Helsingin yliopisto
Back to school -fiiliksissä: kevätlukukausi tuntuu olevan jo täydessä vauhdissa ja tässä sitä vaan juuri kinkunsulatteluista selvinneenä miettii, että mihin se viiden viikon joululoma meni. Ja tarkemmin ajatellen koko syksy. Puoli vuotta pulkassa. Just vasta oli orientoiva viikko? Lukuunottamatta B-talon luentosalien penkkien kuluttamista (jota myös tuli harrastettua ihan sopivasti), mitä me oikein tehtiin koko syksy..?
No ainakin vietettiin aika parasta opiskelijaelämää:
Pienestä maalaiskunnasta suureen, pelottavaan Helsinkiin ypöyksin viime elokuussa muuttaneena olis saattanut pienellä fuksilla vähän puntti tutista, ellei heti orientoivasta viikosta asti olisi ollut selvillä, että kavereista ja juttuseurasta ei tule olemaan pulaa ja apua saa aina: kotiovelle saattamista, kun julkinen liikenne aiheuttaa hiusten ennenaikaista harmaantumista, kauppalistojen tekoa, kun ensimmäisen oman kodin jääkaapissa on pelkkä valo, ja kärsivällistä opetusta, kun spora, steissi, Sörkkä, dösäri voisivat yhtä hyvin olla jotain vieraan kielen sanoja.
Tylsistymään ei tosiaan ole ehtinyt. Fuksiaisia, latobileitä, sitsejä, sikajuhlaa, sillistä, pikkujouluja, perunabileitä, pyjamabileitä, approja, jouluristeilyä, speksiä, PM-kisoja. Sähköposti täyttyy yliopistolaisena ja viikkiläisenä sitä tahtia, että sitä tuntee itsensä ihan tärkeäksi. Viini-juustoiltaa, Uutisvuodon kuvauksia, paneelikeskusteluja. Kehy-viikkoa, Agronomiliiton iltaa, proteiiniseminaaria, omenaseminaaria, Fazerin excua. Kuoroa, sählyä, käsipalloa, mitä vaan. Ainejärjestötoimintaa, oman porukan illanistujaisia, leffailtaa, puistopiknikkiä (koska elintarviketieteilijät). Ja ennen kaikkea kymmenittäin uusia kavereita!
Kevään kalenterikin täyttyy vähintään yhtä kovaa tahtia ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin seuraavastakin puolivuotisesta on tulossa aika hyvä, ellei jopa paras.
– Riina H.