Myyttejä suomalaisten geeneistä, osa 3: Geneettinen itä-länsiero johtuu Pähkinäsaaren rauhasta?

Suomalaiset ovat ilmeisen innostuneita tietämään geeneistään ja niiden alkuperästä. Joskus geenitutkimusten tuloksista liikkuu kuitenkin suuren yleisön keskuudessa varsin mielenkiintoisia käsityksiä. Päätin poimia niistä blogimerkinnöissäni käsiteltäviksi muutaman.

Myytti 3: “Itä- ja länsisuomalaisten geneettinen ero johtuu Pähkinäsaaren rauhan rajasta.”

Tuskin. Itä- ja Länsi-Suomen välinen geneettinen raja noudattelee Pähkinäsaaren rauhan rajaa vuodelta 1323. Tosin geneettinen raja ei ole mitenkään veitsenterävä (kts. edellinen myytti). Toisaalta on epäselvää missä Pähkinäsaaren rauhan raja täsmälleen kulki, eikä se sitä paitsi ilmeisesti vaikuttanut tuonaikaisten ihmisten elämään juuri millään lailla.

Joka tapauksessa voi helposti tulla ajatelleeksi, että geneettinen raja johtuisi Pähkinäsaaren rauhan rajasta, koska ne kerran ovat samoilla seutuvilla. (Jostain syystä johtopäätös vedetään yleensä näin päin, eikä niin että rauhan raja johtuisi geeneistä.)

Näiden kahden seikan syy-seuraussuhde on kuitenkin samanlainen kuin jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välillä: jäätelönsyönti ei ole hukkumiskuolemien syy (eikä seurauskaan), vaan molemmat johtuvat kolmannesta tekijästä, nimittäin kesästä.

Rajojen kohdalla tämä yhteinen taustatekijä on – äärimmilleen yksinkertaistettuna – asutuksen sijoittuminen ja tiheys. Se taas riippuu pohjimmiltaan luonnonmaantieteellisistä tekijöistä: siitä, millaisia väkimääriä kulloisetkin elinkeinot ovat milläkin alueella pystyneet elättämään, sekä siitä, miten helppoa alueelta toiselle on ollut liikkua.

Pähkinäsaaren rauhan aikoihin pysyvä maanviljelysasutus rajoittui Suomen eteläisiin, lounaisiin ja läntisiin osiin; sisämaassa ihmisiä oli vain harvakseltaan. Raja oli ymmärrettävästi kätevä neuvotella kulkemaan pääasiassa tiiviin asutuksen ulkopuolella.

Toisaalta geneettiset satunnaisilmiöt ovat paljon voimakkaampia siellä, missä väkimäärä on pieni. Siksi ei ole ihme, että maan itäosien geenit poikkeavat länsiosista, missä asutus on pitkään ollut tiheämpää. Samasta syystä on enemmän kuin todennäköistä että geneettinen ero oli olemassa jo Pähkinäsaaren rauhaa edeltävinä vuosisatoina. Muinais-DNA-tutkimukset voinevat aikanaan tuoda asiaan lisävalaistusta.

Ensi kerralla: “Itä-Suomi asutettiin 1500-luvulla.” (Väärin.)

Leave a Reply

Your email address will not be published.