Viikko 5: Buffereita jne

Terve taas!

Opiskelukaverini olivat pelotelleet minua viidennen kurssikerran sisällöllä niin, että mielessäni pyörivät hirvittävät kauhukuvat laahustaessani perjantai-aamuna kello 08.15 GIS-luokkaan. Luvassa olisi työntäyteinen aamu tyhjällä vatsalla ja lamaantuneella aivotoiminnalla. Itse tehtävät eivät olleet turhan vaativia, mutta työtä todella oli, ja sain otsa hikikarpaloilla paiskia hommia, jotta säästyisin epäinhimilliseltä määrältä kotitehtäviä päivän päätyttyä. 

En pysynyt laskuissa mukana, kun muodostin buffereita yksi toisensa perään. Kertaus on opintojen äiti, niin sanotaan, mutta hieman liian yksipuoliselta alkoi aamun ohjelma vähitellen tuntua. Olen eräältä kokeneelta GIS-konkarilta Aapo Keinäseltä taannoin kuullut, että 10 000 toistoa tekee mestarin, ja uskon tätä menoa saavuttavani kyseisen tittelin alta aikayksikön. Emme keskustelleet niinkään digitoinnista tai muista GIS-kommelluksista hänen lausuttuaan tuon ikimuistoisen kommentin, mutta uskon sen pätevän myös tässä yhteydessä. Ihan vastaaviin lukemiin en vielä perjantaina yltänyt, mutta kauas en laskuissa jäänyt (luulen ma). 

(Pieni liioittelu tuskin on pahasta)

Tässä tuloksia Itsenäistehtävään kohtaan 1.1:

• Tutki kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, etäisyys kiitoratoihin linnuntietä alle 2km: 62642
• Kuinka monta prosenttia edellisen kohdan asukkaista asuu Helsinki-Vantaan lentokentän pahimmalla melualueella (65dB)? 303
• Kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella? 11923
• Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta (kartalla kaakosta luoteeseen)? 13560 (Tässä kohdin tein ilmeisesti virheen, ja muodostin bufferin väärään paikkaan/muutoin väärin, joten lopputulos lienee epätosi (ei mahdu virhemarginaaliin).  Ohessa kuva epäonnistuneesta suorituksestani (kuva 1)).

Kohdan 1.2 tehtävään sain seuraavanlaiset tulokset: 

Kartan alueella alle 500m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta asuu 111 765 henkilöä, tämä tarkoittaa vajaata 22 prosenttia (%) koko kunnan väestöstä, asukasluvun ollessa 516 193. Heistä työikäisiä (15-64v) on 74 989. 

Edetessäni tehtävissä törmäsin suorastaan ylitsepääsemättömään ongelmaan. En nimittäin saanut taajamat_region.shp tietokantaa tuotua oikeaopillisesti QGIS:iin. Kokeilin ladata aineistot eri lähteistä useampaan otteeseen, ja kokeilin kaikkia tietämiäni kikkoja ongelman ratkaisemiseksi, mutta en päässyt asiassa paljoa puusta pitkälle. Voisin sanoa, että teoriassa osaisin tehdä itsenäistehtävä 2:sen bufferityökalun, join by location -toiminnon, Field Calculatorin ja tilastot-ikkunan avulla, joten en jää tämän tehtävän osalta enää QGIS:n kanssa tämän enempää tappelemaan. Oleellisinta lienee, että osaan (uskoakseni ja toivottavasti) käyttää mainittuja työkaluja ainakin auttavasti. 

Valitsin itsenäistehtävistä 3-5 ensimmäisen, eli ”koulut”. Siinä pääsinkin perehtymään lisäksi vielä tarkemmin QGIS:n laskentatyökaluun, nimittäin Field Calculatoriin. Työkalun avulla laskin aineistosta summia ja prosentteja. Käyttö oli melko sujuvaa, joskin sain pariin otteeseen kysyä neuvoa (onneksi jo kovin auttavaisiksi ja ymmärtäväisiksi todetuilta) kurssikavereiltani.  Tähän tehtävään sain seuraavanlaiset vastaukset:

• Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä? 14
• Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä? 62
• Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste & ylä-aste)? 9,7%
• (Arviolta) Kuinka monta muunkielistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu?  11

Vertaillessamme saatuja lukemia kurssikavereiden kanssa, huomasimme jos monenmoista eroavaisuutta oheisen tehtävän tuloksissa. Pohdimme, kenellä heittää eniten ja kuka tällä kertaa on osunut oikeaan. Mutta kuten Roosa Kotilainen blogikirjoituksessaan Viikko 5: Bufferointia ja itsenäisiä analyyseja (Roosan blogi) sanoo: “Täysin oikeat vastaukset eivät onneksi olleet tehtävän ydin tällä kertaa, vaan se miten tehtävät sai suoritettua.”

Tässä vaiheessa minun varmaan olisi tarkoitus analysoida tuloksiani tai pohtia oppimaani. Käydä itseni kanssa kriittistä tieteellistä vuoropuhelua ja suoltaa nerokkaita havaintojani blogitekstiin muidenkin luettavaksi. Juuri nyt en siihen kuitenkaan pysty. 

Mielessäni pyörivät ihan muut asiat, ja samalla pääni lyö tyhjää. On tapahtunut ja tapahtuu jotain, joka käy yli inhimillisen ymmärrykseni. Venäjä on aloittanut laajamittaiset sotatoimet Ukrainassa. Vaikka Suomen hallinto sanookin, ettei Suomeen kohdistu välitöntä aseellista uhkaa, mieleni on valehtelematta hieman järkkynyt. 

Minun elinaikanani ei vastaavaa ole vielä tapahtunut, ja tuntuu hankalalta koittaa järkevästi käsitellä asiaa, josta ei ymmärrä paljon mitään. Väistämättä mieleen nousee kaikenmaailman uhkakuvia, ja lähitulevaisuus tuntuu siten kovin arvaamattomalta. Voisin kirjoittaa aiheesta enemmänkin ja avata siten (itselleni ja muille) tuntojani tapahtuneesta, mutta säästän lukijakunnan enemmältä vuodatukselta. Tämä ei kuulu tänne. Ei pieneen GIS-kuplaani. Ei vielä. 

Lopetan tähän. 

Kuulemiin,

Aleta

Lähteet: Kotilainen, R (2022) Viikko 5: Bufferointia ja itsenäisiä analyyseja. Roosan blogi (viitattu 24.2.2022) https://blogs.helsinki.fi/rokoro/