Web 2.0, sosiaalinen web, yhteisölliset palvelut, miten vain haluammekaan tätä ilmiöt nimittää, vaatii myös teknologiansa.
Jos jokin aikaa on ollut menossa kehityssuunta, jossa web 2.0-ominaisuuksia on lisätty erilaisiin portaali- tai sisällönhallinta-alustoihin kuten Microsoftin MOSS:iin tai vaikkapa IBM:n palvelualustoihin. Tällaisissa järjestlemissä on luontainen tilaus yhdessä työryhmäohjelmistojen kanssa myös yhteisöllisemmillekin työkaluille.
Näiden suurten toimijoiden lisäksi web 2.0 -alustojen kanssa on työskennelty myös muualla. Seuraavassa muutamia esimerkkejä alustoista ja työkaluista web 2.0 -järjestelmien rakentamiseksi:
Näillä kaikilla tuntuu olevan omat fokuksensa ja käyttötarkoituksensa. Alustoja on suljettuina, mutta myös avoimen lähdekoodin ratkaisuina.
Alustoja löytyy nykyään myös paljon muita kuten esimerkiksi tämänkin blogin alla oleva WordPress, jolla on omat etunsa esimerkiksi Facebook-tyyliseen lähestymistapaan verrattuna.
Asiasta kiinnostuneiden kannattaa myös tutustua TechCrunchin artikkeliin Nine Ways to Build Your Own Social Network.
Yhteisölliset mediat ovat tulleet useille tutuiksi suuren median palveluista kuten MySpace tai Facebook, mutta idean hyödyntäminen osana organisaatioiden toimintaa on vielä alkutekijöissään. Jotain lähtöpisteitä kuitenkin on jo olemassa: Social Platform Offers Social Networking Infrastructure.
Koko joukko pohdinnan aiheita varsinkin suuremmilla organisaatioilla on suhteessa yhteisölliseen mediaan. Miten tämä lähestymistapa sopii esimerkiksi tiukasti prosessiohjatun organisaation arkipäivään? Miten web 2.0 voi olla organisaatiolle hyödyksisen arkipäivässä? Miten yhteisöllinen lähestymistapa itseasiassa muuttaa organisaatioiden toimintaa, prosesseja ja tapaa asioida sisäisesti ja ulkoisesti?
Kysymykset eivät ole helppoja, mutta erittäin mielenkiintoisia. Varmasti näemme tulevaisuudessa elävämpiäratkaisuja kuin nykyiset työryhmäohjelmistot ja organisaatioita, jotka myös hyötyvät avoimesta yhteisöllisyydestään.
Kiinnostavia kysymyksiä toisaan, ja varmasti ajankohtaisia monissa organisaatioissa.
IBM:lla on jo muutaman vuoden kokemus talon sisäisen verkostopalvelun käytöstä, kokemuksia on summattu esim. tässä lyhyessä rapsassa. Törmäsin myös äskettäin loistavaan analyysiin siitä, miten sosiaalisen median lähtökohdat tosiaan ovat osin törmäyskurssilla perinteisen tietämyksenhallinnan periaatteiden ohjaamien toimintamallien kanssa.
Muuten, blogeja avoimena sosiaalisena verkostona tutkineena tuo blogeja verkoston solmuina hyödyntävä DiSo vaikuttaa kiinnostavalta proggikselta. Mikä lienee projektin happi tällä hetkellä? Nyt WP-piireissä kohistaan BuddyPressistä, joka on laajennuksilla WP Mutiuserin päälle rakennettava suljetumpi verkostopalvelu. Osa sen palikoista, kuten blogiryhmät, voisivat kyllä olla käyttökelpoisia yliopiston blogipalvelussakin.