Kategoria: Tietoa

Päivi Eskola

Heinäkuun vieraana on gerontologian yliopistonopettaja Päivi Eskola Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta. Muistisairaudet ja parisuhteen muutos on ollut hänen kiinnostuksen kohteenaan jo vuosia. Päivin väitöskirjan  Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi? Muistisairaus parisuhteessa tarkastettiin joulukuussa 2023.

  1. Kertoisitko itsestäsi jotain kolmella lauseella?

Gerontologian yliopistonopettajana saan opettaa ja oppia minulle tärkeitä ikääntymiseen liittyviä sisältöjä. Opetustyöni ohella tutkin muun muassa sitä, miten muistisairautta sairastavat ihmiset pystyvät elämään omannäköistä merkityksellistä elämää, ja miten sitä voisi tukea. Vapaa-aikana viihdyn perheeni, ystävieni ja minulle tärkeän kuorolaulun parissa.

2. Mikä on sinulle tärkein tai arvokkain oivallus, jonka olet saanut muistisairauksista?

Muistisairaus etenee yksilöllisesti. Samat muistitestipisteet eri ihmisillä eivät tarkoita samanlaista osaamista ja kykenemistä. Myös parisuhteet ovat ainutlaatuisia ja yksilöllisiä. Parisuhteessa puolison muistisairauden edetessä rakkaus saattaa muuttaa muotoaan vastuuntunnoksi. Erilaiset tulkinnat parisuhteesta saattavat aiheuttaa arjessa myös haasteellisia tilanteita. Yksi sykähdyttävimmistä rakkaudentunnustuksista ja kiintymyksen osoituksista tuli esiin eräässä väsyneen puoliso-omaishoitajan haastattelussa, jossa muistisairaan vaimon aviomies vastasi kysymykseeni, mikä auttaa häntä jaksamaan jo vaativaksi muuttuneessa elämäntilanteessa. Aviomies vastasi, että hän muistaa, minkälainen vaimo oli ennen sairastumistaan.

3. Miten päädyit tutkimaan muistisairauksia?

Pääsin 20 vuotta sitten mukaan Vanhustyön keskusliiton omaishoito-hankkeeseen, jossa selvitimme, minkälaista arkea sotaveteraanit, sotainvalidit ja heidän puolisonsa elävät. Erityisesti tutkimme puoliso-omaishoitajien elämää. Suurimmalla osalla haastateltavista puoliso-omaishoitajuuden syynä oli kumppanin muistisairaus.  Nyt minulla on ollut ilo olla mukana Kuule minua -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää yhteiskuntaamme muistiystävällisemmäksi.

4. Vinkkisi lukijoille muistiin tai muistisairauksiin liittyvästä teoksesta

Luin juuri Minna Lindgrenin uusimman kirjan Soteorpo, jossa kuvataan erityisesti puoliso-omaishoitajan arkea aviomiehen sairastuttua muistisairauteen kaunistelemattomasti synkällä huumorilla höystäen. Hyvinvointialueiden sotehäkkyrät näyttäytyvät vielä hurjempana viidakkona kirjassa kuin 20 vuotta sitten Vanhustyön keskusliiton omaishoito-hankkeessa.

Teppo Särkämö

Toukokuun vieraanamme on apulaisprofessori Teppo Särkämö, jonka tutkimuksissa yhdistyvät musiikki ja aivojen toiminta. Vuosien varrella hän on julkaissut lukuisia artikkeleita, joissa käsitellään musiikin vaikutusta aivoihin, sekä terveillä että muistisairailla henkilöillä. Blogikirjoituksessa joulukuulta 2021 on käsitelty Särkämön aiempaa tutkimusta Muistaakseni laulan. Tällä hetkellä Särkämö vetää laajaa tutkimushanketta, jossa tutkitaan laulamista normaalissa ikääntymisessä ja afasiassa sekä musiikin herättämiä emootioita ja muistoja Alzheimerin taudissa. Näin Teppo itse kertoo taustastaan:

1.Kertoisitko itsestäsi jotain kolmella lauseella?

Olen neuropsykologian apulaisprofessori Helsingin yliopistosta. Tutkin musiikin aivomekanismeja ja käyttöä neurologisessa kuntoutuksessa ja terveen ikääntymisen tukena. Minua kiinnostaa erityisesti se, mihin musiikin kuntouttava vaikutus aivoissa perustuu.

2.Mikä on sinulle tärkein tai arvokkain oivallus, jonka olet saanut muistisairauksista?

Erityisen tärkeä oivallus minulle on ollut se, miten musiikin tunnekokemus ja sen herättämät muistot voivat säilyä pitkällekin edenneessä muistisairaudessa ja miten nämä tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden myös vuorovaikutukseen muistisairaan henkilön kanssa.

3.Miten päädyit tutkimaan muistisairauksia?

Tutkimusryhmässämme (Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö) oli aiemmin tehty paljon aivotutkimusta musiikin vaikutuksista lasten ja nuorten kognitiiviseen kehitykseen ja myös aivoverenkiertohäiriöistä toipumiseen. Tästä heräsi kiinnostus alkaa tutkia, miten musiikkia käsitellään ikääntyvissä ja rappeutuvissa aivoissa ja miten musiikin avulla voidaan tukea muistisairaiden ja heidän omaistensa hyvinvointia.

4.Vinkkisi lukijoille muistiin tai muistisairauksiin liittyvästä teoksesta

Vinkkini on Arvokas vanhuus ry:n Minun ääneni -hankkeen yhteydessä kirjoitettu mainio Musiikkia muistille -opas. Siihen on koottu käytännönläheisiä ohjeita musiikin käytöstä kuntouttavana ja muistisairaiden hyvinvointia tukevana työkaluna. Minun ääneni -verkkosivuille on koottu paljon muutakin hyödyllistä tietoa musiikista ja muistisairauksista, mm. tietoa Musiikkitahdon tekemisestä.

Tarinoita muistisairauksista – uutta vuodelle 2024

Reilu kaksi vuotta sitten, joulukuussa 2021, tällä blogisivustolla julkaistiin joulukalenteri nimeltään Tarinoita muistisairauksista. Joulukalenteri sai hyvää palautetta, luukkuja avattiin ympäri maailmaa ja saamamme palautteen perusteella inspiroiduimme kehittämään blogia laajemmin.

Vuonna 2022 joulukalenterista julkaistiin ruotsin– ja englanninkieliset versiot ja vuoden 2023 aikana blogi päivittyi kuukausittain yhdellä uudella vinkillä. Nyt luettavissa on jo 36 vinkkiä eri teoksista, jotka käsittelevät muistia ja muistisairauksia eri näkökulmista. Blogia luetaan edelleen ahkerasti ja viime vuoden muistiviikolla monet kirjastot nostivat blogissa esiteltyjä teoksia näkyvästi esiin.

Uuden vuoden alkaessa blogimmekin uudistuu ja luvassa on uutta sisältöä. Olemme kutsuneet blogissa esiteltyjen teoksien kirjailijoita, ohjaajia ja muita taustavoimia osallistumaan vuoden 2024 blogijulkaisuihin. Tämän vuoden aikana saamme siis joka kuukausi tutustua muistiasioiden kanssa toimiviin tutkijoihin, kirjailijoihin, ohjaajiin ja muihin muistiammattilaisiin. Luvassa on totuttuun tapaan myös joka kuukausi uusi vinkki kirjasta tai muusta teoksesta.

Mikäli lukijana haluaisit osallistua blogitekstin ideoimiseen tai tuottamiseen, niin meihin voi olla yhteydessä. Mielellämme kuulisimme lukijoiden kokemuksia, ajatuksia ja vinkkejä. Päivitykset tehdään viime vuotiseen tapaan aina jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Ensimmäisenä vuorossa on 1.2.2024 professori ja aivotutkija Minna Huotilainen.

Tervetuloa mukaan seuraamaan!