Viikko 4: Piste- ja ruutuaineistoja

No moikka!

Kurssikerta lähti leppoisasti käyntiin piste- ja ruutuaineistojen luento-osuudella. Perjantai aamuna keskittyminen oli hieman hakusessa, mutta jotain jäi silti käteen. Opin muun muassa sen, että pistemäisen tiedon avulla voidaan kuvata hyvin monipuolisesti eri kohteita, ja aineistot ovat todella tarkkoja. Ruutuaineistot ovat puolestaan tehokas tapa kerätä alueellista tietoa (ilman valmista aluejakoa), mutta valmiit aineistot ovat varsin kalliita. 

Kurssikerran pääpaino oli ruututeemakartan luomisessa, jossa kuvasimme jonkin ”ilmiön” esiintymistä pääkaupunkiseutua kuvaavalla kartalla. Ensitöiksemme visualisoimme yhteistuumin pääkaupunkiseudun muunkielistä väestöä kuvaavan ruutukartan (kuva 1). Pystyimme käyttämään kartassa oikeita lukuarvoja suhdelukujen sijaan, sillä kartta oli valmiiksi jaettu tasakokoisiin ruutuihin. Tämä siis poikkeaa merkittävästi esimerkiksi koropleettikartasta, jossa käytetään nimenomaan suhdelukuja.

Meri Lehto kielentää tämän vielä osuvammin blogikirjoituksessaan Ruotsinkielisiä ruututeemakartalla (Vielä yksi kysymys geoinformatiikasta) seuraavasti: ”Toisin kuin koropleettikartoissa ruututeemakartassa on hyväksyttävämpää esittää absoluuttisia arvoja. Tämä johtuu siitä, että kaikki ruudut kuvaavat saman kokoisia alueita, eli ilmiö on ikään kuin valmiiksi suhteutettu alueen pinta-alaan.”

Kartassa yksi ruutu edustaa neliökilometrin kokoista aluetta. 

Kotiin tehtäväksi jäi omatoiminen ruututeemakartta, johon kukin sai valita mieleisensä aiheen. Itse valitsin analyysiini 20-vuotiaiden määrän ja sijoittumisen pääkaupunkiseudulla (kuva 2). Olisin halunnut kartalleni nuoret ikähaarukalla 18-24, mutta en osannut toimittaa tarvittavaa ”yhdistämisprosessia” 🙁

Valitsin kartalleni kyseiset värit, sillä ääripäät (punaisella) erottuvat siitä selkeämmin. Ainut (kirkuvan!) punainen kohta on Kallion/Vallilan alueella, jolla asuu eniten 20-vuotiaita pääkaupunkiseudulla. Vallilassa ja Kalliossa on mm. paljon eri säätiöiden tukemia opiskelija-asuntoja, ja se on nuorten suosiossa myös boheemin statuksensa ansiosta. Myös sijainti on nuorten liikkumisen kannalta edullinen; alueelta on hyvät kulkuyhteydet mm. Helsingin Yliopiston Kumpulan- ja Keskustakampukselle, sekä ammattikorkeakouluihin. 

Olen aina pitänyt erityisesti teemakartoista, sillä ne mahdollistavat ilmiöiden tarkastelun paljon konkreettisemmalla tavalla. OIen melko visuaalinen oppija, jolloin kuvat ja esitykset tukevat oppimisprosessia ja asioiden kokonaisvaltaisempaa ymmärtämistä. Kartoissa tulee helpommin pohdittua asioiden syy-seuraussuhteita osana laajempaa kokonaisuutta. Lisäksi teemakartat ovat vielä visuaalisesti kauniita ja esteettisiä, jolloin niitä on mukava tarkastella tarkemminkin. 

”Lopputunnista” perehdyimme vielä QGIS:sä piirtämiseen rasterikartan avulla. Käyttö oli melko sujuvaa, joskin ei niin yksinkertaista kuin aiemmilta kursseilta tutuksi tulleella CorelDraw-ohjelmalla. Mutta siitä lisää myöhemmin!

Kuulemiin,

Aleta

Lähteet: Lehto, M (2022) Ruotsinkielisiä ruututeemakartalla. Vielä yksi kysymys geoinformatiikasta (viitattu 20.2.2022) https://blogs.helsinki.fi/lehtomer/