ArcGIS tutuksi!
Ensimmäisellä harjoituskerralla tutustuttiin ArcGIS-ohjelmaan neljän eri tehtävän kautta. Jokainen tehtävä opetti yleisiä ja arvokkaita perustoimintoja, joita pystyi monipuolisesti soveltamaan.
Ensimmäisessä tehtävässä tutustuttiin kartan layereiden, eli tasojen hallitsemiseen. Tasojen hallitseminen on edellytys karttojen visualisoinnille ja luomiselle. Harjoituksessa syvennyttiin erityisesti tasojen skaalan, yhditelemiseen ja määritelmäkyselyjen hallitsemiseen.
Tehtävän aineistona toimi Uudessa Seelannissa kulkevat junaraiteet ja niiden asemat. Tarkoituksena oli hallita asemien skaalaa niin, että vain osa asemista ilmestyi kartalle kullakin skaalalla. Tämä saatiin aikaiseksi asettamalla junaraiteiden asema-tasolle minimi ja maksimi skaaloja käyttämällä properties toimintoa. Seuraavaksi tutustuttiin group toimintoon, jolla pystyttiin yhdistämään eri tasoja ja näin asettaa skaaloja useammalle muuttujalle. Viimeisin toiminto, jota käytettiin oli definition query, jonka avulla pystyttiin suorittamaan määrittelykyselyitä. Kyselyn avulla oli mahdollista filtteröidä kartalle vain halutut kohteet, jotka tässä tapauksessa olivat juna-asemia (kuva 1).
Toisessa tehtävässä harjoiteltiin spatiaalisten suhteiden ja ominaisuuksien analysointia ja kvantifiointia tekemällä läheisyysanalyysejä. Datan ominaisuuksien välisiä suhteita kutsutaan spatiaalisiksi suhteiksi, jotka tarjoavat visuaalisia perspektiivejä.
Uutena toimintona tuli vastaan select by location. Toimintoa käyttäessä piti valita oikea suhde (relationship), jonka avulla valittiin halutut alueet. Suhteeksi valittiin within, joka valitsi kaikki ominaisuudet, jotka olivat tietyn alueen sisällä. Seuraavaksi tutustuttiin toimintoon, jonka avulla määritettiin within toiminnossa rajatun alueen pinta-alan kokonaissumma. Apuna käytettiin atribuuttitaulukosta löytyviä tietoja. Pinta-alueen määrittämiseksi käytettiin filter by selection toimintoa, jonka avulla summaan lisättiin vaan valitut alueet (kuva 2).
Kolmannes tehtävässä harjoiteltiin läheisyysanalyysien tekemistä. ArcGISPro:ssa etäisyyttä pystytään mittaamaan euklidisesti tai geodeettisesti. Tässä tehtävässä käytettiin geodeettisia etäisyys määrityksiä, koska siinä mitataan kahden pisteen välistä etäisyyttä kaarevalla pinnalla.
Aluksi käytettiin near työkalua, jonka avulla pystytään etsimään valittuja lähellä olevia kohteita atribuuttitaulukon ID:n avulla. Seuraavaksi käytettiin buffer työkalua, jonka avulla saatiin luotua uusi vyöhykepolygoni, joka noudatti haluttuja ääriviivoja (Holopainen, 2015, s. 64).Tässä tapauksessa jokaisen salin ympärille muodostettiin 5 mailin bufferi, jonka avulla nähtiin ne salin jäsenet, jotka asuivat yli 5 mailin säteellä salista (kuva 3). Viimeiseksi käytettiin Select Layer By Location työkalua, jolla saatiin valituksi ne jäsenet, jotka sijaitsivat 5 mailin bufferin ulkopuolella.
Neljännessä tehtävässä tutkittiin Coloradon aluetta, josta piti valita optimaalisia sijainteja tuulimyllyille. Optimaaliset sijaintien piti toteuttaa tietyt kriteerit. Tehtävässä harjoiteltiin muun muassa analyysien ja buffereiden luontia, sekä sijaintitietotyökalun käyttöä.
Analyysien ja buffereiden tekemistä harjoiteltiin tekemällä yhdistämällä ja tekemällä muutoksia eri tasoja. Tasojen yhdistämiseen käytettiin muun muassa overlay layers ja union työkaluja. Buffer toimintoa käytettiin niihin tasoihin, jotka sisälsivät sijaintitietoa. Tässä tapauksessa vyöhyke haluttiin luoda tason Platts Transmission Lines ympärille. Ennen bufferointia käytettiin filter toimintoa, jonka avulla kartalle saatiin esitettyä vain halutut tiedot tasosta Platts Transmission Lines. Seuraavaksi itse bufferi luotiin tekemällä analyysi, jossa muun muassa valittiin bufferin koko ja tyyppi . Filttereiden ja buffereiden käyttö jatkettiin niin kauan, kunnes kartalle saatii esitettyä halutut tiedot.
Sijainti-työkalua käytettiin eri atrubuuttitietojen ja alueellisten valintojen tekemiseen. Jotta tämä onnistuisi piti datalle tehdä erilaisia kyselyitä käyttämällä Build a query to find features ja Add Expression toimintoja, joiden avulla löydettiin kartalta halutut ominaisuudet. Lopulta kartalle jäi vain ne alueet, jotka täyttivät kaikki työn kriteerit . Kullekin alueelle sijoitettiin tuulimyllyt. Lopuksi harjoiteltiin analyysin teko, jossa määritettiin optimaalinen reitti Coloradon keskustasta sijoitetuille tuulimyllyille käyttämällä plan routes toimintoa (kuva 4).
Ensimmäisen viikon harjoitukset sujuivat onnistuneesti ja niistä selvittiin ilman suurempia hermoromahduksia. Aluksi ArcGIS:sin käyttäminen oli hämmentävää, koska ohjelma oli kokonaan uusi. Vähitellen tehtävien teko nopeutui, kun oppi tietyt perustoimminot ja niiden sijainnit. Kaikki neljä harjoitusta opettivat mielestäni hyvin niitä perusasioita, mitä ohjelmassa voi tehdä. Uskon, että pystyn seuraavissa tehtävissä soveltamaan oppimaani tietoa monipuolisesti.
Kohti seuraavaa viikkoa!
Viittaukset
Holopainen et al. (toim.). (2015). Geoinformatiikka luonnonvarojen hallinnassa. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 7.