University of Helsinki
Tervehdys, tapaamme taas!
Kolmannella kurssikerralla perehdyimme Afrikka-pohjaiseen aineistoon, mikä oli mieleistä vaihtelua Suomen kunnat -aineiston perusteellisen käsittelyn jälkeen. Tarkastelimme timanttikaivosten, öljyesiintymien ja konfliktien sijoittumista Afrikan kartalla, sekä mietimme mahdollista korrelaatioita näiden muuttujien välillä.
Ihan ensimmäisenä ”tiivistimme” aineistoa siten, että yhdistimme valtioiden tiedot omiin sarakkeisiinsa, jotta aineiston tarkastelu olisi helpompaa. Edelliseltä kurssikerralta jo tutuksi tullut datan lisääminen aineistoon osoittautui myös perjantaiaamuna hyödylliseksi, kun lisäsimme excelistä dataa CSV-muodossa QGISiin.
Aineiston tarkastelun helpottamiseksi visualisoimme oleelliset tiedot karttapohjalle (kuva 1).
Kuten kartasta voisi ensinäkemältä päätellä, taloudellisella mittapuulla arvokkaiden luonnonvarojen sijoittumisella on yhteys väkivaltaisiin yhteenottoihin. Tarkasteltuamme Peace Research Institute Oslon tilastoa emme kuitenkaan aivan selvää korrelaatiota luonnonvarojen ja konfliktien välillä huomanneet, ainakaan näin silmämääräisesti. Kuten Johanna Enström blogikirjoituksessaan Kolmas kurssikerta (Johannan Geoinformatiikan menetelmien blogi) toteaa, ”vaikka osalla maista oli paljon timantteja ja paljon konflikteja, osalla myös oli paljon timantteja ja vähän konflikteja, tai vähän timantteja ja paljon konflikteja.” Näin ollen korrelaation suuruutta on vaikea aineiston ja kartan pohjalta tarkkaan tulkita.
Tilastojen tarkastelua olisi mahdollisesti helpottanut esimerkiksi regressiosuoran laatiminen, mutta se jääköön myöhemmäksi. Tälläkin kurssikerralla pääpaino oli kuitenkin QGIS:n teknisen käytön ja hallinnan opettelussa.
Kävin aiheesta kotiin päästyäni sisarusten kesken vielä keskustelua. Esitin kysymyksen, josko luonnonvarojen (tässä tapauksessa öljyn ja timanttien) esiintyvyys ja kaivostoiminta on yhteydessä konfliktien esiintyvyyteen. Voisi utopistisesti ajatella, että luonnonvarat toisivat alueelle varallisuutta ja näin vähentäisivät mahdollisia konflikteja, mutta varallisuuden epätasaisen jakautumisen vuoksi niiden määrä päinvastoin usein lisääntyy.
Konfliktit ovat kuitenkin monisyisiä asioita, joiden syntyyn liittyvät monet muutkin yhteiskuntarakenteeseen jne. liittyvät asiat, joten näiden tietojen valossa pelkän kartta-aineiston pohjalta selkeitä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen on vaikea vetää. Mahdollisia syitä konfliktien syntymisen taustalla voivat nimittäin olla esimerkiksi pula resursseista, korruptio, luonnonkatastrofit ja -mullistukset, epävakaat poliittiset olot, tai köyhyys. Mutta se siitä, eteenpäin!
Kurssikerralla tuli tehdä myös kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyydestä. Äkkiseltään termit eivät minulle sanoneet mitään, mutta sekin selvisi onneksi myöhemmin. Järvisyydellä tarkoitetaan siis järvien (pinta-alan) osuutta vesistöjen valuma-alueiden pinta-alasta ja tulvaindeksillä kuvataan sitä, kuinka moninkertaisesti vettä on tulvahuipun aikana joen keskimääräiseen keskivirtaamaan verrattuna.
Sain kurssikerralla kaikki tiedon jäsentelyn vaiheet läpikäytyä, ja vain kartan visualisoinnin päätin jättää ”kotiläksyksi”. Vietin GIS-luokassa vielä hyvän tovin varmistaessani, että saan varmasti ladattua projektini OneDriveen, jotta sen käsittely onnistuu kotoa käsinkin vaivatta. Mikä murheenkryyni siitä sitten syntyikään, kun torstai-illalla avasin tiedostot kotikoneeltani ja onnettomuudekseni totesin, etteivät layerit ole enää käytössä. Projekti oli siis käytännössä käyttökelvoton, ainakin tällaiselle GIS-maallikolle kuin minä…
Seuraavalla kurssikerralla aion käydä yhdessä Artun kanssa perusteellisesti läpi projektien tallentamisen, jotta niihin voi halutessaan myöhemminkin palata ja jotta välttyisin vastaisuudessa moiselta pettymykseltä.
Tässä vielä näkymä, joka aiheutti allekirjoittaneelle harmaita hiuksia:
Kuulemiin,
Aleta
Lähteet: Enström, J (2022). Kolmas kurssikerta. Johannan geoinformatiikan menetelmien blogi (Viitattu 9.2.2022) https://blogs.helsinki.fi/joen/