Harjoitus 3

Tällä harjoituskerralla teimme aika paljon kaikkea.

Pyörittiin taas eri tietokantojen parissa. Tämän blogipostauksen suhteen olen vähän myöhässä ja kurssikerran asiat tuntuvat jo vähän unohtaneen, joten lainaan Susanne Rautamon blogin Kurssikerta 3 postauksesta pätkän: “Kurssikerran aikana mm. Valmistelimme tietokantoja käyttämistä varten, kertasimme tiedon hakua ja yhdistämistä tietokannoista ja tuotimme uutta tietoa ladattujen tietokantojen avulla.”

Harjoittelimme aineistojen pyörittämistä Afrikkaan sijoittuvalla tehtävällä. Saatiin kartalle esitettyä, miten eri maiden öljy-  ja timanttivarannot ja konfliktien määrä ovat yhteydessä toisiinsa. Unohdin kuitenkin ottaa valmistuneesta kartasta kuvan 🙁

Komppaan Tatu Jenzeä prosessing toolboxin hyödyllisyydestä: “Prosessing toolbox tuntui erittäin hyvältä välilehdeltä, koska en kyllä jaksa aina tiirustella kaikenmaailman kuvakkeita, jotta löydän haluamani työkalun.”

Kuva 1. Valuma-alueet

Kuva 2. Valuma-alueet ja järvisyysprosentti

Itsenäisenä tehtävänä teimme tulvaindeksikartan (kuva 1). Tyyne Turunen selittää kartan piirteistä blogissaan: “Kartta 1 esittää Suomen jokien valuma-alueet ja indeksiluvut. Tummemmat alueet viittaavat korkeampaan lukuun, ja vaihtelua on 1 ja 1100 välillä. Valuma-alueiden indeksiluvut viittaavat alueiden tulvaherkkyyteen.”

Kuten kartasta huomaa, korkeammat arvot on esitetty tummemman sinisellä värillä. Mitä tummempi alue on, sitä koreampi tulvariski sillä on. Tummemmat alueet ovat keskittyneet länsi- ja itärannikolle, joille tyypillistä on alavat ja tasaiset alueet.

Toisessa kartassa (kuva 2) on esitetty lisäksi eri valuma-alueiden järvisyysprosentit. Valitsin järvisyysprosenttia kuvaavien palkkien väriksi valkoisen, sillä ne erottuvat pohjakartasta hyvin ja kartan värimaailma pysyy selkeänä ja nättinä. Karttoja tehdessä päädyin jättämään joet pois näkyvistä, sillä kartta olisi muuten näyttänyt melko sekavalta.

Järvisyysprosentteja tarkastellessa huomaa, että pienten tulvariskialueiden alueilla järvisyysprosentti on huomattavasti korkeampi, kuin korkean tulvariskin alueilla. Siiri Laiho oli pohtinut blogissaan selittäviä tekijöitä ilmiölle: “Näillä alueilla on selvästi tekijöitä, jotka vaikuttavat tulvimisen voimakkuuteen. Sijainti rannikon lähellä vaikuttaa veden määrään. Joet tulvivat enemmän, sillä muualta sisämaasta kerääntynyt vesi yhdistyy pienemmille alueille mereen virratessa.”

Karttoja tehtäessä oli vähän hämminkiä ja tallensinkin lopulta kartan, jossa pylväät olivat väärin. 4. kurssikerran luennolla sain onneksi korjattua pylväiden arvot oikeiksi, ja kartat näyttävätkin mielestäni nyt aika kivoilta.

Kiitos kun luit!🐱

Lähteet:

Jentze, Tatu (2023). Korjailua, paikkailua ja valumista. https://blogs.helsinki.fi/jentze/2023/02/01/korjailua-paikkailua-ja-valumista/

Turunen, Tyyne (2023). 3. Harjoituskerta 1.2.2023. 3. harjoituskerta 1.2.2023 – ttyyne’s blog (helsinki.fi)

Rautamo, Susanne (2023). Kurssikerta 3. Kurssikerta 3 | Susanne’s blog (helsinki.fi)

Laiho, Siiri (2023). Kolmas kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/siirilai/2023/02/07/kolmas-kurssikerta/