Suoraan asiaan

Gerry McGovern kirjoittaa CMSWiressä siitä, että web-sivustoilla ei pitäisi ihmisille selittää mitä siellä aiotaan tehdä, vaan tehdä niitä asioita. Suoraan asiaan meneminen on usein taitolaji, mutta sitä kannattaa harjoittaa.

Esimerkkinä McGovern käyttää websivustolle ripustettavia tervetulotoivotuksia, jotka ovat varsin turhia. Tai toisinpäin sitä, että ei Googlen etusivulla selosteta kuinka nopeaa ja vaivatonta tiedonhaku hakukoneella on. Yksinkertaisesti se on sitä.

McGovern moittii myös julkisia hallitusten verkkosivustoja siitä, että niitä käytetään poliitikkojen esittelyyn ja siihen kuinka paljon veroeuroja kulloinkin aiotaan johonkin kuluttaa. Erilaisia suunnitelmia kiinnostavampaa on se mitä ja kuinka olemassa olevia pulmia voidaan ratkaista. Soveltaen ja osittain nämä kommentit sopivat myös suomalaiseen julkishallintoon.

Sähköisessä asioinnissa ollaan saman pulman äärellä eli ne keskeiset palvelut pitäisi nostaa esille ja organisaatiolähtöinen esitteleminen jättää vähemmälle. Webissä pitäisi siis päästä tekemään asioista sen sijaan, että kuunnellaan suunnitelmia niistä.

Uusi hakukone – Wikia Search

Wikia on julkaissun alfa-version uudesta Wikia Search-hakukoneesta. Wikia tukee myös mediaWiki -ohjelmistoa, joka alunperin kehitettiin Wikipedia-projektiin. Sittemmin tuo avoimen lähdekoodin ohjelmisto on levinnyt useisiin muihin vastaaviin hankkeisiin.

Wikia Search on niin ikään avoimuuteen perustuva projekti, joka nojaa pitkälti käyttäjäyhteisön palautteeseen. Tässä vaiheessa kehittäjät myöntävät hakukoneen olevan vielä varsin raakile, mutta antamalla sen yhteisön tarkasteltavaksi kehitystä odotetaan saavutettavan jo varsin pian.

Sähköinen asiointi houkuttelee suomalaisia

Tieto- ja materiaalivirtojen hallintaan ratkaisuja tarjoava Itella eli perinteisemmin sanottuna Posti on teettänyt selvityksen suomalaisten suhtautumisesta sähköisen asioinnin palveluiden käyttöön.

Selvityksen mukaan 75% suomalaisista pitää suomalaisista pitää sähköiseen asiointiin liittyvää palvelua ja sen ominaisuuksia itselleen tärkeänä ja hyödyllisenä. Kyselyyn vastanneista 11 prosenttia hoitaa netissä asioitaan päivittäin, esimerkiksi tekee erilaisia tilauksia, ajanvarauksia, täyttää lomakkeita tai maksaa laskuja. Jos sähköisesti asioivien joukkoon lasketaan ne, jotka hoitavat asioitaan muutaman kerran viikossa, niin 35 prosenttia suomalaisista asioi netissä sähköisesti jo nyt, tavalla tai toisella.

Sähköisten asiointipalveluiden koetaan parhaiten sopivan rahaliikenneviesteihin kuten kuitteihin, tiliotteisiin, laskuihin ja palkkalaskelmiin. Toiminnallisesti niiden vastaanottamiseen, käsittelyyn ja arkistointiin. Muita suosittuja sähköisten asiointipalveluiden kohteita olivat varallisuuteen tai terveyteen liittyvien, kuten reseptien, hammaslääkärikutsujen, tai laboratoriotulosten, viestien vastaanottaminen, käsittely ja arkistointi. Muita listattuja kohteita olivat verotus, rakennusluvat, päivähoitopäätökset, opiskelupaikan vahvistaminen ja muut viranomaispäätökset.

Suurimmaksi esteeksi koettiin tiedon puute eli sopivaa sähköistä palvelua ei yksinkertaisesti tunneta.

* * *

Odotukset sähköisille asiointipalveluille ovat siis kohtuullisen kovat nykyisistä lähtökohdista tarkastellen, mutta suunta on selvä. Asiointiprosesseja pitää saada verkkoon ja niiden lopputuotokset arkistoitua turvallisesti ja siten, että ne on turvallisesti sieltä poimittavissa.

Halutut palvelut eivät ole helpoimmasta päästä, vaan vaativat sekä tietoturvalta että toiminnallisuuksiltaankin hyvää ja tarkkaa suunnittelua. Lisäksi käyttäjien vahva tunnistaminen nousee arvoonsa, sillä viranomaisten tarjotessa palveluita verkossa, on pystyttävä luottamaan siihen, että sopimuskumppani on juuri se, joka hän väittää olevansa.

Julkishallinnossa on kaikissa näissä edistytty viime aikoina, mutta töitä on vielä tehtävänä ennen kuin olemme siirtyneet eYhteiskuntaan.

* * *

Anekdootti sinänsä, mutta tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan alle 40-vuotiaista lähes 100 prosenttia käyttää internetiä. Hiljalleen nettipalvelveluiden piiri kasvaa koskettamaan koko väestöä.

Imagine Cup on käynnistynyt

Opiskelijoille suunnattu Microsoftin sponsoroima teknologiakilpailu Imagine Cup on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Kyse on kansainvälisestä kilpailusta, jossa pyritään löytämään innovaatioita globaalien ja todellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden 2008 kilpailun teemana on ympäristö.

Kisaa käydään 9 sarjassa:

  • Software design
  • Embedded Development
  • Game Development
  • Project Hoshimi
  • IT Challenge
  • Algorithm
  • Photography
  • Short Film
  • Interface Design

Finaalit järjestetään Pariisissa heinäkuun alussa.

Linkit:

Sähköinen asiointi vaatii prosesseja

Sähköinen asiointi voidaan määritellä käytännönläheisesti siten, että sähköinen asiointi on asioiden toimittamista sähköistä palvelua hyväksi käyttäen.

Kun lähdetään liikkeelle siitä, että kyseessä ovat palvelut, joita halutaan viedä sähköiseen maailmaan ja verkkojen kautta saataville, vaatii niiden toteuttaminen aina myös sen prosessin ymmärtämistä mistä sähköinen palvelu tehdään. Tämä taas edellyttää väistämättä sitä, että prosessit pitää olla kuvattuna, jotta ne voidaan teknisesti myös toteuttaa.

Prosessien kuvaamiseen on olemassa useita erilaisia metodeja, kuten

BPMN: http://www.bpmn.org/ ja
BPEL: http://www.oasis-open.org/committees/tc_home.php?wg_abbrev=wsbpel

Kuvaustavasta riippumatta prosesseihin liittyy myös aina niiden johtaminen ja omistajuus. Sähköinen asiointi ei välttämättä muuta niitä mitenkään, mutta edellyttää molempien olemassa olemista, muuta itse palvelun sähköistäminen ei onnistu tai sähköisesti toteutettu prosessi ei noudata organisaation toimintaprosessia siinä mittakaavassa, että se tuottaisi toivottuja hyötyjä. Prosesseilla kun on sellainen ikävä piirre, että mikäli niitä ei ole määritelty ja kuvattu johdetusti, niitä alkaa syntymään organisaatioon ad hoc ja sähköisten asiointipalveluiden kohdalla se yleensä ei ole toivottava ilmiö.

Määritelmää ja linkkejä

Kun puhutaan sähköisestä asioinnista on syytä selvittää vastaus kysymykseen “mitä se on?” sekä vastaus kysymykseen “mitä siitä seuraa?”.

Tyhjentävää vastausta sähköisen asioinnin kaikkiin ulottuvuuksiin on lyhyessä blogientryssä hankala antaa, mutta käytettäköön tässä yhteydessä määritelmää, jota opetusministeriön asettama työryhmä “Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa” on väliraportissaan käyttänyt. Lainataan kappale suoraan työryhmän raportista 6.12.2006:

Lopputulemaksi tuli suhteellisen laaja tulkinta, joka kattaa ”sähköisten palveluiden tarjoamisen ja käytön sekä tietojen jakamisen tietoverkkojen kautta”. Sähköiseen asiointiin nähtiin liittyvän korkeakoulujen sidosryhmien, kuten opiskelijoiden, henkilökuntaan kuuluvien tai kansalaisten tekemä asioiden sähköinen vireillepano, asian käsittely, päätöksenteko sekä päätöksestä ilmoittaminen ja päätöksen arkistointi, mutta myös korkeakouluissa käytössä olevien tietojärjestelmien välinen ja korkeakoulurajat ylittävä sähköinen tiedonvaihto.

Kuten Klaus Lindbergin esityksestä 6.2.2006 näkyy, kyse sähköisessä asioinnissa on suurelta osin prosesseista. Tekniikka ja työkalut ovat pikemminkin prosessien vaatimukset täyttäviä järjestelmiä ja työkaluja. Kyse on siis siitä, miten organisaatio haluaa toimia ja kuinka se toteuttaa strategisten tavoitteiden toteutumista.

Mikäli asiaa ajateltaisiin pelkästään välineiden hankintana, vaarana olisi se, että tosiasiallisia toimintaprosesseja määrittäisivät ne, jotka tuottavat ohjelmistoja tai verkkopalveluita. Mikäli organisaatio taas ei ole määritellyt, kuvannut ja jalkauttanut omia ydinprosessejaan, uhkana on sellaisten syntyminen ad hoc ja osana päivittäisen työn tekemistä. Luonnollisesti on niin, että osassa asioita toimintaprosessin vapaus on hyödyllistä ja tehokasta, mutta suuremmissa ja strategisen tason asioissa on tarvetta määritellä asioita selkeämmin.

Sähköisen asioinnin kehittäminen on merkittävissä määrin myös johtamisen ja päätöksenteon kysymys. Ja se on itseasiassa ihan hyvä asia.

Ja sitten muutamia linkkejä aiheeseen:

EDIT 18.10.2007

Semanttista webiä

Semanttinen Web tullessaan muuttaa sisällönhallintaa ja tapaa, jolla sisällönhallintaa ylläpidetään. Sisällön hallinnasta siirrtyään kohti sisällön integrointia. Sisällön hallinnoijista tulee integraattoreita, jotka liittävät muualta saatavia tiedonpalasia oikeisiin paikkoihin sen sijaan, että itse tuottaisivat kyseisen tiedon.

 Kehitys tuo monenlaisia hyötyjä ja haasteita sähköisille asiointipalveluille ja verkkojulkaisemiselle.

 – Kun informaatiota vaihdetaan palvelintasolla jostain lähteestä toisaalla julkaistavaksi, on informaation käyttöoikeuksien ja tietosuojakysymysten oltava toteuttajille ja ylläpitäjille selkeitä asioita. Mitä tahansa ei voi integroida minne tahansa, vaikka sen pystyisikin helposti tekemään.

– Kun verkkoon tuotetaan informaatiota, on semanttisen webin kontekstissa pystyttävä myös määrittelemään sen julkisuus ja julkaistavuus nykyistä laajemmin.

– Kun tiedonpalasia kootaa jonnekin, niin toteutuksessa on pohdittava sitä, miten ja minne tietoa voidaan mahdollisesti tarvita ja toteutuksessa pitäisi käyttää aina standardeja eikä lukita informaatiota räätälöityjen toteutusten taakse.

– Sisällöntuottajille ensisijaiseksi kysymykseksi nousee semanttisen webin maailmassa se, mistä voisin integroida haluamani tiedon omassa palvelussani julkaistavaksi sen sijaan, että käyttäisin sen julkaisemiseen perinteisiä tekstipohjaisia keinoja. Se taas vaatii sisällön tuottajilta myös nykyistä teknisempää ajattelutapaa ja ymmärrystä.

– Sisällön tuottajat voivat ryhtyä pohtimaan aidosti tiedon hyödynnettävyyttä ja yhdistelemistä nykyistä laajemmin, kuten aiemmin linkatussa artikkelissa kuvaillaan. Jälleen tiedon tuottajien pitää muuttaa hieman ajattelutapaansa suoraviivaisesta julkaisemisesta dynaamisemmaksi, mutta myös pohtia jokaisen tiedon integroinnin relevanssia. Ei ole ihan sama mitä tietoa yhdistetään mihinkin.

Semanttinen web on ilmiselvästi hyödyllinen idea, mutta myös riskialtis sille, että sitä hyödynntetään itse sisällön kannalta väärin. Totuutta kun semanttinen webkään ei pysty ratkaisemaan. 

VYSE1998 on nyt JIT2007

Julkinen sektori ottaa IT-hankinnoissaan käyttöön uudet sopimusehdot (JIT 2007) 8.10.2007 alkaen.

Niitä sovelletaan valtion virastojen, laitosten, liikelaitosten ja rahastojen sekä kuntien ja kuntayhtymien IT-tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa.

VYSE 1998 -sopimusehdot siirtyvät siis historiaan ja JIT2007 ehdot korvaavat ne. Uutena asiana JIT2007 -ehdoissa on se, että myös kuntakenttä ottaa ne käyttöön.

Tiedote aiheesta

JIT2007 -sopimusehdot JHS166-suosituksena

Jälleen uusi verkostoitumispalvelu – FriendFeed

Päivän uutisvirrasta poimittuna havainto uudesta verkostopalvelusta. FriendFeed-palvelun idea on kerätä kaveripiirin tekemiset jollakin 25 palvelusta siten, että ne voi katsoa FriendFeedissä yhdestä syötevirrasta. Jos kaveri siis syöttää informaatioita johonkin mukana olevista palveluista, niistä saatava syöte voidaan tarkistaa kerralla FriendFeedistä. Tällä hetkellä mukana ovat seuraavat palvelut:

  • Amazon.com Wishlists
  • Blogs
  • del.icio.us
  • Digg
  • Facebook
  • Flickr
  • Furl
  • Google Reader
  • Google Shared Stuff
  • iLike
  • Jaiku
  • Last.fm
  • LinkedIn
  • Netflix
  • Picasa Web Albums
  • Pownce
  • Reddit
  • SmugMug
  • StumbleUpon
  • Tumblr
  • Twitter
  • Yelp
  • YouTube
  • Zooomr

Kyse on eräänlaisesta web 2.0 -palveluiden koostepalvelusta, jonka tarkoitus on kaiketi pyrkiä helpottamaan tapahtumien seuraamista oman kaveripiirin osalta erilaisten verkostopalvelujen valtameressä. Niinpä, kukapa sitä jaksaisi tai edes ehtisi käydä joka paikassa tarkistamassa kuka on tehnyt mitä minnekin.

Tämä blogi

Tämän blogin tarkoitus on tasaisen satunnaisesti kerätä ja koostaa erilaisia sähköiseen asiointiin, verkkopalveluihin, verkkopalveluiden käytettävyyteen, verkkojulkaisemiseen, web 2.0:aan ja muuhun vastaavaan liittyviä asioita.

Tarkoitus on kerätä, jäsentää ja jakaa erilaisten palveluiden kehittämiseeen liittyviä ideoita ja ajatuksia. Kuten blogien luonteeseen kuuluu, asiat ovat myös kommentoitavissa.

Tässä blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta esimerkiksi työnantajan tai minkään muunkaan viiteryhmän mielipiteitä.