Month: March 2022

Terve taas,

7. kurssikerralla teimme itse kukin valitsemastamme alueesta ja aiheesta kartan, jonka toteuttamisessa hyödynsimme jo kurssilla oppimiamme taitoja. Meidän tuli valmistautua kurssikertaa varten tekemällä etukäteisvalmisteluita, mikä käytännössä tarkoitti sopivan materiaalin hankkimista internetistä. Pelkästään sopivan datan etsimiseen uhrautui useampi tunti, ja monen monta “haavetta” murskautui matkan varrella, mutta perjantai-aamuna aineistot olivat kuin olivatkin kasassa!

Pystyin hyödyntämään kartassani paljon kurssikerroilla jo ennestään käytettyä materiaalia, joista valikoin itselleni kartan käyttötarkoitusta ajatellen parhaat palat. Näistä itselleni sopivimmat löytyivät kurssikertojen 3 & 4 materiaaleista, joista hyödynsin pääkaupunkiseudun karttatasoja, kuten tiestöä ja aluerajauksia. Varsinaiset muuttujat hain internetistä. Helsinki Region Infoshare osoittautui erittäin käyttökelpoiseksi lähteeksi ja löysinkin toimivat ja hyvin sovellettavissa olevat layerit käyttööni.

Varsinainen digitointi ja QGIS:n työkaluilla kikkailu sujui jo joutuisasti, kun oikeat tasot oli vihdoin saatu “samaan pakettiin”. Tärkein työkalu oli tälläkin kertaa Join by location -toiminto, jonka ansiosta sain eroteltua pääkaupunkiseudun työpaikkaruutuaineistosta Helsingin, ja vielä edelleen pyöräteiden lähietäisyydellä olevat kohteet. Mitään kovin radikaaleja muutoksia minun ei tarvinnut netistä lataamilleni aineistoille tehdä, joten prosessi itsessään ei vienyt kovin kauaa. Pääpaino kurssikerran tehtävissä oli siinä, että osasi etsiä ilmaista ja käyttökelpoista, sekä hyvin sovellettavissa olevaa dataa internetin loputtomasta valikoimasta. Tätä ei oltu aiemmin kurssilla tehty, joten viimeisen kurssikerran (</3) ohjelma oli kokonaisuudessaan hyvin opettavainen, kertaava ja kokoava.

Kartallani näkyvä ruudukko kuvaa Helsingin yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen työpaikkoja. Aineiston alkuperäislähde on Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Kartalla esitetyt pyörätiet ja baana kuvaavat puolestaan Helsingin pyöräväyläsuunnitelmaa vuodelle 2025. Se on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan julkaisema.  Karttani siis lyhykäisyydessään esittää sitä, miten pyöräteitse pääsee (erittäin sujuvasti) töihin vuonna 2025, jos Helsingin kaupungin kaavailema suunnitelma toteutuu.

Karttani on melko pelkistetty, ja olosuhteiden pakosta eräänlainen GIS-amatöörin tekele, mutta kuten Elsa Pakkanen blogikirjoituksessaan Kurssin lopetus – omavalintainen kartta/karttasarja: Chilen yli 5 magnitudin maanjäristykset ja tsunamit 2000-luvulla Pakkane_GEM sanoo: “Vaikka kartoissa olisi puutteita ja parantamisen varaa, ovat ne silti kiinnostava visualisoinnin keino maantieteellisten ilmiöiden syiden ja seurausten tarkasteluun.” Paljon itse pyöräilevänä minusta on kiinnostavaa tarkastella, miten kaupungin kaavailemat muutokset käytännössä vaikuttavat ihmisten arkeen. Ovatko muutokset relevantteja, kannustavatko ne pyöräilyyn, helpottavatko ne ihmisten arkea ja niin edelleen.

Vaikka en tehnytkään karttaa nykyisen pyöräverkon kattavuudesta, eikä minulla täten ole materiaalia vertailua varten, karttani silti osoittaa hyvin, että kaavailtu pyöräverkko mahdollistaa työmatkojen taittamisen pyörällä hyvin laajalti lähitulevaisuudessa. Toisaalta kuten kartalla tummanruskeina kuvatut kohteet ilmentävät, Helsingin kaupungin pyöräväyläsuunnitelmassa on vielä parantamisen varaa.

Itsenäistehtävä vahvisti uskoa omaan osaamiseen, ja oli ilahduttavaa huomata, että kurssilta todella oli jäänyt jotain käteen. Mielipiteeni geoinformatiikasta ei ollut vielä edellisten kurssien pohjalta ehtinyt kunnolla muotoutua, mutta nyt voin varmuudella sanoa, että haluan syventää osaamistani vielä lisää.

Suurkiitos kurssista! Toivottavasti (:-D) tapaamme taas,

Aleta

Lähteet: Pakkanen, E (2022). Kurssin lopetus – omavalintainen kartta/karttasarja: Chilen yli 5 magnitudin maanjäristykset ja tsunamit 2000-luvulla. Pakkane_GEM (Viitattu 4.3.2022) https://blogs.helsinki.fi/pakkanee/

Kurssikerta lyhykäisyydessään oli happihyppelyä raittiissa loskasäässä, sekä hasarditeemakarttojen tekoa ”opetuskäyttöä varten”. Kurssikerran aluksi teimme reippaan 45 minuutin mittaisen kävelyretken Kumpulan kampuksen lähimaastossa ja tuotimme aineistoa pistekarttaa varten. Kuten Elida Peuhu blogikirjoituksessaan Ulkoilua ja katastrofeja Geoinformatiikan menetelmät sanoo: “Aineiston kerääminen oli mielestäni mukavaa vaihtelua luokassa istumiselle ja lopputuntikin meni reippaammin, kun oli ensin päässyt ulkoilemaan.”

Kurssikerran itsenäistehtävän tarkoituksena oli puolestaan tuottaa kolme erilaista hasarditeemakarttaa, joissa pohjana oli maailmankartta Robinsonin projektiolla. Tavoitteena oli tuottaa materiaalia, jota aineenopettaja voisi (ikään kuin) hyödyntää tuntiopetuksessaan. 

Aineistonkeruuta varten meidän tuli ladata Epicollect5-sovellus, jonne tallensimme dataa numero-, teksti- ja kuvamuodossa. Tämän jälkeen toimme datan QGIS:iin ja tarkastelimme, sekä visualisoimme sitä eri tavoin. Oli helpottavaa huomata, että jotain oli jäänyt kurssilta käteen, sillä aineiston käsittely oli jo melko sujuvaa. 

Kurssikerralla tutustuimme ensimmäistä kertaa interpolointiin, jossa ”loimme” kuin tyhjästä arvoja jo kartalla näkyvien pisteiden välille. Interpolointi toimii siten, että tyhjiä kohtia arvioidaan niitä ympäröivien pisteiden mukaan asteittain, jolloin kaikista lähimmät pisteet vaikuttavat arvioon eniten. Tämän toimenpiteen ansiosta aikaansaimme jatkuvan pinnan, joka kattoi koko tutkimusalueen. Tällöin meidän oli mahdollista tarkastella koettua turvallisuutta koko kartan alueelle ja luoda siten visuaalisesti ja informatiivisesti toimiva esitys kuvaamaan valittua ilmiötä. 

Itsenäistehtävä lähti joutuisasti käyntiin, sillä Arttu oli koonnut tarvittavat aineistolinkit valmiiksi Moodleen kurssialustalle. Minua yllätti ilmaisaineistojen monipuolisuus ja käyttökelpoisuus, ja tunsin ymmärtäneeni GIS-maailmasta hiukkasen enemmän, kun sain aineistot vihdoin tuotua sovellukseen. Varsinainen hyväveliverkosto! Ainut kompastuskivi tuntui olevan aineistojen muokkaaminen oikeaan muotoon, jotta ne sai ”vaivatta” siirrettyä QGIS:iin, mutta tästäkin selvittiin Arttu-Armaan avuliaalla opastuksella, eikä QGIS-amatööri jäänyt tälläkään kertaa pahemmin pulaan. 

Olimme aikaisemminkin kurssilla muokanneet dataa Excelissä CSV-muotoon, mutta sen kanssa sai vielä tovin painia, jotta  tekeminen sujuvoituisi. Tämä oli erittäin kaivattua ja hyödyllistä kertausta, ja päivän päätteeksi koin olevani taas hitusen viisaampi. Askel askeleelta kohti GIS-velhon titteliä! Jossain kaukana se häämöttää. 

Loin aineistojen pohjalta kolme (3) erilaista hasarditeemakarttaa, joita ovat maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja meteoriittien putoamiset maailmankartalla tiettyinä aikaväleinä. Esittelen ne nyt valtaisalle lukijakunnalleni kronologisessa järjestyksessä, sen mukaan kun sain ne kurssikerralla tehtyä:

*Update: tässä kohdin kirjauduin OneDriveen (365) ja koitin etsiä tunnilla tallentamani kartat, jotta voisin ladata ne blogiini. Vaan kuinkas kävikään, tiedostoja ei löytynyt kerta kaikkiaan mistään. Tyhjästä kun ei voi paljoa nyhjästä, tämän blogikirjoituksen osalta kuvamateriaali jää hyvin vähään. Minulla nimittäin ei ole aikaa eikä energiaa väsätä _kaikkia_ karttoja alusta alkaen. Tärkeintä lienee, että ne on onnistuneesti kertaalleen luotu ja siinä mielessä oppimiskokemus on tapahtunut. Yleisön pyynnöstä (:-D) tein kuitenkin uudelleen tulivuorikartan ja esittelen sen nyt Teille, jotta blogini visuaalinen ilme olisi vähän eheämpi ja analyysia olisi edes nimeksi asti. Kas tässä! (Kuva 1)

Kartallani näkyy tulivuoret, jotka ovat purkautuneet 1800-luvun jälkeen. Ne on esitetty oransseina pisteinä. Lisäinformaatiota ja kartan luettavuutta parantaakseni lisäsin karttaani myös litosfäärilaattojen- sekä valtionrajat, joita kuvataan ruskeilla ja mustilla viivoilla. Mielestäni kartta on ihan käyttökelpoinen, sillä se auttaa havainnollistamaan tulivuorien ja laattojen välistä riippuvuussuhdetta. Kartta on myös visuaaliselta ilmeeltään sopivan pelkistetty ja legenda kertoo oleellisimmat asiat. 

Oheismateriaalissa nimenomaan käsiteltiin tulivuoria, jotka ovat purkautuneet tiettyinä aikoina. Mielestäni tässä yhteydessä ei ole oleellista tulivuorien aktiivisuus, vaan nimenomaan se, mihin niitä on syntynyt ja missä ne sijaitsevat. Sen vuoksi valitsin tulivuorenpurkaukset 1800-luvulta alkaen, jolloin saan “otantaan” mahdollisimman paljon kuitenkin suhteellisen “nuoria” tulivuoria.

Tämä riittää tältä erää, nyt muiden hommien pariin.

Kuulemiin,

Aleta

Lähteet:

Peuhu, E (2022). Ulkoilua ja katastrofeja. Geoinformatiikan menetelmät (viitattu 3.3.2022)