Uusi vuosi on alkanut, päivät pitenevät ja yhteishaku lähestyy!

Onko pääsykokeeseen valmistautuminen vielä aloittamatta? Tuntuuko jo, että on liian myöhäistä? Ei hätää, ei ole. Itse aloitin tarkalleen noin vuosi sitten eläinlääkiksen pääsykokeisiin valmistautumisen ja täällä sitä ollaan. Nyt on siis oikein mainio hetki vähän herätellä motivaatiota kevään kokeisiin ja tehdä yhteishakusuunnitelma valmiiksi. Tässä vaiheessa kerronkin teille omat kokemukseni yhteishauista ja minkälaisia vinkkejä antaisin yliopistoon ja eläinlääkikseen pyrkiville.

Itse hakiessani yhteishaussa ensimmäisenä hakukeväänä, valitsin kakkosvaihtoehdoksi eläinlääkiksen jälkeen politiikan tutkinto-ohjelman Tampereelle. Se päätyi hakuvaihtoehdokseni niinkin hyvin perustein, ettei pääsykoe ollut aikaisin aamulla ja se järjestettiin lähellä kotia. Kelahan vaatii työttömyyskorvauksen myöntämiseksi (jos opiskelupaikkaa ei myönnetä eikä ole saanut töitä) ”aktiivisen” hakuprosessin keväällä, mikä tarkoittaa sitä, että pitää hakea ainakin kahteen jatko-opiskelupaikkaan yhteishaussa ja on osallistuttava näiden koulutusten järjestämiin pääsykoetilaisuuksiin. Muistakaa siis hakea vähintään kahteen paikkaan yhteishaussa, ellei työpaikka mahdolliselle välivuodelle ole aivan 100% varma.

Yhteishausta

Yhteishaun valintojen laatiminen alkoi minulla viime kevääksi jo joulukuussa. Kasasin kokoon kaikki itselleni mahdollisimman sopivat vaihtoehdot ja ikäväkseni huomasin joutuvani karsimaan useampienkin välillä, sillä monilla yliopistoilla samankaltaisilla aloilla pääsykokeet järjestettiin samoina päivinä. Yhtenä päivänä en voinut osallistua kuin yhteen kokeeseen, joten jouduin tinkimään valintojeni kanssa. Listan vaihtoehdoista kokosin päivässä, mutta lopullisen valinnan tekemiseen käytin enemmänkin aikaa, sillä otin selvää eri alojen opintojen rakenteista ja tavoitteideni kanssa yhteensopivuuksista sekä sisäänpääsyn vaatimustasoista. Useat vaihtoehdot tukivat hyvin eläinlääkikseen hakua, sillä niissä vaadittiin joko lukion biologia tai sekä lukion biologia että kemia.

Kannattaakin vähän miettiä hakua tehdessä, miten eri aloille hakeminen tukee toisiaan. Liian rankka urakka koituu kohtaloksi, jos yrittää tähdätä kahdelle hyvin erilaiselle alalle. Siinä missä esimerkiksi lääketieteellinen ja biologia täydentävät mainiosti toisiaan, lääketieteellinen ja oikeustieteellinen eivät ja palat helposti loppuun, jos yrität panostaa molempien pääsykokeisiin aktiivisesti.

Yhteishakuni oli pitkän harkinnan tuloksena seuraavanlainen:

1. Eläinlääketieteellinen, Helsinki
2. Bioteknologia, Tampere
3. Molekyylibiotiede, Helsinki
4. Biologia, Turku
5. Kemia, Oulu

Oli hyvin vaikea päättää biologian ja kemian paikkaa toisiinsa nähden. Sydän sanoi bilsa ja järki kemia. Halusin opiskelupaikastani tietysti irti mahdollisimman suuren hyödyn tuleville hakukerroilleni ja koska biologia oli ollut vahvuuteni olisi järkevämpää perehtyä enemmän kemiaan. Koska Ouluun ei kuitenkaan järjestetty pääsykoetta vaan valinta tapahtui todistuksen perusteella, saatoin taktikoida ja päätinkin, että voin vielä miettiä biologian pääsykokeeseen asti kumpaan menisin mieluummin. Sillä jos olisin tehnyt pääsykokeen tahallaan huonosti enkä olisi päässyt sisään bilsalle, olisin voinut vielä valita kemian, sillä uskoin todistukseni riittävän sisäänpääsyyn.

Bioteknologia sen sijaan vaati lisäksi pääsykoemateriaalin opettelun pääsykoekirjan muodossa. Sinne en sisään päässytkään, sillä halusin ettei sisäänpääsyni tänne jää ainakaan bioteknologian pääsykoekirjan lukemisesta kiinni. Onneksi ei jäänyt. Sekin vähä mitä ehdin lukemaan pääsykoekirjasta, osoittautui kuitenkin hyödylliseksi syyslukukauteni opinnoissa.

Pikku vinkki viitonen liittyen siihen kun hain opiskelemaan politiikka ensimmäisenä hakukeväänä. Jos sinulla on muitakin kiinnostavia vaihtoehtoja mistä valita, älä hae alalle, jonne et kuitenkaan menisi opiskelemaan. Jos nyt voisin päättää hakuni tuona keväänä uudestaan, hakisin politiikan sijaan opiskelemaan bioteknologiaa, biologiaa tai kemiaa, sillä ne ovat lähellä omaa kiinnostustani. Näin minulla olisi ollut jo jonkinlaista kokemusta alojen pääsykokeesta seuraavaksi kevääksi.

Toisaalta työttömyystuen saaminen vaikeuttaa tässäkin asiaa, sillä jos satutkin hakemaan jonnekin mikä sinua vähän kiinnostaa (tai vaikkei kiinnostaisikaan) ja saatkin paikan etkä ota sitä vastaan, työttömyystukea ei sinulle myönnetä, sillä olisit saanut opiskelupaikan.

Siksi usein hakijat, jotka eivät tiedä ykkösvaihtoehtonsa lisäksi muita varteenotettavia vaihtoehtoja, valitsevat jonkin haastavan alan pääsykokeen, jolloin on epätodennäköistä tulla valituksi. Tällöin he eivät menetä työttömyystukeaan, kun opiskelupaikka ykkösvaihtoehdossa ei irtoakaan.

Viime keväänä yhteisvalintojen tullessa kuitenkaan ei tarvinnut ainakaan yleiselle puolelle lääkikseen hakijoiden hakea esimerkiksi muualle kuin sinne, kun sai valita useita kaupunkeja ja täyttää vaikkapa yhteishaun pelkillä eri kaupunkien lääkiksillä. Sama päti moniin muihinkin aloihin, kuten oikikseen ja biologiaan.

Ensikertalaisuudesta

Miksi sitten et ottaisi opiskelupaikkaa vastaan, jos ala sinua vähän kiinnostaisi?

Viime keväänä, jos en olisi saanut paikkaa täältä, olisin voinut mennä lukemaan jotain muuta, kuten vaikkapa sitä biologiaa tai kemiaa. Minulle koko kevään stressaavin asia olikin päättää kakkosvaihtoehtoni eläinlääkiksen jälkeen. En halunnut enää toista välivuotta, joten opiskelupaikan oli irrottava jostain. Pahin pelkoni oli kuitenkin opiskelupaikan vastaanottaminen jostain muualta ja sitä myötä mahdollisuuksieni kaventaminen päästä elukalle. En voinut tietää kuinka paljon ensikertalaisuuskiintiöt tulisivat jatkossa vaikuttamaan tulevaisuuden hakukertoihin, jos menettäisinkin ensikertalaisuusetuni jollekin muulle alalle.

Viime keväänä ensikertalaisuuspisteitä eläinlääkikseen kertyi kolmen pisteen verran, kun aikaisempana keväänä niitä ei ollut ollut yhtään. En tiedä miten on ensi vuonna ja miten tämä tulee vaikuttamaan mutta vinkkinä voisin sanoa sen, ettei kannata pelätä ensikertalaisuuskiintiöitä yhtä paljon kuin minä. Jos välivuosi ei haittaa ja sitä varten on suunnitelmia, niin siinä tapauksessa ei varmaan haittaisikaan säilyttää ensikertalaisuutta. Jos taas haluaa päästä opiskelemaan niin kannattaa uskaltaa ottaa opiskelupaikka vastaan. Haluan uskoa, että itsekin olisin uskaltanut ottaa muun opiskelupaikan vastaan, jos en tänne olisi päässytkään.

Eihän sitä oikeastaan voi tietää mikä ala itselle sopii ennen kuin pääsee kokeilemaan ja mielestäni onkin vähän ikävää, jos ensikertalaisuusedut tulevat kasvamaan, koska se lisää hakijoiden painetta tietää mihin hakea. Tällöin myös muut saadut opiskelupaikat kuin se ykkösvaihtoehto jäävät vielä useammin vastaanottamatta ja niitä välivuosia tulee aikaisempaa enemmän.

Vinkkejä yliopistoon pyrkiville

Haluan vielä kertoa teille vinkkejä asioista, jotka eivät välttämättä tule mieleen hakuprosessin aikana. Voi olla, että kerron myöhemmissä postauksissa vielä enemmän vinkkejä pääsykokeisiin liittyen, mutta nämä ovat sellaisia mitkä tulisi huomioida ajoissa.

1. Mielestäni tärkein, eli etsi itsellesi oikea opiskelutekniikka ennen kuin menet yliopistoon. Tämä on itselleni kostautunut nyt syksyllä, sillä on vaikeaa sisäistää jatkuvasti uutta, kun ei varsinaisesti tiedä millä tavalla oppii tehokkaimmin. Pääsykoetta ajatellen, yritä lähtökohtaisesti ymmärtää asiat, sillä siitä on hyötyä erityisesti soveltavissa tehtävissä.
2. Lukiossa kannattaa jo panostaa oikeisiin aineisiin eli eläinlääkikseen hakiessa biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan. Kannattaa myös miettiä vähän taktikoiden, kannattaako esimerkiksi matikassa kirjoittaa lyhyt vai pitkä matikka, jos oma osaaminen ei mahdollista sitä pitkän matikan laudaturia. Todistuspisteissä kun voi olla pitkän ja lyhyen matikan välillä melko pienetkin erot (ainakin vielä viime keväänä oli). Tällöin kun kirjoittaa lyhyen voi jäädä myös enemmän aikaa muiden aineiden kirjoituksiin.
3. Myös hyvin tärkeä kohta: suunnittele yhteishakusi ajoissa. Et varmasti halua miettiä viimeisenä hakupäivänä hiki hatussa etsien tietoa yliopistoista tai sinulle sopivimmasta hakujärjestyksestä, jota et voi jälkeenpäin enää muuttaa, kun opintopolku on muutenkin tukossa. Muista huomioida jo ajoissa mahdolliset pääsykoepäivien päällekkäisyydet eri aloilla!
4. Pääsykokeissa ramppaaminen ympäri Suomea maksaa. Kannattaa siis jo ajoissa ennen pääsykokeita huomioida mahdolliset majoittumiset toisessa kaupungissa ja tiedustella tuttavilta yöpaikkaa.
5. Kun alat oikeasti tiiviisti panostaa pääsykokeisiin, tapahtuipa se sitten jo syksyllä tai vasta maaliskuussa, yritä saada suljetuksi pois kaikki häiriötekijät. Itselleni auttoi kun lopetin työt kokonaan joulun jälkeen. Kun työvuoroehdotuksia ei tullut, en edes tuntenut kiusausta lähteä töihin. On tietenkin tärkeää päästä välillä rentoutumaan ja lataamaan akkuja, mutta pitää muistaa, että tähtäin on nyt pääsykokeessa ja mitä vähemmän ärsykkeitä, sitä helpompi niitä on välttää.
6. Aseta itsellesi joku porkkana tai keino motivoida läpi kevään, sillä loppua kohden opiskelu on rankinta ja motivaation ylläpitäminen tärkeää. Vaikkapa joku matka kesällä tai risteily kavereiden kanssa voi toimia hyvänä palkintona, jonka eteen kannattaa raataa, jos pelkkä opiskelupaikan ajattelu alkaa jo tulla korvista. Se voi myös tavallaan vähentää painetta pääsykokeessa, kun tuntuu että jää tyhjän päälle jos mokaa, koska onhan ainakin se joku tietty kiva juttu vielä tulossa. Tämä itse asiassa toimi minulla.

Lopuksi haluan vielä sanoa, että KYLLÄ, juuri sinustakin voi vielä tulla eläinlääkäri vaikka…

kirjoititkin pitkän sijaan lyhyen matikan

olet hakemassa vasta ensimmäistä kertaa yliopistoon

luit lukiossa fysiikan sijaan biologiaa, toisinpäin tai et kumpaakaan

sinulla ei ole varaa valmennuskurssiin

olet tehnyt kaikki aikaisemmat lääkiksen pääsykokeet harjoittelun muodossa etkä päässyt niillä yhdelläkään sisään

olet SM-/EM-/MM-tason urheilija eikä aikaa löydy opiskeluun yhtä paljon kuin muilla

olet nuorten lasten äiti ja lukioajoista on jo vuosia

niin kyllä, se ON mahdollista. Heitä kaikkia löytyy täältä.

Jos vain uskot itseesi voit saavuttaa mitä vaan!

Kaikki yllä kertomani tieto Kelaan, ensikertalaisuusetuihin ja yliopistojen pääsykokeisiin liittyen on sen kyseisen ajankohdan aikaista tietoa ja on voinut muuttua, joten niitä ei kannata ottaa aivan täysinä faktoina. On siis hyvä tarkistaa kyseisiä asioita opintopolusta, netistä tai vaikka omalta opolta, jos joku mietityttää. Yliopistojen omilta nettisivuilta voi saada tarkempaa tietoa tulevan kevään valintakriteereistä pääsykokeessa. Jos omia tuttuja on jo opiskelemassa jossakin yliopistossa saa heiltä kaikkein eniten sisäpiirin tietoa opintoihin liittyen ja sitä kannattaa hyödyntää.

Jos yhteishaku masentaa ja on jo tullut muutamaan kertaan haettua ja valmistauduttua pääsykokeeseen yksin kuitenkaan onnistumatta, kannattaa miettiä ulkopuolista apua. Valmennuskurssit ovat kalliita, mutta esimerkiksi kansanopistoista löytyy mukavasti vaihtoehtoja paljon edullisemmin. Myös erilaisia itseopiskelumateriaaleja kannattaa tutkia, jos itsenäinen opiskelu on se juttu eikä niitä ole vielä kokeillut. Kun kuitenkin opiskelee muiden kanssa, saa sitä tärkeää vertaistukea valmistautumisen ohella.

Reipasta mieltä ja tsemppiä valmistautumiseen!

P.S Muistakaa tehdä se yhteishaku ajoissa