Päivä päivältä koen oppivani hieman (huom hieman) enemmän QGISin salaisuuksista. Ohjelman käsittely ja työkalujen yhdistäminen alkaa tuntua jo helpommalta jokaisella kurssikerralla. Huomaan, että osaan jo yhdistää aikasemmin opittuja asioitu uusiin tehtäviin ja luoda suurempia onnistuneita kokonaisuuksia itsenäisesti. Viidennellä kurssikerralla jouduin silti Aino Sainiuksen mukaan “käyttämään omia pieniä aivojani”. Nämä pienet, mutta tehokkaat aivot joutuivat kyllä koetukselle.
Tällä tunnilla harjoittelimme erilaisten vyöhykkeiden, eli buffereiden tekemistä. Mielestäni buffereita oli yksinkertaista tehdä, kun oli oppinut kaikki tarvittavat loitsut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö matkalla olisi ollut epäonnistumisia. Bufferin eli puskurivyöhykkeen avulla voi luoda halutun kokoisen vyöhykkeen tarkasteltavien kohteiden ympärille, minkä kautta pystyy tutkimaan eri kohteiden vaikutusalueita, kuten Pihla Haapalo blogissaan kirjoittaa.
Pikaisen bufferitunnin jälkeen luvassa oli itsenäistehtäviä, joissa piti hyödyntää juuri opittuja asioita liittämällä ne kurssilla aikaisemmin opittuihin asioihin. Mielestäni omien taitojen ja oppien soveltaminen sopi tälle kurssikerralle hyvin.
Buffereiden select atributer by location-toiminnon avulla tutkinlentokenttien vaikutusalueella asuvien ihmisten ja kotien määrää. tarkemmin tutkin lentokentän aiheuttaman melusaasteen jakautumista alueellisesti. Kaikki keräämäni tiedot löytyvät alla olevasta taulukosta (taulukko 1). Taulukosta löytyy myös vastaukset muihin itsenäistehtäviin.
Minulle itsenäistehtävien tekeminen oli haastavaa aika-ajoin. Tämä johtui pitkälti siitä, etten ollu aivan varma uusien toimintojen käyttötarkoituksista tai siitä, mihin ne parhaiten soveltuivat. Vähitellen omat aivosoluni yhdistivät kaikki voimansa ja tilanne ei vaikuttanutkaan enää epätoivoiselta.
Select by location -toiminto on osoittautunut hyvin käteväksi, sillä sen avulla pystyy valitsemaan toiselta tasolta olevista kohteista ne, jotka jäävät tarkasteltavan alueen sisälle. näin sanoo Venla Moisio blogissaan. Käytin tätä toimintoa useasti ja opin vähitellen soveltaaan ja yhdistämään sitä eri toimintojen kanssa.
Laura Hynysen tavoin olen oppinut käyttämään ja tarkastelemaan erilaisia tilastotietoja työn ohessa. Niitä pystyy kätevästi tarkastelemaan QGISissä valitsemalla sigma-toiminnon. Sen avulla pystyy tarkastelemaan erilaisia keskiarvoja ja summia. Tämän toiminnon avulla keräsin kaikki tietoni taulukkooni (taulukko 1). Sigma-toiminto oli mieluinen myös siksi, että taulukon tiedot pystyi suoraan kopioimaan Excel-taulukkoon yhden napin avulla.
Mielestäni opin hyödyntämään myös muita kohteiden valitsemiseen tarkoitettuja toimintoja, kuten select features by value, invert feature selection ja deselect features from all layers. Deselect features-toiminto on mielestäni erittäin tärkeä ja hyödyllinen hallita, sillä undo-toiminnon puuttuminen oli/on ollut turhauttavaa. Riina Hiltulan mukaan deselect features from all layers -toiminnon avulla saa kumottua ainakin joitakin huonoja valintojaan.
Kuin kuuta nousevaa odotan sitä päivää, kun QGIS ja minä kuljemme käsi kädessä. Välillä tuntuu sitä, että ohjelmisto tekee omia valintoja minulta kysymättä. Tällöin joudun hieman umpikujaan. Yritän silti muistaa, että nämä umpikujat syntyvät mitä todennäköisimmin omasta huolimattomuudestani. Usein pienet, mutta hyvin tärkeät asetukset ja toiminnot voivat unohtua, jolloin nostan molemmat käteni ilmaan itkien. Tästä huolimatta koen, että edistystä kurssien ensimmäisiltä tunneilta on tapahtunut.
Nyt esimerkiksi niin yksinkertaiset asiat, kuin aineiston lataaminen, purkaminen ja tuominen ohjelmaan sujuvat ongelmitta. Myös aineiston visuaalisen ilmeen muokkaaminen ja new print layout– tason luominen ja väliaikaisten tasojen hallinta tuntuu sujuvat lähes automaattisesti, jolloin pystyn keskittymään oleellisempiin asioihin. Antibuuttitaulukon hallinta, tulkinta, muokkaaminen ja laskutoimituksien tekeminen on myös helpottunut huomattavasti. Tunnen, että osaan nyt paremmin käsitellä kurssikerroilla kohtaamiani monstereita.
Tästä kaikesta huolimatta paljon opittavaa ja taitojen hiomista on edessä. Pitää kuitenkin muistaa, että paljon on jo oppinut verrattuna aikaisempaan osaamiseen. Näillä mielin minulla on helpottunut ja luottavainen olo kohdatessani seuraavan kurssikerran monsterit. Pidetään siis pää kylmänä ja teekupit täytettyinä.
Lähteet:
Aino Sainius – Omat aivot käyttöön (luettiu 17.2.2020)
https://blogs.helsinki.fi/sainius/
Pihla Haapalo – Kädet ilmaan (luettu 17.2.2020)
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/
Laura Hynynen – Peruspalikoilla kohti itsenäistä työskentelyä (luettu 17.2.2020)
https://blogs.helsinki.fi/lauravel/
Venla Moisio – Viikko 5-Bufferointiin tutustumista ja itsenäistä työskentelyä (luettu 17.2.2020)
https://blogs.helsinki.fi/moivenla/
Riina Hiltula – 5. kerta-itsenäisharjoituksia ja oivalluksia (luettu 17.2.2020)
https://blogs.helsinki.fi/hiltular/