Kolmas kurssikerta – Ei niin timanttisia karttoja

Kolmannella kurssikerralla pääsimme tutustumaan jo Suomea suurempiin ympyröihin, sillä matkasimme tutustumaan Afrikan timanttikaivoksien, öljyesiintymien sekä konfliktien luokse. Matka sekä itse karttojen laatiminen oli paikoin lähes yhtä sekavaa kuin itse Syyrian sodan viimeisten juonenkäänteiden seuraaminen. Tästä huolimatta sain tehtyä kartat valmiiksi asti, kyseisen sodan kohdalla ratkaisujen löytäminen voi olla vielä asteen hankalampaa.

Tunnilla harjoittelimme erilaisten tietokantojen ja karttojen yhteen liittämistä (paikoin väkivalloinkin) sekä erilaisten Excel-tiedostojen tuomista QGIS:siin. Aineisto Afrikasta oli turhankin monipuolinen, joten ensimmäinen tehtävämme oli yhdistää sen kohteita. Kohteiden yhdistäminen oli helppo operaatio, eikä sen eteen tarvinnut nähdä paljoa vaivaa. Tämän jälkeen toimme lisää dataa aineistoon Excelistä. Myös datan tuominen QGIS:siin oli melko helppoa, huolimatta Excelin monista huolista liittyen siihen, mitä olimme tekemässä. Tosin ihan hyvä, että ohjelma kyselee käyttäjältään sitä, tietääkö tämä mitä on tekemässä. Ohjelmien oma varautuminen on saattaa pelastaa tietojen täydellisen katoamisen käyttäjän tekemien toimien seurauksena.

Tietokantojen liitos sekä uuden tiedon tuottaminen tietokantaan onnistui vielä tunnin alkuvaiheessa ongelmitta, mutta myöhemmin kun sama piti tehdä itse, niin muodostui hieman ongelmia. Itse tehdessä aluksi ei tietenkään muistanut enää, miten mikäkin toiminto tuli suorittaa. Pienen sekoilun sekä turhautumisen jälkeen toimintojen oikeat painikkeet löytyivät kuitenkin ohjelmasta. Tämän jälkeen tietojen tuottaminen aineistoon kävikin melko helposti.

Kuva 1. Afrikan öljyesiintymiä, timanttikaivoksia sekä konflikteja.

Tekemässäni kartassa (kuva 1) näkyy Afrikan timanttikaivosten, öljyesiintymien sekä konfliktien sijainti. Tai siis, tulisi näkyä. Timanttikaivosten taso on jäänyt muiden tasojen alle piileskelemään, joten timantteja eivät kartassa ole näkyvissä. Pitäisi ensi kerralla panostaa hieman karttojen viimeistelyyn, vaikkakin tuntien lopussa Kumpulan (lähes) viiden tähden opiskelijaravintoloiden kutsu on jo lähes vastustamaton. Tässä kohtaa varmaan ajattelet, että miksi en sitten parantanut karttaani jälkikäteen. Noh, yritin tehdä karttaa uudestaan, mutta kartan loppuvaiheessa QGIS päätti kaatua ja näin kartta katosi teille tietämättömille. Tämän jälkeen ajattelin, että tunnilla tehty hieman puutteellinen kartta saa kelvata. En kuitenkaan ole aivan yhtä ahkera kuin Joonatan Reunanen, joka kirjoitti bloginsa jo samana päivänä kurssikerran kanssa! Ei voi muuta sanoa kuin hattua nostaa.

Kartasta huomaa, että öljykenttien läheisyydessä on tapahtunut melko vähän konflikteja. Tämä on hieman yllättävää, sillä yleensä konflikteja tapahtuu siellä, missä on jotain arvokasta. Kenties öljykentät ovat kuitenkin niin tärkeitä valtioille sekä alueilleen, että niitä myös vartioidaan paremmin ja kynnys yrittää konfliktia niiden läheisyydessä on myös korkeampi. Jos kartan tietoihin yhdistäisi vielä tarkempaa dataa esimerkiksi siitä, milloin mikäkin konflikti on tapahtunut, se toisi vielä enemmän selkeyttä näiden taakse. Datan avulla voisi myös esimerkiksi tutkia vaikuttaako öljykenttien tai timanttikaivosten läheisyys paikallisten ihmisten elämään. Esimerkiksi internetkäyttäjien määrä näiden esiintymien läheisyydessä voisi havainnoida sitä, saavatko myös paikalliset ihmiset osansa kaivosten ja esiintymien tuottamista varoista, vai menevätkö kaikki tuotot vain kansainvälisille suuryrityksille. Miklas Kuoppalalla on esimerkiksi mielenkiintoinen kartta blogissaan, josta näkyy Afrikan internetkäyttäjien määrä valtioittain. Kyseisestä kartasta huomaa sen, että varsinkin Pohjois-Afrikassa on vähän internetin käyttäjiä, vaikka alueella on öljyesiintymiä.

Kuva 2. Suomen valuma-alueita sekä tulvaindeksi.

Toinen tunnilla tekemäni kartta (kuva 2) kuvaa Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyyttä. Tämäkin kartta voisi olla hieman paremmin viimeistelty. Tulvaindeksiä kuvaavat värisymbolit jäävät varsinkin Etelä-Suomessa hieman järvisyysprosenttia kuvaavien pylväiden taakse piiloon. Kartta on myös hieman epäselvä pylväsitä johtuen. Järvisyysprosentti on kuvassa sitä suurempi, mitä suurempi pylväs on. Suurimmat pylväät sijaitsevat varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjanmaan alueella taas on suurempi pylväiden keskittymä. Syitä pylväiden sijainnille sekä koolle on useita. Kaikki ovat varmasti kuulleet uutisista varsinkin keväisin Pohjanmaan tulvista, tämä selittää alueen runsasta pylväiden määrää.  Myös tulvaindeksin lukemat ovat suurimpia Pohjanmaalla sekä Etelä-Suomen alueella, vaikkakin etelän lukemat eivät kunnolla näykään. Kartan sisältämät tiedot eivät ole kovin yllättäviä, kuten Elias Hirvikoski myös blogissaan mainitsee.

Kolmannen kurssikerran jälkeen mielipide QGIS:sistä on jo hieman positiivisempi. Tutustumalla ohjelmaan paremmin sen käyttökin alkaa olemaan jo hieman helpompaa. Melko yllättävää, että toistamalla asioita ne voi myös vähitellen oppia, eikö olekin. Tälläkään kertaa tosin ei selvitty ilman turhautumista eikä QGIS:sin temppuilua. Seuraavia kurssikertoja odotellessa voikin yrittää tehdä sopimusta ohjelman kanssa – jos opettelen käyttämään (perus)toimintojasi aiempaa paremmin niin kenties voit hieman vähentää ylimääräisiä temppuilujakin?

Lähteet:
Hirvikoski, E. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/eliashir/

Kuoppala, M. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/

Reunanen, J. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/