Ryhmä 8: Tutkimuksen voimasanat – Viimeinen luku

Tutkimuksen voimasanat, viimeinen luku

Kohti tutkivaa työtapaa kurssi alkaa olla loppusuoralla ja nyt on aika pysähtyä pohtimaan, mitä kurssi on meille antanut. Entä mitä me kurssille?

Ryhmätyöskentelymme kurssilla

Keskustelimme yhdessä ryhmämme dynamiikasta ja se herätti meissä paljon ajatuksia. Koimme alusta lähtien ryhmän toimivaksi ja luonnolliset roolit muotoutuivat kurssin edetessä.  Ryhmänä pyrimme yhdessä luomaan toimivat pelisäännöt ja turvallisen ilmapiirin. Kaikille pyrittiin antamaan tilaa kokeilla, kommentoida, kompata, mutta olla myös eri mieltä. Eriävistä mielipiteistä keskustelimme avoimesti ja hyvässä hengessä. Opimme näin myös paljon toisiltamme.

Jokaisen ryhmäläisen panos ja hyvä ryhmähenki näkyi myös onnistuneessa tutkijatentissä. Halusimme luoda tenttitilaisuuteen jokaiselle tunteen siitä, että olemme siellä yhdessä, emmekä yksin. Sovimme ennen tutkijatenttiä, että jokaista autetaan ja tuetaan tarvittaessa. Halusimme luoda tentistä opettavaisen ja mukavan hetken sekä meille että tutkijalle. Oli myös helpottavaa huomata, että tutkijat ovat ihan tavallisia ihmisiä, eikä mitään “yli-ihmisiä”. Tutkijat, joiden kanssa olimme tekemisissä kurssin aikana, olivat helposti lähestyttäviä ja huumorintajuisia. He ovat myös erehtyväisiä ja oppivat muilta, ihan niin kuin mekin.

Vaellus, Patikointi, Ryhmä, Alppi, Rivi, Ihmiset

Totesimme ensimmäisten tehtävien jälkeen, että ryhmämme olisi viisainta jakaa pienempiin osiin, jotta tehtävien teko olisi selkeämpää ja tehokkaampaa. Kaikilla oli paljon mielipiteitä ja ideoita. Jakautumalla pienryhmiksi saimme siten jokaisen äänen paremmin kuuluviin. Lopuksi kokoonnuimme kaikki yhteen keskustelemaan ajatuksistamme ja saimme koottua pääajatukset. Huomasimme myös tarvitsevamme selkeät deadlinet, että saisimme aikaa ja tilaa sovittaa yhdessä pienemmät osat eheiksi ja yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Huolta ei kuitenkaan tarvinnut kantaa siitä, että joku ei olisi tuonut panostaan tehtäviin, sillä ryhmämme jäsenillä oli samankaltaisia tavoitteita kurssin suhteen.

Entä mitä opimme tutkimuksesta ja sen tekemisestä? Jaksa siis vielä lukea!

Käsite, Mies, Paperit, Henkilö, Suunnitelman

Resurssit rajaavat tutkimuksen toteutusta

Tutkimusta ei rajoita vain tutkijan mielenkiinto asiaan. Rajoittavimpia tekijöitä tutkimuksen tekemisessä taitavatkin oppimamme mukaan olla resurssit, kuten ajankäyttöön ja rahoitukseen liittyvät tekijät. Ne määrittävät paljon, mitä on mahdollista tutkia ja miten. Tutkimus on kuin tuhannen palan palapeli, jonka kokoaminen on yllättävän vaikeaa, sillä palat ovat kaikki tärkeitä osia tutkimuksen teossa, eikä niitä voi jättää huomiomatta tai analysoimatta. Jopa kokeneella tutkimusryhmällä saattaa palaset mennä väärin, jolloin voisi olla hyödyllistä ottaa mukaan myös uusia näkökulmia.

Käsi, Piirtää, Kynä, Varanto, Resurssi, Perusta

Määrä ei aina korvaa laatua

Käsitys siitä, että määrällinen tutkimus on tieteen eliittiä, on joukossamme murtunut, ja arvostus laadullista tutkimusta kohtaan nousi kohisten tämän projektin myötä. Tieteen tarkoituksena ei olekaan pelkästään saada kokonaisvaltaisesti yleistettävää tietoa, vaan tutkimus voi myös antaa lisäinformaatiota aiempaan tutkimukseen tai synnyttää kokonaan uutta keskustelua vähän tutkitusta aiheesta. Käsittelemämme laadullista tutkimusta hyödyntävä artikkeli tuotti tärkeää tietoa, ilman tilastoja ja numeerisia tuloksia.

Aina on varaa parantaa

Tutkimusta pureskellessamme huomasimme, että tutkimuksen luotettavuutta ja sen tuomaa lisäarvoa voi monesti parantaa, jos siihen on mahdollisuus ja resursseja. Nimikkotutkimuksemme olisi saanut täydentävää näkökulmaa esimerkiksi jäsenvalidioinnin, member checkin, avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia oppilaiden käsityksiä, mutta artikkelissa esitetyt tulokset olivat tutkijoiden tulkintoja haastattelussa ilmenneistä asioista. Olisi ollut jopa eettistä antaa tutkittavien tarkastella tutkijan tekemiä päätelmiä heidän kertomuksistaan. Nyt tutkimuksen olisi jopa voinut otsikoida tyylillä “Tutkijan päätelmiä erityisen tuen oppilaiden kokemuksista”.

Eettisyys on tutkimuksen teossa hyvin tärkeää. Pesosen ym. tutkimuksessa huomasimme, että pseudonyymien käyttäminen tutkittavien henkilöllisyyden salaamiseksi ei välttämättä ole riittävä toimenpide, varsinkin kun artikkelissa kuvailtiin koulua ja kuntaa, jossa koulu sijaitsee. Hyvin pienellä salapoliisityöllä saimme rajattua esimerkiksi tutkimukseen osallistuneen koulun niin, että vaihtoehtoja jäi jäljelle kaksi. Tutkittavista on paljon herkkääkin tietoa esillä tutkimuksessa (esim. diagnoosit), joten tällaista tunnistamisen mahdollisuutta ei olisi syytä päästä tapahtumaan – etenkin kun tutkitaan alaikäisiä. Voidaankin todeta, että tutkittaessa on pyrittävä eettisyyteen ja luotettavuuteen, mutta täydellisen, kaiken mahdollisen huomioon ottavan tutkimuksen toteuttaminen on haastavaa.

Ajattelu, Henkilö, Henkilö Ajattelu, Ajatella, Nuori

Hyvää työtä, Pesonen ja kumppanit!

Esittämästämme kriittisestä pohdinnasta huolimatta tutkimuksessa oli myös paljon asioita, jotka vakuuttivat ryhmäläiset – oppilaiden omille näkökulmille ja käsityksille jätettiin tutkimusmetodissa tilaa. Tutkijat olivat onnistuneesti tuoneet esille, että yläasteikäiset osaavat kertoa yhteenkuuluvuuden kokemuksistaan itse. Jos tutkimus olisi keskittynyt esimerkiksi opettajien havaintoihin, olisivat tulokset olleet vieläkin tulkinnanvaraisempia. Fenomenografisen luonteensa vuoksi tutkimuksen tuli osoittaa luotettavuuttaan yleistettävän tiedon sijaan näyttämällä, miten tulokset on saatu. Siinä tutkimus oli esimerkillinen ja opettavainen, sillä kaikki tutkimusvaiheet oli merkattu ylös tarkasti. Tutkijoiden ajatustenjuoksun pystyi ajoittain lähes lukemaan tutkimuksesta.

Tutkimus antoi meille opiskelijoille joitakin ohjenuoria siihen, mitä me voimme tulevina opettajina tehdä yhteenkuuluvuutta tukevan opiskeluympäristön muodostamiseksi. Stigmatisointia tulisi välttää, eikä diagnoosin kuuluisi olla leima – sen olisi jopa hyvä tilannekohtaisesti olla oppilaan ja opettajan tietämättömissä. Blogin kommenteissa on kysytty näkemystä inkluusiokeskusteluun ja ehkäpä siinä toivossa, että saisi itselleen toimintaohjeita tulevaan ammattiin. Joudumme valitettavasti paljastamaan, että tutkimus ei antanut yleistyskelpoisia vastauksia tähän muuten kuin, että koulun ilmapiirillä on huomattava merkitys siihen, kokevatko erityistä tukea tarvitsevat lapset kuuluvansa joukkoon. Kuten jo ensimmäisessä blogikirjoituksessamme aavistelimme, ei tällä tutkimuksella, useiden kasvatustieteellisten tutkimusten tapaan, etsitty tai löydetty absoluuttisia totuuksia.  Lisätutkimukselle on avattu tie ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Sukupuolten, Luokka, Koulutus, Valmentaja, Ryhmä

Kasvatustieteellisen tutkimuksen monipuolinen ja laaja kirjo

Jo ensimmäisessä blogitekstissä totesimme kasvatustieteellisen tutkimuksen olevan ihmisläheistä ja keskittyvän ihmisen kasvun ja kehityksen tutkimiseen. Kurssin aikana tämä ajatus sai vahvistusta, kun tutustuimme omaan ja muiden ryhmien tutkimuksiin. Kurssi kuitenkin monipuolisti kuvaamme kasvatustieteellisen tutkimuksen kentästä ja sen laajuudesta. Esimerkiksi oma tutkimuksemme kohdistui erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunteeseen, kun taas toinen ryhmä tutustui yliopisto-opiskelijoiden käyttöteorioihin.

Toisena asiana nostimme esille avoimuuden tärkeyden tutkimuksen tekemisessä; erilaiset valinnat ja ratkaisut on tehtävä näkyviksi. Tärkeänä pidimme myös tutkimuksen ymmärrettävyyttä lukijan näkökulmasta. Nyt kurssin käyneinä totesimme, että tutkimusartikkelit näyttäytyvät meille huomattavasti selkeämpinä ja ymmärrettävämpinä, kun olemme päässeet tutustumaan tutkimuksen tekemiseen ja sen eri vaiheisiin. Suurimmalla osalla meistä ei ollut ennen tätä kurssia kokemusta tutkimukseen perehtymisestä, jos kaikille meille tuttuja VAKAVA-materiaaleja ei oteta huomioon. Kurssin aikana jokainen kuitenkin perehtyi tutkimuksen tekemiseen laajasti. Tutkimusartikkelien lukeminen on sujuvoitunut ja VAKAVA-artikkelitkin avautuvaisivat nyt varmasti aivan uudella tasolla.

Tutustumalla nimikkotutkijamme tutkimukseen pääsimme käymään läpi tutkimuksen tekemisen eri vaiheet ja samalla ennakkokäsityksemme vahvistautuivat tai muokkautuivat. Kurssi oli meidän mielestämme kokonaisuudessaan melko työläs ja jokainen joutui varmasti haastamaan itseään. Huomasimme kuitenkin, että yhdessä haasteista selvitään. Itsensä haastaminen on myös oman oppimisen avaintekijä.  Kurssista jäi käteen kasa uusia kavereita, tietoa tutkimuksesta ja mikä parasta, onnistunut fiilis.

 

Terkuin, 

Anna, Vilma, Anni, Katri, Erika, Karoliina, Joonas, Sonja, Tiia ja Ronja

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *