Puolessavälissä

Syyslukukausi on jo takana… Vaikea kuvitella. Kerron nyt asioita, jotka ensimmäisenä syksystä tulevat mieleen.

Kaksi periodia yliopistolla ovat opettaneet minulle itsestäni ja oppimiskyvystäni paljon. Arkkivihollisekseni on muodostunut biologia, tuo jalo tiede, jota aivoni eivät suostu sisäistämään (ainakaan helpolla).  Sen sijaan kemiasta tuli uusi lempiaineeni, vaikken siitä lukiossa niin paljoa välittänytkään. Missä on kaavoja sekä mekaanista työskentelyä, siellä olen minäkin.

Ongelmallisen biologian (biotieteiden perusteet) vuoksi olen pohtinut ankarasti soveltuvuuttani tälle alalle. Pahimmassa tenttistressissä harkitsin jo pakomatkaa merikouluun. Kävin hieman selvittelemässä asioita opintotoimistolla, ja valaistuin. Tässä valaistumisen tulokset:

Yliopisto. Mikä loistava instituutio.

Loppuvuodesta ymmärsin viimein, että voin tutustua muidenkin tiedekuntien kurssitarjontaan. Kukaan ei estä minua osallistumasta muiden tiedekuntien tai pääaineiden avoimille kursseille, ja voin opiskella niitä ”sivuaineopintoina”. Olenpas ollut hölmö, kun en älynnyt sitä aiemmin. Ja mieleni teki jakaa riemuni myös niille surullisille abiturienteille, jotka tietävät etteivät läpäise pääsykokeita haluamaansa pääaineeseen. Periaatteessa riittää vain, että pääsee yliopistoon sisälle jotakin kautta. Sen jälkeen voi elää tässä tiedon paratiisissa suhteellisen vapaasti, ja etsiä omaa alaansa vaikka vuoden ajan rauhassa.

Luonnollisesti valaistumiseni jälkeen päätin, että nyt keväällä kokeilen kaikkea maataloustieteiden kurssien lisäksi. ”Kaikkea” käsittää minun kohdallani lähinnä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kursseja, 15 opintopisteen arvosta. Olenkin hiippaillut Kumpulan kampuksen käytävillä tyytyväisenä vaihtelusta.

Täytyy kyllä sanoa, että Helsingissä opiskelemisessa on puolensa. Erityisesti viime syksystä on jäänyt mieleen loistavat harrastusmahdollisuudet. Sain järjestettyä itselleni klarinetti- ja pianotunnit, ja harras unelmani suorittaa D-tason tutkinto klarinetin soitosta toteutuu tänä keväänä.

Tässäpä tämänhetkisiä ajatuksia. Uusi viikko alkaa jälleen, ja luvassa on paljon töitä niin biotieteiden perusteiden kuin matematiikankin suhteen. Unohtamatta lähestyvää tutkintoa ja kesätyöhakua…päivä kerrallaan.

– Noora –