajatus. Keskustelulla pyritään analysoimaan kumpi käsitteistä on parempi.

 

3. Tuodaan keskusteluun lisää käsitteitä/ajatuksia. Päästetään luovuus valloilleen

 

4.Keskustelijat valitsevat parhaan käsityksen/ajatuksen.

 

Morgan, M.,S.: Kriittisen ajattelun kehittäminen loogisen päättelyn kautta

1. Opiskelija esittää väitteen

 

2. Toinen opiskelija esittää todistusaineistoa väitteelle

 

3. Kolmas esittää vastaväitteen

 

4. Neljäs etsii todistusaineistoa ed. väitteelle

 

Morgan, M.,S.: Sosiaalinen argumentointi

1. Ryhmä opiskelijoita esittää hypoteesin

 

2. Toiset ryhmä testaavat hypoteesin luotettavuutta

 

3. Ryhmät voivat hyväksyä hypoteesin, esittää lisää todistusaineistoa tai hylätä hypoteesin ja kehittää uuden

 

Asiantuntijoiden käyttö:

1. Opiskelijat lukevat jonkin henkilön tuottaman artikkelin, joka liittyy käsiteltävään asiaan

 

2. Opiskelijat muodostavat kriittisiä kysymyksiä artikkelista ja pyrkivät todistamaan kysymystensä oikeellisuuden kurssimateriaalin pohjalta

 

3. Opiskelijat laittavat väitteensä keskustelualueelle

 

4. Kritiikin esittäminen ja väittely alkaa

 

Lähteet ja lisätietoja:

 

Karjalainen, Kumpula: Matkaopas tiedeyhteisöön

 

Hakkarainen & al: Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä

 

Walker, G: Critical Thinking in Asynchronous Discussions