Pääsykoepläjäys

Haut alkavat olla lopuillaan (tarkalleen 4h 34min aikaa, että nyt ois teidän (meidän?) ”jätän-kaiken-aina-viime-tippaan” -hakijoidenkin pikkuhiljaa heräiltävä) ja maatalous-metsätieteellisen tulevien fuksien pääsykoepäiväkin lähestyy. Tässä kohtaa vuotta yhdellä jos toisellakin hakijalla sosiaalinen elämä kuihtuu jonnekin pääsykoekirjojen sivujen väliin: kahvia kuluu kuppitolkulla ja seuraa pitävät lähinnä pureskellut lyijykynän päät ja pattereiden loppumista (tai omalla kohdalla lähinnä ”Error”ia) valittava laskin. Monelle valintakoe tarkoittaa monen kuukauden pänttäämistä, joka päättyy siihen, että muutamassa tunnissa pitää näyttää kaikki taitonsa.

 
Elintarviketieteiden valintakoe perustui viime vuonna lukion biologian ja kemian oppimääriin, mutta tänä vuonna valittavissa onkin kemia ja biologia tai fysiikka, tarkemmin fysiikan viisi ensimmäistä kurssia. Lisäksi kokeessa jaetaan aineisto, johon osa kysymyksistä perustuu. Varsinaista pääsykoekirjaa ei siis ole.
Koe on tänä vuonna kolmiosainen: ensimmäisessä kahdessa osassa on monivalintakysymyksiä lukion oppimääristä ja kolmannessa osassa esseekysymyksiä kokeessa jaettuun aineistoon perustuen. Parhaiten tuntumaa valintakokeeseen saa, kun käy kurkkaamassa vanhoja kokeita: http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelijaksi/valintakoekysymykset.html

 

Hakijatilastojakin kannattaa käydä kurkkimassa http://www.helsinki.fi/mmtdk/opiskelijaksi/tilastotietoa.html
Elintarviketieteiden valintakokeesta piti saada viime vuonna 28,75/60p, kun taas 2013 vuonna riitti 17,5p. Vaikka tuntuu hurjalta, että pisterajat nousivat yli 10 pistettä kertaheitolla, niin ei kannata masentua. Tarkemmin ajatellen sehän on vain hyvä juttu – kertoo, että alamme on ajankohtainen (ja että täällä on huipputasoista porukkaa ;)) ).

 
Mutta mitenkä siitä pääsykokeesta selviää?

 
Riina K.:n ideasta tein itsekin vähän gallupia ja pyysin opiskelukavereitani vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Olitko aiemmin opiskellut pääsykokeessa vaadittavia asioita?
2. Miten ja kuinka paljon luit pääsykokeeseen? / Paras opiskelutekniikka?
3. Ja pääsykokeen jälkeen: parhaat vinkit tulevaan fuksivuoteen?

Warning, tästä tulee PITKÄ…

 
Anna Penttilä, 1. vuosi
1. Biologian kirjoitin (surkein arvosanoin) lukiossa ja kemian jätin kesken. Luin sitten ominpäin kemiankin loppuun ja taisinpa käydä siitä jonkun aikuislukion kurssinkin! Valmennuskurssinkin kävin jossain välissä ja avoimen yliopiston biotieteiden perusteet kurssiakin koitin (sekin taisi jäädä…) mutta monen hakukerran aikana eniten tuli kyllä luettua itse.
2. No kun otetaan huomioon, että kirjoitin biologian 2012 ja olin hakemassakin biologia/kemia alalle kolmatta kertaa, niin kyllä olin lukenut paljon. Mutta kirjoja en lukenut kuin kerran läpi per vuosi ja taisipa jäädä joskus mm. kemian loppupäästä joku kirja kokonaan lukematta. Ajallisestikaan en istunut kirjojen edessä tammikuusta toukokuulle 24 h vaan luin aina sen mukaan kun siltä tuntui. Jos olo oli jonain päivänä sellainen ettei päähän mennyt yhtään mitää ja hauki on kala, niin sitten tein jotain muuta. Podin huonoa omatuntoa hetken, mutta heti seuraavana päivänä kun taas aloitti lukemisen huomasi, että asiat virtasivat päähän ihan eri tavalla.
Paras opiskelutapa on löytää se oma tapa. Ei stressaannu siitä, että muut herää kuudeksi kirjastoon jos itse lukee mielummin kotona tai siitä, että jollain on kirja pullollaan merkintöjä jos itsellä toimii parhaiten ajatuskartat. Itse luin paljon kotona ja laskin varmaan kaikki kemian kirjojen laskut ja enemmänkin. Kun neljättä kertaa käy samoja kirjoja läpi niin ymmärsi asiat joka kerta paremmin ja välillä jopa ihan nolotti, kuinka se ahaa-elämys tuli vasta monen kerran jälkeen. Kirjoita bilsaa ja laske kemiaa (lääkikseen hakijoiden Älyvuodosta löytyy apua vaikeisiin tehtäviin, hae vain kirjan nimellä ja tehtävänumerolla), tee muistiinpanoja ja jäsentele lukemaasi, älä aja itseäsi loppuun (syö vaikka jätskiä välillä) ja käy läpi vanhoja kokeita, niin tiedät mitä siellä tuleman pitää.
3. Fuksivuoteen lähde reippaana ja tarmolla. Kaikista eniten saa irti kun on sosiaalinen ja lähtee mukaan uusiin juttuihin. Jo fuksina voi lähteä mukaan vaikkapa hallitustoimintaan tai lukemaan mielenkiintoisia eri alan kursseja. Ei tarvitse odotella että ”kasvaa vanhemmaksi” vaan heti syksyllä jo hyppäät mukaan itselle sopivaan toimintaan niin saat varmasti kaiken irti yliopistoelämän aloittamisesta!

 

Mia Koivistoinen, 2. vuosi
1. Tajusin lukion tokan lopussa, että haluan lääkikseen. Kävin sitten nopeasti kaikki kemian peruskurssit ja myös kirjoitin kemian. Hain sinne lääkikseen, mutta en päässyt. Opiskelin sairaanhoitoa puoli vuotta ja siellä opiskeltiin ihmisen biologiaa. Kirjotin kemian uusiksi, koska halusin korottaa sen lääkistä varten. Hain uusiks lääkikseen, mutta en päässyt, joten sattumalta päädyin elintarviketieteisiin. Ja tänne aion siis myös jäädä 🙂 Olin siis lukenut kemian lukiossa ja kemman+bilsan lääkiksen pääsykokeisiin.
2. En lukenut elintarviketieteiden pääsykokeisiin, mutta lääkiksen pääsykokeisiin sitten sitäkin enemmän ja siis samoja aineita. Kaikilla on omat lukutekniikat, jotka toimii. On varmaan vaan sitten testailtava eri tekniikoita, jotta löytyy se oma. Paras itselle on, että saa asiat jotenkin konkreettisiksi, tekee tehtäviä ja pohdiskelee itse eikä pelkästään lue teoriaa. Myös esim. toisen tyypin opettaminen opettaa itseäkin!
3. Aloita fuksivuosi ilman ennakkoluuloja. Kaikki haluaa uudessa koulussa tutustua uusiin ihmisiin. Nyt pääsykoeurakan jälkeen on vihdoin lupa nauttia, eikä hauskanpitoon oikeasti ole fuksivuotta parempaa tekosyytä! Kuuluisa opiskelijaelämä odottaa, fuksina on aika ottaa siitä kaikki irti testaamalla uutta ja pelkäämättä hassuja mokia!

 

Joonas Kauppinen, 1. vuosi
1. Opiskelin lukiossa kemiasta ja biologiasta pakolliset muutamat kurssit matalalla motivaatiolla
2. Luin pääsykokeeseen paljon, erittäin epäjärjestelmällisesti ja pakkomielteisesti. Suosittelen opiskelupäiväkirjaa ja oman oppimisen järjestelmällistä seurantaa, mutta itse lähinnä otin ”pakko päästä -taktiikan” ja ahmin tietoa aamusta iltaan kirjoista, youtubesta ja kaikista muista mahdollisista tietolähteistä
3. Aktiivisuus! Ole aktiivinen opiskelujesi kanssa, koska yliopistossa kukaan ei vahdi opiskeluasi, ja deadlineissa pysyminen, riittävä osaaminen ja tapahtumista ja opiskeluihin liittyvistä asioista informoituminen on sinusta itsestäsi kiinni!
Ole aktiivinen myös sosiaalisesti, koska verkostoituminen ja yhteisöllisyyden edistäminen on paitsi hauskaa, myös tulevan urasi kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin itse opiskelu!

 

Linda Aho, 1. vuosi
1. Luin lukiossa kaikki bilsan ja kemman kurssit ja olin myös valmennuskurssilla.
2. Valmennuskurssi rytmitti ihan hyvin lukemista ja oli muutenkin hyvä! Aika lailla heti ylppäreiden jälkeen alkoi uudestaan pänttäys, varmaan 3-8h päivästä riippuen tuli luettua.
3. Ens vuoden fuksipallerot: ottakaa kaikki ilo irti, käykää kaikissa mahdollisissa kemuissa ja tutustukaa ihmisiin!!

 
Elina Tarvainen, 1. vuosi
1. Mä en lukenut lukiossa kuin pakolliset kurssit bilsasta ja kemiasta, en kirjoittanut ylppäreissä kumpaakaan. Opiskelin sitten vuodessa itsenäisesti noi lukion oppimäärät molemmista. Oli siinä tietty työtä, kun lähti oikeestaan ihan nollasta, mutta motivaatio oli suuri.
2. Mä luin aika paljon sen vuoksi, kun hain myös Kuopioon ravitsemustieteitä (jonka ekaa varasijaa en sitten jäänyt edes jonottamaan :D). Periaatteessa opiskelin noi asiat pikkuhiljaa vuoden aikana ja kiristin tietty tahtia kevään mittaan. Kävin valmennuskurssilla (ravitsemustieteet), mutta itelleni siitä ei ollut oikeestaan hyötyä. Niin ja täytyy sanoa, että vaikka vähemmälläkin lukemisella olisi ehkä selvinnyt (tänne Helsinkiin), niin oon todella tyytyväinen, että opettelin etenkin kemian kunnolla. Siitä on ollut tosi paljon apua nyt ekana vuonna, kun on hyvä pohja. Mä olen aina ollut sellanen oppija, että mun pitää saada lukea monta kertaa rauhassa läpi uudet asiat. Eli mulla toistaminen toimii. Lisäksi omien muistiinpanojen tekeminen auttaa, vaikka en koskaan niitä kirjoittamisen jälkeen enää lue. Eli kai asioiden kirjoittaminen ja sitä kautta prosessointi. Ja kyllä mä yritän lukea aina ihan ajatuksella ja ymmärtää asiat, enkä vaan päntätä ulkoa.
3. Haha, no mä sain ohjeeksi silloin, että älä vaan pänttää, vaan käy myös juhlimassa. Edes vähän. Pidä silmät ja korvat auki! Ei fuksivuotta kannata ottaa liian vakavasti, mutta toisaalta mun mielestä on ihan siistiä ajatella, että ekan vuoden jälkeen tulee joku 70 opintopistettä eli tavotevauhtia mennään. Kannattaa mennä rohkeasti mukaan juttuihin, jotka tuntuu itsestä hyvältä ja kiinnostaa. Mutta ei kuitenkaan kannata ottaa mitään stressiä siitä, että pitäis olla jotenkin äärettömän aktiivinen ja ehtiä kokeilla kaikkea ekana vuonna. Kun muutenkin tulee niin paljon uutta ihmeteltävää.
Fuksivuodesta pitää nauttia – mitä se sitten kenellekin tarkottaa. Ja olla ylpeä, että on päässyt opiskelemaan yliopistoon.
Niin ja haalarit kantsii tietty hankkia. Oon joiltakin kuullut, että kaduttaa, kun ei sillon fuksivuonna tullut hankittua niitä ja enää ei jaksa, heh.

 
Emma Kaajakari, 1. vuosi                                                                                                     1. Olin opiskellu lukiossa jo oikestaan kemiat ja bilsat, mutta en missään muualla.                2. Luin pääsykokeisiin kirjastolla päivät, tosin hyvin epätehokkaasti, enkä oikeastaan tähän pääsykokeeseen. Ehdottomasti mulle toimivin ja paras tapa oppia oikeasti on mindmap ja suhteiden hahmotus. Pääsykokeessa tuli vähän yllätyksenä se, että bilsasta ois pitäny osata lähinnä ne kolme ekaa kirjaa joita en kyllä lukenu kauheesti. Et kannattaa tsekata ne pääsykoe aineistot ennen koetta 😀
3. Hyväksymiskirjeen jälkeen mun mielestä paras vinkki ois, että kun saa sen kirjeen missä tulee ohjeet esim. yliopistoon läsnäolevaksi kirjautumiselle nii se kandee tehdä aika nopsaan, koska siinä kestää kuitenki useempi päivä et sen prosessin saa hoidettua ja niitä tunnuksia tarvis jo orientoivalla viikolla. Lisäksi jos HOASilta hakee kämppää niin sekin kannattaa tehdä aika heti kun vaan mahdollista, mutta senki voi hoitaa sitten vasta kun on kirjautunu läsnäolevaksi yliopistoon. Muuten vinkkinä et mukaan vaan kaikkeen rohkeesti ja avoimesti! Ja orientoiva kannattaa ehkä varata mahdollisuuksien mukaan vapaaksi myös iltasin.

 

Aino Siitonen, 1. vuosi
1. Luin kemiaa lukiossa, mutta bilsasta en käynyt kaikkia kursseja. Ja luin vähän vaihtelevasti, mutta yritin kuitenkin melkein joka päivä lukee ja ehkä noin kolmen kuukauden ajan.
2. Paras tapa mulla oli lukea ja kirjottaa muistiinpanoja ja kerätä kaikkia tärkeitä kuvia/kaavioita ylös. Ja tietty kemiassa tehdä tehtäviä.
3. Kaikkea pitää lähteä kokeilemaan, että näkee mahdollisimman laajasti että millasta yliopistoelämä on!

Tuomas Turkki, 2. vuosi
1. Kirjoitin lukiossa biologian ja kemian, joten lukiossa tuli opiskeltua pääsykokeessa vaadittavia asioita. Kävin myös kaikki fysiikan kurssit lukion aikana, mutta aloin ymmärtää jo hyvissä ajoin, että fysiikka ei tule olemaan minun alani tulevaisuudessa. Kuitenkin sen osaaminen on enemmän kuin hyvä asia täällä meidän pääaineessamme.
2. Luin pääsykokeeseen aika vähän, kertailin vain lukion oppikirjat ja kävin ”valmentautumassa” muiden hakukohteiden pääsykokeissa esimerkiksi kemian pääsykokeessa.
3. Fuksivuodesta kannattaa nauttia ja olla aktiivisesti mukana opiskelijatapahtumissa. Kannattaa käydä myös luennoilla, missä näkee ihmisiä ja pääsee jutustelemaan enemmänkin heidän kanssaan.

Sanni Väärni, 1. vuosi                                                                                                           1. Lukiossa aikoinaan pakolliset lukion kemian ja biologian kurssit. Pääsykoetta edeltävänä keväänä kävin aikuislukiossa biologian ja kemian kursseja ainoastaan pääsykokeita ajatellen.
2. Luin pääsykokeeseen omalla mittapuullani PALJON. Joulun jälkeen aloitin lukemisen ja maaliskuun loppuun luin noin 4 tuntia päivässä noin viitenä päivänä viikossa. Huhtikuusta itse pääsykokeeseen asti luin todella tiiviisti noin 8 tuntia päivässä arkipäivisin. Tein muistiinpanoja, piirtelin kaavioita ja vuorasin asuntoni muistilapuilla jotka sisälsivät erilaisia listoja, kaavioita ja piirustuksia. Kemiaa laskin melko paljon, enemmänkin oisi voinut laskea. Jaksollinen järjestelmä vessanpöntön vieressä on MUST.
3. Kun avaa hyväksymiskirjeen kaikki työ palkitaan. Paras tunne ikinä!! Fuksina on mahtavaa, opiskelijaelämä ihanaa. Niistä epätoivon hetkistä, kun luennot tuntuu pitkästyttäviltä, laskarit mahdottomilta ja labratunnit pelottavilta, selviää, kun muistelee sitä hetkeä, kun pänttäsi pääsykokeeseen koko vappupyhät. Tulevasta vapusta nautitaan lakki päässä, haalarit päällä ja aivan mahtavassa ruokaa rakastavassa seurassa!

Kuten vastauksista huomaa, ei tarvitse olla opiskellut kaikkea (tai yhtään mitään) etukäteen! Motivaatiolla pääsee pitkälle. Fuksivinkit näyttävät toistavan lähes samaa jokaisessa vastauksessa, eli lähtekää avoimin mielin mukaan kaikkeen, niin tulee ihan huippuvuosi! 🙂

– Riina H.