Integroi hyvän- ja hynänteko ja pelasta maailma?

”Somalian nälänhätä tappanut yli 250 000 ihmistä” (Yle Uutiset 2.5.2013)

Joo.

”In 2011, 8.7 million people fell ill with tuberculosis and 1.4 million died from tuberculosis. Over 95% of tuberculosis deaths occur in low- and middle-income countries, and it is among the top three causes of death for women aged 15 to 44. (…) Tuberculosis is curable and preventable. ” (WHO:n raportti)

Niin.

”Malaria surmaa vuosittain ainakin 660 000 ihmistä. Heistä 90 prosenttia on afrikkalaisia, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. (…) Mikäli muutaman euron maksava malariaverkko saataisiin jokaiselle sitä tarvitsevalle lapselle, koko maailman lapsikuolleisuus vähenisi viidenneksellä.” (Keskisuomalainen 25.4.2013)

…Totajoo..

”Syyrian hallitus tappoi keskiviikkona ainakin 1 300 ihmistä kemiallisilla aseilla useissa iskuissa, sanoo syyrialainen oppositiojohtaja George Sabra.”
”Punaiset viivat on ylitetty ajat sitten, ja oikeasti ulkomaailma on voimaton.” (Helsingin Sanomat 23.8.2013)

Ai mikä maailmantuska?

Elämä länsimaisessa teollisuusyhteiskunnassa 2010-luvulla irtaannuttaa helposti siitä faktasta, ettei hyvinvointi ole itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa. Vaikka Suomessakin on toki ongelmia, täällä ei tarvitse pelätä kuolevansa hallituksen järjestämiin pommituksiin tai helposti parannettavissa oleviin tauteihin. Pidän suomalaisen yhteiskunnan haasteita ja murheita loppujen lopuksi aika pieninä murheenkryyneinä – katsokaa, mitä Syyriassa tapahtuu ja asettakaa sitten Suomen kilpailukykyongelman vakavuus oikeaan mittakaavaan.

Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin toisen maailmansodan jälkeen ehkäisemään valtioiden välisiä konflikteja ja edistämään ihmisoikeuksia ja rauhaa. Vuosien aikana on käynyt selväksi, että kyseinen valtiovetoinen kansainvälinen yhteisö on kykenemätön tarjoamaan ratkaisuja globaaleihin kriiseihin. Maailmanrauha on osoittautunut utopistiseksi ja naiiviksi unelmaksi ja helposti parannettavat taudit tappavat edelleen miljoonia ihmisiä kehittymättömissä maissa.

Aamuisin luen Helsingin Sanomia itku kurkussa. Maailmantuska harteillani kasvaa päivä päivältä Syyrian sisällissodan kärjistyessä. Odotan epätoivoisesti kansainvälisen yhteisön interventiota. Valitettavasti olen kuitenkin saanut todeta valtioiden tai valtiovetoisten yhteisöjen olevan kykenemättömiä toimimaan kansainvälisissä kriisitilanteissa. Valtioilla ei ole intressejä pelastaa nälkäänäkeviä lapsia tai puuttua kansanmurhiin, jollei sillä saavuteta taloudellista hyötyä esimerkiksi öljyn tai muun luonnonvaran tuonnin kannalta. Naiivi optimisti-idealisti sisälläni ei kuitenkaan halua uskoa, että valtiot ovat ainoita potentiaalisia toimijoita hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseen.

Maailman- ja kansainvälisen politiikan tutkimuksessa kiistellään siitä, ketkä ovat pelaajia globaalilla pelikentällä. Perinteinen näkemys siitä, että kansainvälinen politiikka on valtioiden välistä diplomatiaa ja sodankäyntiä, on saanut vastakkaisia näkemyksiä globalisaation ja markkinatalouden myötä. Kansainväliset suuryritykset näyttelevät entistä tärkeämpää roolia erityisesti globaalilla taloussektorilla. Rahan ja tiedon tuomaa arvovaltaa käytetään kuitenkin usein häikäilemättömästi hyväksi kolmannessa maailmassa, missä suuryritykset lobbaavat ja lahjovat surutta valtioiden hallituksia saadakseen lainsäädännön mieleisekseen. Kansainväliset yhtiöt nousevat muutenkin usein esille varsin negatiivisessa valossa. Coca Cola Companyn toimet Intiassa johtivat juomaveden loppumiseen paikallisilta. Shellin häikäilemätön öljyn pumppaaminen Nigeriassa 1990-luvulla tuhosi Niger-joen ympäristön ja ajoi ogoniheimon köyhyyteen. Lääketeollisuuden patenttiratkaisut ja monopolihinnoittelu ovat nostaneet lääkkeiden hinnat sellaiselle tasolle, ettei köyhimmillä ihmisillä ole niihin varaa ja näinpä myös helposti parannettavissa olevat taudit kuten tuberkuloosi tappavat yhä miljoonia ihmisiä kolmannessa maailmassa.

Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita tapoja toimia kansainvälisellä kauppasektorilla. Haluan uskoa siihen, että yksilöt ja yritykset voivat toimia globaalin hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuosikymmenten aikana tieteen ja yritysmaailman yhteistyöllä on parannettu maailman elintasoa. Lääketeollisuuden kehitys on kaikista epäkohdistaan huolimatta mahdollistanut ihmisten eliniän pitenemisen ja sen, että useat taudit on saatu katoamaan länsimaista. Reilun kaupan sertifiointijärjestelmään sitoutuneet yritykset pyrkivät toimimaan eettisesti ja oikeudenmukaisesti sekä edistämään asiallisia työoloja. Myös maailmantuskassa rypevä humanisti, kasvatustieteilijä tai valtiotieteiljä voi soveltaa omaa osaamistaan ja tietämystään maailmanparannukseen. Esimerkiksi Martti Ahtisaari laittoi kortensa kekoon maailmanrauhan edistämiseksi perustamalla CMI:n, joka tarjoaa apua rauhanneuvotteluihin (CMI tosin on voittoa tavoittelematon järjestö, ei yritys).

Kun valtiot ovat osoittaneet kyvyttömyytensä, on epätoivon sijaan käännettävä uusi sivu ja etsittävä toisenlaisia toimintamalleja. Muutokset globaalissa järjestelmässä ja markkinatalouden nousu ovat nostaneet yritykset ja järjestöt entistä tärkeämpään asemaan. Valtiot ovat kykenemättömiä turvaamaan rauhaa, mutta ehkä alaan erikoistunut yritys voisi tarjota toimintamalleja konfliktien ehkäisyyn ja pysäyttämiseen? Syyrian sisällissota ja nälänhädät ovat ratkaistavissa – on vain ajateltava ja toimittava uudella tavalla.

En tiedä, saavutetaanko maailmassa koskaan sellaista tilannetta, ettei kenenkään tarvitse pelätä pommituksia tai paeta sortoa. Ihmiset ovat yllättävän innokkaita käyttämään energiaa ja rahaa kehittääkseen entistä tehokkaampia tappamis- ja vahingontekomenetelmiä. Jos kaikki se innovatiivisuus (unohtamatta aikaa ja materiaalisia resursseja..), minkä ihmiskunta on vuosien aikana käyttänyt tuhotakseen toisensa olisi käytetty hiukan paremmin, maailma voisi olla hyvin toisenlainen paikka elää. Maailmantuska ei kuitenkaan kevene kyynisyydellä. Maailman eriarvoisuus riipii rajusti, mutta pienen ihmisen psyyke pysyy paremmin tasapainossa, kun ylläpitää uskoa ihmiskuntaan ja kehitykseen. Veikkaankin, että 2010-luvulla eettinen yrittäjyys nostaa päätään ja hyvän- ja hynänteko integroituvat entistä vahvemmin. Tiiviillä tiede- ja yritysmaailman yhteistyöllä voitaisiin ennaltaehkäistä kriisien eskaloitumista. Maailman muuttuessa toimintatapojenkin on muututtava.

Peace and love, rauhaa ja rakkautta viikonloppuun!

Hostien Kick-off – mitä jäi käteen?

Lähes jokaisella työpaikalla käydään kehityskeskusteluja, brainstormataan ja pidetään visiointi-iltapäiviä, joissa esimies tai konsultti luennoi tuottavuudesta ja työhyvinvoinnista PowerPoint-slidejen tukemana. Niinpä myös Think Companylla kehityskeskustellaan ja visioidaan. Työpaikkamme toimintakulttuuriin eivät kuitenkaan kuulu kuiva pönötys tai kalvosulkeiset. Eilisiltapäivänä starttailimmekin syksyä Demoksen Outi Kuittisen johdolla. Kiitokset vain Outille – oli aika äärimmäisen inspiroiva ja innostava kolmetuntinen! Kick-off sisälsi hostien asiantuntijaluentoja, hyppimistä, piirtämistä, mallinukkena olemista, post-it -lappuja, keskustelua, pullakahvittelua ja valitusvarttia. Kaiken tämän seurauksena host-tiimi lienee nyt entistäkin skarpimpi ja osaavampi ;>

1150806_152483701617445_98190050_n
Think Companyn toiminnan kehittäminen ja yhteisön kasvattaminen olivat luonnollisesti iltapäivän ykkösteemoja. Pohdiskelimme, mitä Helsinki Think Company voi tarjota niin yrittäjyydestä kiinnostuneelle opiskelijalle kuin satunnaiselle ohikulkijallekin. Kartoitimme tilan tarjoamia mahdollisuuksia, mietimme erilaisia tapahtumakonsepteja (tervetuloa vain hostin aamiaiselle!) ja keskustelimme viestintä- ja markkinointikeinoista. Kaikenlaiset kehitysideat ja yhteistyöehdotukset otetaankin 999581_152483508284131_1637846712_nennakkoluulottomasti vastaan! Tapahtumaideoita voi tulla kertomaan paikan päälle tai vaikka laittamalla sähköpostia host-thinkcompany@helsinki.fi.

Ennakkotehtävänä me hostit olimme valmistelleet asiantuntijaluentoja. Erityisesti Tiinan ja Katjan luennot verkostoitumisesta ja 2010-luvun yrittäjyydestä nostivat esille muutaman hyvän pointin. Aloittelevan yrittäjän tärkein ominaisuus on – tättärää, ylläriylläri – olla utelias ja uskoa iteensä. Jos ei itse usko asiaansa, ei sitä tee takuulla kukaan muukaan! Itseluottamus ja usko omaan osaamiseen ovat lähtökohtana sille, että bisnes lähtee pyörimään. Toinen tärkeä taito on verkostoitumiskyky. Verkostoituminen ja kontaktien hankinta onnistuu parhaiten suoralla toiminnalla. Sähköpostin laittaminen on helppoa ja kivutonta, mutta varmin tapa solmia kumppanuuksia on marssia suoraan asianomaisen henkilön puheille. Konkreettisena esimerkkinä Tiina kertoi omista Think Africa -viikon järjestelykokemuksistaan. Alexander Stubbin saaminen mukaan järjestelyihin olisi luultavasti helpompaa, jos Tiina olisi triathlon-tapahtumassa mennyt rohkeasti jututtamaan herraa. Nyt yhteydenotot jäävät avustajan sähköpostikansion pohjalle. Tilaisuuden tullen ei siis kannata epäröidä. Suora kontaktointi vaatii toisinaan mukavuusalueelta poistumista, mutta se on varmin tapa jäädä mieleen ja saada jotain aikaan.

1234374_152483268284155_858603433_n
”Pokkamies”-termi nousi sparrauskeskustelujen hitiksi. Termi on lanseerattu Tieteestä Toimintaa -verkostossa, mutta Think Company otti tästä kopin. Olkaamme siis kaikki pokkamiehiä ja -naisia, poistukaamme mukavuusalueiltamme ja marssikaamme suoraan ministerin puheille! Katjan neuvo ”toimi ensin, ajattele sitten” tukee tätä pokkamiesmentaliteettiä. Liiallinen itsekritiikki ja harkinta aiheuttaa toisinaan menetettyjä mahdollisuuksia. Ennakkoluuloton heittäytyminen voi toki johtaa katastrofeihin, mutta usein sen kaltaisella toiminnalla menestytään ja luodaan uutta. (Ja elämä nyt yleisesti ottaen on hiukan hauskempaa, jos välillä elää fiiliksen mukaan ja antaa lähteä vähän lapasesta.)

Uusi yrityskiihdyttämö kuva-alan startup-yrityksille

Uusi Nestholma-yrityskiihdyttämö avaa ovensa kuva-alan startup-yrityksille Lahdessa.

Lahden Seudun Kehitys Ladecin hallinnoima Nestholma on uusi yrityskiihdyttämö, joka tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön kuva-alaan liittyvän yritystoiminnan kehittämiseen. Haku ensimmäiseen maksuttomaan kolmen kuukauden Nestholma Imaging Startup -ohjelmaan on nyt käynnissä.

Nestholma tarjoaa uusille kuva-alan startup-yrityksille tai yrittäjyyttä harkitseville ainutlaatuisen toimintaympäristön, jossa yritykset voivat hyödyntää kansainvälistä liiketoiminta- ja sijoitusosaamista, kuva-alan asiantuntijapalveluita ja laajaa kumppaniverkostoa. Kaikille mukaan valituille tarjotaan myös mahdollisuutta saada alkuvaiheen rahoitusta.

Kehitettävä liiketoiminta voi liittyä niin valokuviin, videopalveluihin ja 3D-tulosteisiin kuin digitaalisiinkin tuotteisiin ja palveluihin, peleihin sekä mobiilisovelluksiin. Nestholma toimii yhteistyössä Eirikuvan kanssa, joka tarjoaa tarvittaessa työskentelytilat ja mahdollisuuden hyödyntää yrityksen laitteita. Nestholman Imaging Startup -ohjelmaan etsitään osallistujia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Osallistuva yritys pääsee mukaan kolmeen Nestholman päätapahtumaan, jotka järjestetään Lahdessa. Tämän lisäksi räätälöidään yritystoiminnan kasvua parhaiten edesauttava tiimikohtainen ohjelma.

NISP ohjelma

”Kuvat ja videot ovat keskeisessä roolissa useissa menestyneissä tuotteissa ja palveluissa. Uskomme, että kiinnostus ja uudet liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät tulevien vuosien aikana alalla”, toteaa Nestholman vetäjä Topi Järvinen LADECista ja jatkaa: ”Tästä syystä olemme rakentaneet uudenlaisen kiihdyttämökokonaisuuden, joka hyödyntää tätä trendiä. Tavoitteenamme on auttaa Nestholman startup-yrityksiä rakentamaan käyttäjiä kiinnostavia palveluita ja kasvamaan kansainvälisiksi menestystarinoiksi.”

Nestholmalla on kahdeksan eri alojen huippuasiantuntijaa mentoreina, jotka tarjoavat tukea liiketoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja rahoituksen saamiseen sekä kansainvälistymiseen. Workshoppien pohjana on Lean Startup -metodi, jonka avulla idean pohjalta voidaan kehittää asiakkaita oikeasti kiinnostavia tuotteita ja palveluita.

Nestholma toimii yhteistyössä Eirikuva Oy:n ja Lahden Seudun Kehitys Ladecin kanssa. Hanke on saanut tukea Euroopan aluekehitysrahastolta.

Haku on nyt käynnissä osoitteessa: http://nestholma.com/nisp.html

Lisätietoja NISP-ohjelmasta antaa Topi järvinen topi@nestholma.com p+358 407543131

Alkuperäinen artikkeli luettavissa osoitteessa https://www.sttinfo.fi/release?0&releaseId=6945559

Arkeen palailua ja syksyn odottelua

Helsinki Think Companyn ensimmäinen (varsin kofeiininhuuruinen..) viikko kesäloman jälkeen on vähitellen pulkassa. Ihmiset ovat löytäneet paikalle ihailtavan hyvin huolimatta muutaman viikon breikistä! Tälläkin hetkellä tilassa pöhisee varsin kivasti. Aamuinen luento Israelin startup-kulttuurista selkeästi herätti ajatuksia. Ja kunhan lukukausi alkaa, pöhinän määrä kasvaa entisestään. Eilen suunniteltiinkin tutoreiden kanssa uusien opiskelijoiden kontaktointia ja fuksikierroksia – parin viikon päästä Helsinki Think Company pitää oviaan auki erityisesti fukseille 🙂

Olen vannoutunut kesäihminen. Jossain määrin kuitenkin odotan sitä, että syksy pyörähtää kunnolla käyntiin. Sade ja pimenevät illat eivät todellakaan hotsita, mutta syksyn myötä kalenteri täyttyy mielenkiintoisesta tekemisestä.

Syksyn aikana Helsinki Think Company toimii työtilana ja tapahtumanäyttämönä kuten keväälläkin. Yritysinfot, vierailijaluennot ja workshopit täyttävät tapahtumakalenteria. Näiden lisäksi syksyyn on suunnitteilla esimerkiksi ThinkCo-klubi, mitä odotankin erityisen innolla! Klubi-iltojen suunnittelu pyöräytettiin käyntiin kesällä. Luvassa on rentoja yrityshenkisiä illanviettoja opiskelijoille vaihtelevien teemojen ympärillä.

Klubi-iltojen lisäksi erityishuomiota ansaitsee lokakuussa järjestettävä Think Africa -viikko. Kyseisellä viikolla tapahtumat, luennot ja workshopit pyörivät Afrikan ja eettisen yrittämisen ympärillä. Tarjolla on siis mahdollisuuksia löytää ratkaisu harteilla painavan maailmantuskan selättämiseen.

Oppimisessa on taikaa!

KOULU-karnevaali on maksuton, kaikille avoin vertaisoppimisen pop-up-tapahtuma, joka copy-koulu_main_imglevittää lauantaina 24.8. oppitunteja ympäri kaupunkeja ja maaseutua, ehkä jopa
maailmaa!
Nyt leikitään KOULUA! Mitä sinä haluaisit oppia?
KOULU on toisilta oppimisen ja jokamiestaitojen juhlaa. Kaikki saavat oppia ja opettaa hyvään elämään kuuluvia taitoja. Oppituntien aiheet riippuvat opettajien kiinnostuksesta. Tarjolla on esimerkiksi didgeridoon soittoa, historiikin kirjoittamista ja pyöränkorjausta.
Oppitunnin voi pitää missä tahansa: kirjastossa, metsässä, taidegalleriassa tai vaikka uimarannalla eri puolilla maailmaa. Oppitunnit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Ne päivittyvät karttaan, joka löytyy tapahtuman verkkosivuilta kouluschool.wordpress.com/oppimaan
Varsinainen opetuspäivä on lauantai 24.8. Sitä ennen järjestetään kiinnostuneille OPEPAJOJA, joissa vapaaehtoisille opettajille tarjotaan pikakoulutusta oppitunnin järjestämiseen. Sunnuntaina 25.8. järjestetään päättäjäisjuhlat opettajille. Silloin olemme monta kokemusta rikkaampia.
TERVETULOA KOULUUN! www. kouluschool.org

2013 TAPAHTUMAT
ke 7.8. klo 14-16 tai klo 18-20
OPEPAJAT (kahden tunnin koulutus, valitse päivä), Helsinki Think Company
to 15.8. klo 14-16 tai klo 18-20
OPEPAJAT (kahden tunnin koulutus, valitse päivä); Helsinki Think Company
pe 23.8.2013 klo 17-19
Viime hetken sparraus opettajille:lähtölaukaus karnevaalille
la 24.8.2013
Koulu-päätapahtuma: oppitunteja eri puolella Suomea
su 25.8.2013 Päätösjuhla Helsingissä – Kokemuksia, jakamista!

Host’s diary: Entrepreneurship through networking in Malmö

Growing ideas, workshops, visit, contacts, networking, fun…and an amazing amount of energy! Every participant got to experience this when Entrepreneurship through networking week was arranged in Malmö 19-26 April 2013 by Centrum för Publikt Entreprenörskap. Participants for the week came from Sweden, Norway, Finland, Denmark, Iceland and Slovenia.

IMG_3898

”With about 40 youths in the ages of 18-30 who all have an idea that contributes to the social development. We took part of a week full of inspiration about social innovation, ideas about how to create social impact and study visits that were examples of exactly that. Everything had been thought about and could be linked to every point of the agenda. The main goals were of course that we would grow in our ideas, get a network from the people we met, exchange our ideas and maybe find new ideas together.” writes Diana Malm, one of the participants in her blog after the week.

Alma Sandberg

Alma Sandberg, project coordinator at Centre for Social Entrepreneurship and Emma Johnsson communicator for Centre for Public Entrepreneurship had the main responsibility for organizing the week.

Alma Sandberg has herself started several organizations and organized different kind of projects. ”My motto is you can’t choose where you were born, but you can choose what you do with your life. I think it depends a lot where young people live, how they see their opportunities.” Specially in scandinavia it has never been force to try yourself becuse of the social security. This might be one of the reasons why it has not always been so popular to start own. ”Image of entrepreneuship is anyhow chaning in Sweden – they have even started to teach at school how to became an entrepreneur.”

”Even if you never would realize your plans you’ll learn new skills when you work with your idea. Entrepreneurial  experience is good job experience – something what employers definetily will appreciate.”

Anna-Mari ÖsterlundAnna-Mari Österlund, 25, would like to provide useful activities for students who hadn’t got summerjob. ”Workshops will help students to survive in the working life, figure out what they’re good at and how they can achieve their goals. Finish employent agency doesn’t have anything to offer for students who hadn’t graduated yet – so without this they wouldn’t have anything to do during the summer if they won’t get a summerjob. This way they can use their time wisely and be more prepared next time they’re looking for a job. Workshops have different themes, like how to use social media to your advantage, how to stand out in the labour market.”

IMG_4131

Signe Rasmussen, Ahmet Mutlu, Julieta Talavera, Futuro Berg Fredes and Joshua Joel Ng from Malmö are working with The 24 Hour Social Innovation Camp. ”It’s a chance for individuals from all facets of society to unite and creatively collaborate to finding solutions to some of the greater dilemmas facing social, cultural and political life in Malmö. Throughout the 24 Hours, there will be a series of short seminars, inspirational talks, unplugged concerts, cooking sessions, open bars, ping-pong-playing-vinyl-spinning, creative sessions and more. We have invited a team of very interesting people and speakers to mentor and guide the participants and projects.” Read more from Connectors Malmö website.

Still curious about this week? Read more about Entrepreneurship through networking here.

 

Miten tieteestä tuli toimintaa?

Tieteestä toimintaaHelsingin yliopisto tarttuu tutkimuksellaan ja opetuksellaan maailman haasteisiin: muuttuva ympäristö, puhdas vesi, ajatteleva ja oppiva ihminen, globalisaatio ja yhteiskunnan muutos, hyvinvointi ja turvallisuus ovat esimerkkejä Helsingin yliopiston painoaloista. Näitä ja muita monimutkaisia haasteita ei voida ratkaista vain tutkimusta ja opetusta parantamalla tai perinteisen politiikan keinoin. Tarvitaan myös uusia yrityksiä, jotka osaavat orientoitua tieteen antaman kuvan mukaan viheliäisimpien ongelmien ratkaisemiseen.

Keväästä 2012 kevääseen 2013 ajatushautomo Demos Helsinki yhdessä Helsingin yliopiston ja sen opiskelijoiden kanssa kehitti ja kokeili Tieteestä toimintaa -ohjelmassa malleja, joilla kannustaa yliopistolaisia yrittäjyyteen. Ohjelmaa tuki Uudenmaan liitto. Helsingin yliopistosta mukana olivat tutkimuksen toimiala, urapalvelut sekä viestintä ja yhteiskuntasuhteet. Lue koko tarina Tieteestä Toimintaa -projektista >>

Liikennepäästöistä ekoyrittäjyyteen

Mikä on biopolttoaineiden tulevaisuus? Millaisia ratkaisuja Suomeen tarvitaan? Voiko tämänkin aiheen yhdistää yliopistolaiseen yrittäjyyteen?

Think Company 11-06-2013Pekka Haavisto ja joukko muita poliittisen kentän vaikuttajia sekä alan asiantuntijoita keskustelivat tänä aamuna Think Companyn tiloissa liikenteen päästöistä, biopolttoaineiden mahdollisuuksista ja niiden edistämisestä Suomessa. Mielenkiintoisten alustuspuheen-vuorojen jälkeen käytiin vapaata keskustelua aiheen ympärillä.

Pitäisikö meidän Suomessa olla kunnianhimoisempia korvaavien polttoaineiden käyttöönoton suhteen? Tavallisen kuluttajan uskallus siirtyä biopolttoaineisiin on verrattain heikkoa. “Ihmiset ovat perusluonteeltaan muutosvastarintaisia” toteavat keskustelijat. Kansanedustajien yhteistyöllä ja esimerkillä voisi yrittää lisätä suurempien joukkojen tahtoa tehdä rohkeita siirtoja kestävämpään suuntaan, toteaa Haavisto keskustelun lopuksi.

Koska olemme Think Companylla, akateemisen yrittäjyyden kohtaamispaikassa, on lähestulkoon velvollisuus tiedustella, miten Pekka Haavisto yhdistäisi käydyn keskustelun yliopistolaiseen yrittäjyyteen?

“Suomessa on tarvetta uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämiseen tällä alalla. Ekoyrittäjyydessä piilee mahdollisuuksia alan osaajille.”

Christopher Evatt: Elämää ylläpitävä bisnes kantaa

 Elämässä on paljon muutakin kuin raha ja rahanteko, joten yrittäjyyden pitää olla tasapainossa yrittäjän elämän kanssa. Pitkän linjan konkari, sarjayrittäjä ja yritysvalmentaja Christopher Evatt kannusti Helsinki Think Companyyn kokoontuneita tuoreita yrittäjiä uskomaan omaan osaamiseensa.

evatt

– Yrittäjyydessä on kyse suhteista. Otetaan esimerkki luonnosta, jos loinen imee emokasvin kuiviin, ei jää mitään. Myös loinen kuolee. On tärkeätä ymmärtää, että yritykset toimivat osana ekosysteemiä. Ne ovat toisistaan riippuvaisia ja hoivaamalla alihankinta-, toimittaja- ja asiakassuhteita yritykset menestyvät myös itse. Ahneus tappaa, Evatt vertaili.

Evatt tunnustaa kokeneensa itse niin menestystä kuin tappioita, usein paras yrittäjyysoppi tulee kantapään kautta. Työttömänä ja  rahattomana pienen lapsen isänä hän aloitti aikoinaan kotimaassaan Uudessa-Seelannissa puutavarabisneksen tyhjästä, kun eväinä oli vain oma sinnikkyys ja sattuman mukanaan tuoma tilaisuus.

– Minusta raha ei ole ollut koskaan este yrityksen perustamiseen. Aina löytyy jokin keino päästä alkuun, kun vaan uskoo itseensä, on idearikas ja selvittää erilaisia mahdollisuuksia. Toisaalta raha ei myöskään ratkaise ongelmia, se piilottaa niitä, Evatt väittää.

Tie menestykseen on aina mutkikas ja matkalla sattuu asioita. Evatt myös kannustaa yrittäjiä tarttumaan asioihin. Jos joku asia tai tilanne ei miellytä, sille voi tehdä jotain. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan tai odottamaan että ihme tapahtuu.

-Yrittäjän pitää mennä vaikka läpi harmaan kiven, jos tilanne vaatii sitä. Muut eivät tee sitä puolestasi, Evatt patistelee.

Mistä tiedän onko yritysidea toimiva?

Kaikkein nopein tapa aloittavalle yrittäjälle ottaa selvää markkinoista, on jutella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Evatt suosittelee käymään keskusteluja asiakkaiden tarpeista ja oman idean muokkaamista siihen suuntaan, että se palvelee asiakkaita. Teknologian ja vaikeiden termien taakse ei kannata piiloutua, vaan tuotteesta tulee tehdä yksinkertainen, ymmärrettävä ja tarjota  vaikka testikäyttöä, jos se on mahdollista.

Tasapaino työn ja muun elämän kanssa

Kun ihminen työskentelee itselleen mielekkäiden asioiden parissa, hän kukoistaa ja voi hyvin myös muilla elämän alueilla. Elämän tulee olla tasapainossa, liika stressi voi tappaa ja työlle omistautuminen voi pilata ihmissuhteet. Toisaalta ikä ei ole este työssä onnistumiselle.

– Yritykseni parhaat työntekijät ovat olleet yli 60-vuotiaita. Edellytän vain että työt tulevat tehtyä, mutta muuten työntekijöillä on vapaat kädet. He voivat hoitaa työnsä kotoa käsin, iltaisin tai viikonloppuna niin halutessaan. Joustava työ on toiminut erittäin hyvin ja nämä henkilöt ovat erittäin motivoituneita.

Olenko tarpeeksi hyvä?

Kerran Christopher Evatt keskusteli ystävänsä kanssa työpaikasta, jota tämä olisi halunnut hakea. Ilmoituksessa määritellyt ominaisuudet eivät kuitenkaan täsmänneet miehen koulutukseen ja taustoihin.

– Kehotin häntä hakemaan paikkaa joka tapauksessa. Teimme yhdessä hakemuksen, jossa kerrottiin kuinka kyseistä tehtävää koskevia haasteita voisi alkaa ratkoa. Jätimme kokonaan pois koulutustaustan, iän ja muut asiat jotka eivät vastanneet hakuilmoituksen määrittelyjä. Kaveri sai paikan. Itseasiassa hänen aloittamansa toiminta kantoi paljon pidemmälle. Kehittäminen kantautui hyötyinä ja uusina toimintatapoina ympäri kaupunkia.

Evatt kehottaa tekemään listan itsestäsi. Listaa asioista joita osaat, joista sinulla on kokemusta ja mitä ominaisuuksia sinussa on. Tähän voi mennä aikaa, mutta lopputulos on palkitseva. Me kaikki osaamme paljon asioita, ne ovat vahvuutemme ja niiden varaan voi rakentaaa oman yrittäjäminän.

/ Taija Vento

Saako Suomessa onnistua?

Varmin merkki kesän tulosta ovat ylioppilas- ja valmistujaisjuhlat. Viime lauantaina juhlittiin, kun 28100 uutta ylioppilasta painoi valkolakin päähänsä. Joukkoon mahtui monenlaisia suoriutujia – kevään priimus kirjoitti kymmenen laudaturia. Onnistujat ja huippusuoriutujat saivat mediassa näkyvyyttä. Kaikki tämä huomio on mielestäni aivan aiheellista. Kova työ ansaitsee kehuja. Myöhäiset onnittelut siis kaikille uusille ylioppilaille!

Kaikki eivät kuitenkaan ilmeisesti jaa tätä riemua. Lehtien kommenttipalstoilla näitä kympin tyttöjä ja poikia, huippuosaajia ja ikäluokkansa priimuksia, arvosteltiin surutta. Kuulemma ”turha koko ylioppilastodistus” ja pitäisi ”hankkia oikea ammatti eikä vain päntätä”. En tiedä, onko hienojen suoritusten vähättely ainoastaan suomalainen ilmiö. Riippumatta ilmiön laajuudesta on kuitenkin karua, että omista onnistumisista tulisi olla pahoillaan.

Tätä ”kateellisten panettelua” voi havaita ylioppilaskirjoitusten lisäksi muillakin elämän osa-alueilla. Menestyjiä ja onnistujia arvostellaan. Kun yritys tekee hyvää tulosta, innostuksen sijaan alkaa katkera kommentointi. Kova työ hyvän tuloksen takana jätetään kokonaan huomiotta. Lisäksi huomaamatta jää se seikka, että yrityksen ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa. Tämä voitto ei suinkaan päädy täysimääräisenä kapitalistin pankkitilille, vaan yritysten maksamilla veroilla ylläpidetään hyvinvointivaltion rakenteita. Jollei menestyviä ja onnistuvia yrittäjiä olisi, olisi se paitsi yksityisten ihmisten tragedia, myös kansantalouden kannalta huolestuttavaa.

Julkisessa keskustelussa puhutaan enemmän epäonnistumisesta kuin onnistumisesta. Jatkuvasti korostetaan sitä, että täytyy uskaltaa epäonnistua. Ikäänkuin jo etukäteen pitäisi ottaa asenne, että nyt ei mahdollisesti saavuteta sitä, mihin pyritään. Entäpä jos omaksuttaisiinkin päinvastainen asenne? Uskalla onnistua, äläkä pyytele anteeksi tai selittele turhia! Think Companylla muutama viikko sitten vieraillut Rovion myyntipäällikkö Peter Vesterbacka korosti, että aloittelevan yrittäjän tulee tavoitella taivaita. Aina pitää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen – pitää uskaltaa onnistua. Yritysmaailmassa omaa olemassaoloaan ei pidä pyydellä anteeksi. Suomalainen ilmapiiri on toisinaan hiukan negatiivinen, mutta ei kannata lannistua. Kritiikistä huolimatta omia onnistumisia ei tarvitse pahoitella.

Ilman menestystarinoita ja onnistumisia Suomi ei pärjää. Huippuosaajat ja menestyjät ansaitsevat kehunsa ja kiitoksensa. Onnistumisia saa ja pitääkin juhlia! Toisten menestys ei ole itseltä pois – kuohuviinipullon korkkaaminen yhdessä onnistujan kanssa on huomattavasti kivempaa kuin katkera nillitys verkkomedioiden kommenttipalstoilla ;>