Perehdyttyämme kurssin sisältötavoitteisiin ja pohdittuamme yhdessä olemme todenneet, että hyvä kasvatustieteellinen tutkimus perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jossa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Pidämme tärkeänä, että tutkimus ottaa huomioon siihen liittyvät kulttuuriset toimintatavat. Hyvä tieteellinen tutkimus käsittelee ajankohtaisia teemoja, erilaisista näkökulmista aiheita lähestyen ja toimii mahdollisena sillanrakentajana eri tieteiden ja tieteenalojen välillä. Lisäksi sen avulla voidaan kehittää yhteiskunnan toimintamuotoja, kuten opetusta ja kasvatusta koulumaailmassa, enemmän rakentavampaan ja hedelmää kantavampaan suuntaan, jonka uskomme olevan tieteen yksi tärkeimmistä tarkoituksista.
Kasvatustiede on mielestämme moniulotteinen, ehkäpä vielä näin kyseisen tieteenalan lähtötelineissä verryttelevälle opiskelijalle, jokseenkin vaikeasti rajattavissa ja hahmotettavissa oleva kokonaisuus. Kasvatustiede on hyvin läheisessä suhteessa myös muihin tieteisiin, kuten psykologiaan ja filosofiaan, jolloin näiden eri tieteiden tutkimukset ovat välillä hyvin selkeästi linkittyneitä toisiinsa. Vaikean rajaamisen vuoksi kasvatustieteelliseen tutkimukseen tarvitsee myös luovuutta sekä soveltamistaitoja, joiden lisäksi on hyvä olla perillä alan muista tutkimuksista sekä siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä.
Tässä Sprouts:n video havainnollistaa tieteiden yhteistyötä ja linkittyneisyyttä toisiinsa. Tutkimuksella parhaassa tapauksessa on vaikutus koko yhteiskuntarakenteeseen, joista esimerkit eri maiden välillä ovat nähtävissä videon lopussa. Olkoon tämä myös pieni rohkaisu meille tuleville kasvatusalan ammattilaisille lapsien kohtaamisessa ja aikuisen konkreettisen tuen sekä turvallisuuden tarpeellisuuden ymmärtämisessä 🙂
Usein tutkijan työn ajatellaan olevan paljon pelkästään yksintyöskentelyä, mutta osa tutkimustyöstä vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja mahdollisesti kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa. Uskomme kasvatustieteen tutkijan työn vaativan intoa ja pitkäjänteisyyttä, mutta samalla laajanäköisyyttä ja kriittisyyttä tutkimusta kohtaan. Tutkijan on pidettävä mieli avoinna mahdollisille yllättäville, jopa odotusten vastaisille ja ristiriitaisille, tutkimustuloksille niin omassa, kuin muidenkin tutkijoiden tutkimuksissa. Tutkijan työ vaatii useasti, niin sanotun boksin ulkopuolista ajattelua, mikä toisaalta vaatii kehittyneitä reflektiotaitoja ja rohkeutta tarttua muutoksen otteella sellaisiin asioihin, jotka ovat vakiintuneet yhteiskunnassamme jopa normatiivisiksi, jos tutkimustulokset puhuvat muutoksen puolesta ja muutos todetaan hyväksi niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta.
Luulemme, että yliopisto-opiskelu on suurimmaksi osaksi opiskelijalähtöistä ja itseohjautuvaa opiskelua, varsinkin kurssien ulkopuolinen itsenäinen opiskelu on tällaista. Suurimmalla osalla ryhmästä on kokemuksia opettajajohtoisesta opetuksesta, jossa ei ole itse päässyt toteuttamaan tutkivaa lähestymistapaa. Koemme, että opiskelijalähtöinen tutkiva työtapa voisi tukea motivaatiota, autonomisuutta ja oppimista sosioemotionaalisen tason kautta. Lisäksi pienemmässä ryhmässä opiskelija saattaa kokea suurempaa vapautta ilmaista omia ajatuksiaan ja yleisestä mielipiteestä eriäviä ideoitaan, kuin suuressa luentoryhmässä, jolloin ryhmäkeskusteluissa päästään syvempilaatuiselle tasolle ja argumentaatiotaitoja tarvitaan enemmän. Itsenäinen työskentely saattaa aktivoida aivoja enemmän kuin ns. passiivinen opetuksen vastaanottaminen, vaikka kuuntelu ja muistiinpanojen kirjoittaminen toki osoittavat aktiivista aivotoimintaa ja aiheen prosessointia.
Toisaalta oma persoona ja ryhmädynamiikka ovat suurempia työskentelyyn vaikuttavia tekijöitä pienemmässä porukassa. Esimerkiksi osa opiskelijoista on luonnostaan enemmän itseohjautuvuuteen taipuvia, toisten kaivatessa enemmän tukea ja konkreettista ohjausta oppimisprosessissa. Meitä on moneksi, ja uskomme näkevämme ryhmäprosessin eri vaiheet ja erilaisuuden rikkaudet tämän kurssin aikana. Kurssin työskentelytapaan siirtyminen vaatii meiltä avoimuutta ja opettelua, mutta uskomme yhdessä pääsevämme tältä kuvainnolliselta porttikongilta täysin sisään kasvatustieteen ja sen tutkimuksen maailmaan, syvemmille vesille.
-Maaria Taipale, Anni Mokkila, Milja Niemi, Julia Tuoma, Liina Lehtimäki, Mari Aarnipelto, Aino Malmi, Sonja Järvinen
Kiitos hyvästä ja ytimekkäästä tekstiä. Olitte löytäneet mielenkiintoisen videon jo totta tosiaan se valotti hienosti niitä vaikutuksia minkälainen ympäristö antaa meille mahdollisuudet kehittymiseen tai sitten ei.
Meistä on moneksi!
Tosi miellyttävä teksti lukea ja kiva ulkoasu kuvien kanssa. Hyvää pohdintaa tieteellisestä tutkimuksesta ja opiskelusta tällä kurssilla. Pystyi hyvin samaistumaan etenkin tuohon ”Meitä on moneksi”. Ja super hyvä tuo havainnollistava video! Hyvää työtä! 🙂
Ryhmä 1/Rosa
Hei! Pidin kovasti värikkäästä kielestänne ja kielikuvista kuten porttikongi ja tieteenalan lähtötelineet. Tekstissä silmiini osui muutama ylimääräinen pilkku, jotka hankaloittavat lukemista. Sisältö oli hyvin kasvatustieteiden ja sen tutkimuksen ytimessä.
Helppolukuista ja selkeää. hyvää pohdintaa mm. kulttuurillisuudesta, kriittisyydestä ja kasvatustieteellisestä tutkimuksesta tieteenalojen yhdistävänä tekijänä sekä siitä mihin sitä tarvitaan/voidaan käyttää. Näitä asioita olisi voinut pohtia vähän pidemmällekin koska ne olivat mielestäni hyviä pointteja, mutta tekstistä saa kuitenkin hyvän hyvän kuvan siitä mitä ajattelette kasvatustieteellisestä tutkimuksesta.
Blogitekstinne oli selkeästi jäsennelty ja monipuolinen myös visuaalisesti. Erityisesti pidin havainnollistavasta videosta. Hyviä ja samaistuttavia ajatuksia, joita tosin olisi ehkä voinut pohtia pidemmälle ja syvemmälle.
Silja/ryhmä 1
Tekstinne oli ihanan selkeää ja helppolukuista! Pidin erityisesti otsikostanne. Otitte esille paljon itsekin pohtimiani asioita. Minusta pohdintaa oli sopivasti näin ensimmäiseen, orientoivaan blogitekstiin!
Ella/Ryhmä 5
Blogin teksti oli eläväistä ja mukavaa luettavaa, mielipiteenne tuli selkeästi esille ja eri aiheet oli jäsennelty helposti tunnistettaviksi!
Selkeä teksti, oli kiva lukea. Hyvin jäsennelty ja tiivistetty kokonaisuus. Yliopisto-opiskelusta on minullekin herännyt ihan samanlaisia ajatuksia juuri ryhmätyösketelyyn ja itseohjautuvuuteen liittyen.
Ootte saanut blogiin mahtumaan ihania kielikuvia ja visuaalista sisältöä!
Aihe oli mukavasti ihan käsin kosketeltavissa kun pystyin itse niin aukottomasti samaistumaan aiheeseen, mutta osa lauseista niin vaikea selkoisia että useamman kerran joutui tavaamaan.